Kollodiummenetelmä
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Heikkoa kieltä. PS. Lähteetkin puuttuu. |
Kollodiummenetelmä eli kollodiumprosessi on historiallinen valokuvausmenetelmä, jonka kehitti englantilainen Frederick Scott Archer 1850-luvulla.
Kollodium-neste valmistetaan nitratusta puuvillasta, joka on sekoitettuna eetteriin ja noin 96%:seen alkoholiin. Tähän liuokseen on sekoitettu jodidi- ja bromidisuoloja. Kun seos on levitetty lasi- tai metallilevylle ja herkistetty hopeanitraattikylvyssä, se muodostaa valoherkän kerroksen, joka mahdollistaa valokuvan tallentamisen.
Koko valokuvausprosessi - levyn valmistelusta kollodiumilla, valotuksesta kamerassa, kehittämisestä kiinnittämiseen - suoritetaan märkänä. Tämän vuoksi valokuvaajilla täytyi olla käytössään pimeä huone tai liikuteltava pimeä teltta kuvauksen yhteydessä. Levyn valoherkkä pinta on ns ortokromaattinen, joten se on sokea punaiselle valon aallonpituudelle.
Kollodiummenetelmää käytettiin 1850- ja 1860-luvuilla, ennen kuin kuivalevyt ja muut valokuvausmenetelmät alkoivat korvata sen. Kollodiummenetelmä tuottaa teräviä ja yksityiskohtaisia kuvia, joilla on oma tunnelmansa. Kuvien yksityiskohtaisuuden vuoksi menetelmää suosittiin muotokuvissa ja maisemakuvissa.
Kollodiumvalokuvaus on saanut uutta suosiota historiallisen valokuvaustekniikan harrastajien ja taiteilijoiden keskuudessa. Sitä käytetään tuomaan menneen ajan tunnelmaa ja estetiikkaa.
Kollodiumprosessin käyttöön liittyy haasteita, kuten kemikaalien käsittelyn vaativuus, valotuksen ja kehityksen aikaherkkyys sekä materiaalien ja välineiden saatavuus.