Koko Kiinan naisliitto
| Koko Kiinan naisliitto | |
|---|---|
| 中华全国妇女联合会 | |
 Järjestön päämaja |
|
| Perustettu | 3. huhtikuuta 1949 |
| Tyyppi | naisjärjestö |
| Viralliset kielet | kiina |
| Puheenjohtaja | Shen Yiqin |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Koko Kiinan naisliitto (kiin.: 中华全国妇女联合会; pinyin: Zhōnghuá Quánguó Fùnǚ Liánhéhuì) on Kiinan kansantasavallassa toimiva naisjärjestö. Virallisesti järjestö on itsenäinen, mutta käytännössä se on kommunistisen puolueen alainen naisjärjestö.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naisliitto perustettiin 3. huhtikuuta 1949 edistämään naisten oikeuksia ja tasa-arvoa.[1][2] Järjestön alkuperäinen nimi oli koko Kiinan demokraattinen naisliitto (kiin.: 中华全国民主妇女联合会; pinyin: Zhōnghuá quánguó mínzhǔ fùnǚ liánhé huì), mutta nimi vaihdettiin nykyiseen muotoonsa järjestön kolmannessa yleiskokouksessa vuonna 1957.[3]
Naisliiton kasvaessa sen oli yhä vaikeampi järjestää toimintaa ympäri maata, minkä vuoksi toiminnan ulottaminen kaikkialle perinteisiä kanavia pitkin. Tämän vuoksi ympäri maata perustettiin kilpailevia yhdistyksiä. 1990-luvulla Kiinassa toimi 6386 erilaista naisten asioita tarkoitettua järjestöä. Osa näistä liittyi naisliiton alaisuuteen saadakseen laillisen statuksen toiminnalleen.[4][5] Vuonna 1994 liitolla oli yli 68 000 haaraosastoa ympäri Kiinaa.[6]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kommunistinen puolue on hyödyntänyt naisliittoa kannustaakseen kiinalaisia naisia hankkimaan enemmän lapsia. Vuonna 2023 Xi Jinping piti naisliitolle puheen, jossa hän kehotti liittoa "luomaan oikeaa käsitystä avioliitosta ja rakkaudesta, lasten hankkimisesta ja perheestä".[7] Samana vuonna puheenjohtajaksi valittu Shen Yiqin sanoi, että hän aikoo puheenjohtajana ohjata nuorten seurustelua ja perheen perustamista koskevia arvoja kommunistisen puolueen laatimaan suuntaan.[8]
Järjestö on käyttänyt suuria summia rahaa, jopa suurempia kuin mitä se on budjetoinut tasa-arvon edistämistyöhön, sosiaalisen median kommenttien valvontaan. Tavoitteena oli estää keskustelu sukupuolikysymyksistä ja sinkkuelämän hyvistä puolista.[9]
Naisliitto on myös popularisoinut termin jämänaiset. Liitto käytti termia mm. kotisivuillaan, kunnes negatiivinen palaute johti sen poistamiseen.[10][11]
Kysymys riippumattomuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 1995 lähtien Kiinan viranomaiset ovat määritelleet naisliiton virallisesti kansalaisjärjestöksi. Tämä on kuitenkin kyseenalaistettu, koska järjestöllä on pitkä ja dokumentoitu historiallinen suhde kommunistiseen puolueeseen. Naisliitto on myös itse ollut haluton kutsumaan itseään kansalaisjärjestöksi, koska termillä viitataan Kiinassa valtionvastaisiin ryhmittymiin. Kansainvälisellä kentällä sen sijaan naisliitto on puhunut itsestään kansalaisjärjestönä. Tämän on tosin katsottu olevan pelkkä silmänkääntötemppu, jolla naisliitolle haetaan legitimiteettiä ja kansainvälistä rahoitusta.[1][12][6]
Naisliitto on myös itse myöntänyt toimivansa kommunistipuolueen johdon alla luoden siltoja puoleen, hallituksen ja. naisten välillä.[2][13] Kommunistipuolueen paikallisosastot myös valvovat samantasoisia naisliiton paikallisosastoja kunta, piirikunta, prefektuuri, provinssi ja koko maan tasolla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c All-China Women’s Federation (ACWF) Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b All-China Women's Federation UNDRR. 11.2.2009. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Yunyun Zhou: “Being a Good Daughter of the Party”?. China Perspectives, 8.6.2019, 2019. vsk, nro 2, s. 17–28. doi:10.4000/chinaperspectives.9042. ISSN 2070-3449. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Bohong, Liu: The All-China Women's Federation and Women's NGOs. Chinese Women Organizing: Cadres, Feminist, Muslims, Queers, 2001. Oxford. (englanniksi)
- ↑ Howell, Jude: Organizing around women and labour in China: Uneasy Shadows, Uncomfortable Alliances. Communist and Post-Communist Studies, 2000, nro 3, s. 355–377. (englanniksi)
- ↑ a b Howell, Jude: The struggle for survival: Prospects for the Women's Federation in Post-Mao China. World Development, 1996, nro 1, s. 129–143. (englanniksi)
- ↑ China wants women to stay home and bear children The Economist. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ China’s top women’s affairs official vows to promote marriage and family South China Morning Post. 16.11.2023. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Qi, Liyan & Lu, Shen: China Is Pressing Women to Have More Babies. Many Are Saying No. The Wall Street Journal. 2.1.2024. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)
- ↑ China's 'leftover women', unmarried at 27 BBC News. 21.2.2013. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Romance With Chinese Characteristics The New York Times. 21.8.2012. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Zhang, Naihua: Searching for 'Authentic' NGOs: The NGO Discourse and Women's Organizations in China. Chinese Women Organizing: Cadres, Feminist, Muslims, Queers, 2001. Oxford. (englanniksi)
- ↑ About the ACWF All China Women's Federation. 2024. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)