Koivumäen kartano
_-_Koivum%C3%A4enkuja_18,_Kuopio_-_1.jpg)
Koivumäen kartano on vanha maatila Kuopion keskustan eteläpuolella Hiltulanlahden kaupunginosassa. Sen jugendtyyliseen päärakennuksen on suunnitellut Waldemar Aspelin.[1]
Koivumäen eli Henriksnäsin tilan historia alkaa vuodesta 1792. Se oli alkujaan lampuotitila, joka kehittyi nopeasti 1800-luvun alkupuolella asessori Gustaf Saloniuksen omistuksessa. Kauppaneuvos Gustaf Ranin osti tilan pakkohuutokaupasta 1869. Samalla Ranin osti Alapihan, Lassilan ja hieman myöhemmin Kuhasen tilat.[2] Alapihan Lapinmäen torpassa hän alkoi pitää yksityistä kyläkoulua vuonna 1876.[3] Osan maista Ranin lahjoitti Pohjois-Savon kansanopiston sijaintipaikaksi, ja Maaningalta siirtynyt opisto aloitti Koivumäessä vuonna 1900.[4] Kartano on edelleen suvun omistuksessa. Viidettä polvea edustava Kirsti Dunkel pitää kartanossa nyt kahvila-ravintolaa.[5] Kartanon hevostalleilla ja ratsastuskentällä toimii ulkopuolisten yrittäjien ratsastustalli.[6]
Nykyisen päärakennuksen rakennuttivat Raninin tytär Alma ja hänen miehensä Ernst Biese vuonna 1907. Päärakennuksen lisäksi tilalla on 1700-luvulta peräisin olevat aitat, väentupa, liiteri, navetta ja huvimaja.[1] Hevostalli vaurioitui tulipalossa vuonna 2010.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Koivumäen Kartano ympäristöineen, Savon arkkitehtuuriopas, SAFA ry. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ 54. Koivumäki–Vanuvuori (Arkistoitu – Internet Archive), Kuopion kulttuuriympäristöstrategia, Kuopion kaupunki 22.10.2007. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ Hiltulanlahden historia[vanhentunut linkki], Kuopioon asumaan -sivusto. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ Röksä, Jarmo: Koivumäki 120 vuotta: Salatansseja liikuntasalissa (Arkistoitu – Internet Archive), Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion alueyksikkö 28.10.2015. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ Kuopio kasvoi yhtä jalkaa Gustaf Raninin menestyksen kanssa, Yle Uutiset 9.12.2014. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ Ratsunainen Oy, Koivumäen Kartanon tallit. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ Koivumäen kartanon talli paloi rajusti, Savon Sanomat 9.5.2010. Viitattu 14.9.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koivumäen Kartanon verkkosivut
- Kauranne, Jouko: Oy Gust Ranin 150 vuotta, Jyväskylä 2009, s. 93–100.