Koheesiorahasto
Koheesiorahasto on Euroopan unionin rakenne- ja investointirahasto, joka tukee ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä investointeja vähemmän vauraissa EU:n jäsenvaltioissa. Koheesiorahasto on keskeinen väline Euroopan unionin strategiassa taloudellisten ja sosiaalisten erojen pienentämiseksi jäsenvaltioiden välillä. Rahasto keskittyy erityisesti tukemaan niitä jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.[1]
Tukialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koheesiorahasto keskittyy erityisesti kahteen pääalueeseen: ympäristöön ja liikenteeseen liittyviin pääomavaltaisiin investointeihin. Näitä ovat:[1]
- Ympäristöinvestoinnit: tukevat kestävän kehityksen ja energiaan liittyviä hankkeita, joilla on ympäristöhyötyjä, keskittyen erityisesti uusiutuvaan energiaan, yhdistettyihin energiaratkaisuihin ja maanjäristyskestävyyteen.[1]
- Liikenneinvestoinnit: painottavat Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T), erityisesti EU:n määrittelemiä ensisijaisia hankkeita, ja tukevat Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalaan kuuluvia infrastruktuurihankkeita.[1]
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmastotavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koheesiorahasto on sitoutunut edistämään EU:n ilmastotavoitteita, osoittamalla 37 prosenttia kokonaisrahoituksestaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin toimiin. Tämä kattaa laajan valikoiman toimenpiteitä, kuten energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvan energian edistämisen, älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen kehittämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, katastrofiriskien ehkäisemisen, vesien kestävän hoidon, kiertotalouden edistämisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun.[1]
Liikkuvuustavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koheesiorahoituksen liikkuvuutta lisäävät tavoitteet käsittävät muun muassa turvallisen, kestävän, älykkään ja intermodaalisen Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisen sekä kansallisten, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden parantamisen TEN-T-verkon ja rajat ylittävän liikkuvuuden osalta.[1]
Erityistavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koheesiorahaston erityistavoitteiden puitteissa tuetaan myös työpaikkoihin ja kasvuun liittyvien investointien mukaisia toimia, kuten viranomaisten valmiuksien parantaminen, koheesiorahastojen täytäntöönpanosta vastaavien toimijoiden valmiuksien parantaminen sekä yhteistyön tehostaminen jäsenvaltioissa ja ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.[1]
Hallinnointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koheesiorahaston hallinnointi tapahtuu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja sitä säännellään yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella. Rahoitus myönnetään avustuksina, hankintoina ja rahoitusvälineinä, ja komissio hyväksyy toimenpideohjelmat yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.[1]
Mahdolliset tuensaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuensaajina ovat julkiset ja alueelliset viranomaiset jäsenvaltioissa, jotka täyttävät BKTL-kriteerit. Rahoituskaudella 2021–2027 näitä jäsenvaltioita ovat Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.[1]