Koevoluutio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koevoluutio eli rinnakkais- eli yhteisevoluutio on evoluutiobiologian käsite, joka tarkoittaa kahden tai useamman lajin välisen vuorovaikutuksen vaikutusta evoluutioon. Koevoluutiossa lajien väliset suhteet vaikuttavat lajien valintapaineeseen vastavuoroisesti.

Koevoluutioon kuuluu esimerkiksi se, kuinka parasiitit kehittävät yhteistyötä, jonka seurauksena syntyy lajien välinen symbioosi. Koevoluutiota eivät kuitenkaan ole antibioottiresistenssin tai ilmastonmuutoksen aikaansaamat muutokset, koska ympäristö ja antibiootti eivät ole eläviä.

Kolibreja ja orkideoja.

Esimerkkeinä koevoluution aikaansaannoksista pidetään orkideoja ja kolibreja, koska kolibrit ovat riippuvaisia kukkien medestä ja kasvit ovat riippuvaisia kolibrien pölyttämisestä. Niinpä linnuille on kehittynyt pitkä nokka ja kasveille syvät kukat.

Koevoluutiota esiintyy myös saalistaja–saalis-suhteessa; tätä kutsutaan Punaisen Kuningattaren hypoteesiksi. Saalistaja–saalis-suhteessa ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta, vaan saalistajan sopeuma eli adaptaatio johtaa saaliin valintapaineen kasvamiseen ja kääntäen.

Molekyylibiologiassa koevoluution katsotaan tarkoittavan useamman biomolekyylin välisen yhteistoiminnan vaikutusta. Tällöin se koskee esimerkiksi hormonireseptori-parien kehitystä. Gabriel Dover havaitsi vuonna 1984, että oli olemassa kolmas, molekyylitasolla vaikuttava voima, molecular drive, joka selitti sen mitä luonnonvalinta ja geneettinen ajautuminen eivät voineet selittää.[1].

Solubiologiassa koevoluution esimerkkinä pidetään endosymbioositeoriaa, jolla selitetään mitokondrioiden, plastidien ja viherhiukkasten olemassaoloa. Koevoluution avulla voidaan selittää, miksi mitokondriot näyttivät bakteereilta niin ulkonäkönsä kuin perimänsäkin osalta.

Tähtitieteessä koevoluutio tarkoittaa galaksien ja mustien aukkojen vaikutusta toistensa syntymiseen.[2]. Erich Jantsch liitti kosmoksen kehityksen koevoluutiota muistuttavaan prosessiin kirjassaan The Self-organizing Universe.