Kiuruveden työväentalo Puistonkulma
| Puistonkulma | |
|---|---|
| Kiuruveden työväentalo | |
| Osoite | Asematie 16, 74700 Kiuruvesi |
| Sijainti | Keskusta, Kiuruvesi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1958 |
| Suunnittelija | Kaj Michael |
| Rakennuttaja | Kiuruveden Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Kiuruveden Vasemmistoliitto |
| Runkorakenne | lauta |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 525 tai 670 neliömetriä |
 |
|
Kiuruveden työväentalo Puistonkulma on Kiuruveden kaupungin keskustassa sijaitseva työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiuruveden kirkonkylän työväenyhdistys perustettiin joulukuussa 1905, ja se liittyi Suomen Työläisliittoon. Perustavassa kokouksessa yhdistykseen liittyi 42 jäsentä.[1]
Vuonna 1907 yhdistys osti ensimmäisen talonsa tontteineen eräältä kauppiaalta.[1] Samana vuonna yhdistys järjesti omalla talollaan arpajaiset rakennusrahastonsa hyväksi. Arpajaisten lisäksi ohjelmassa oli muun muassa puheita, laulua, urheilukilpailuja ja tanssia.[2] Kuitenkin jo vuonna 1912 yhdistys päätti rakentaa uuden talon, ja käyttökunnossa uusi talo oli vuonna 1913. Vuonna 1930 talo suljettiin kommunistilakien nojalla maaherran päätöksellä.[1]
Yhden lähteen mukaan yhdistys lakkautettiin vuonna 1932 kommunistilakien nojalla.[3] Vuonna 1931 Pohjois-Savo -lehti tosin kertoi, että lakkauttamisvaatimusta oli käsitelty käräjillä, mutta yhdistys oli jo ehtinyt itse lakkauttaa toimintansa.[4] Kiuruveden työväenyhdistys oli ilmeisesti vuonna 1922 liittynyt Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen ja muuttanut nimensä Kiuruveden Työväen ja Pienviljelijäin Yhdistykseksi. Lakkauttamisen pelossa se sitten lakkautti itse itsensä ja luovutti talon Kiuruveden sosialidemokraattiselle yhdistykselle. Vuonna 1930 talo päätyi kuitenkin valtion takavarikkoon. Vuonna 1936 sosialidemokraattinen yhdistys sai lunastaa sen valtiolta itselleen. Taloa myös kunnostettiin tässä vaiheessa, sillä se oli kuuden vuoden kiinniolon aikana rapistunut; muun muassa vesikatto uusittiin. Vuonna 1936 vietettiin avajaisjuhlat, joissa oli yleisöä yli 200 henkeä.[1][5]
Sotien jälkeen, vuonna 1945 Kiuruveden työväenyhdistys sai jälleen jatkaa toimintaansa. Se liittyi SKDL:n ja sai vuorostaan talon haltuunsa. Se peruskorjattiin, mutta vuonna 1956 se oli jälleen niin huonossa kunnossa, että uuden työväentalon rakentamiseen päädyttiin vanhan kunnostamisen sijaan. Kun kuntalaiset kuulivat suunnitelmasta rakentaa uusi työväentalo, Kiuruvedellä kerättiin adressia, jonka mukaan työväentaloa ei kuntaan tarvita.[3][6] Uuden työväentalon suunnitteli arkkitehti Kaj Michael, joka oli suunnitellut myös Kuopion Työnkulman.[3] Se rakennettiin pitkälti talkootyönä ja valmistui vuonna 1958. Harjannostajaisia vietettiin jo edellisen vuoden loppukesällä.[6][7]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puistonkulma on kaksikerroksinen, lautarakenteinen, huopakattoinen ja vuorattu tiilellä ja puulla. Talon pinta-ala on 525 neliömetriä. (Toisen lähteen mukaan 670 neliömetriä). Siihen kuuluu muun muassa juhlasali näyttämöineen. Juhlasalin pinta-ala on 180 neliömetriä. Rakennuksessa on myös 190 neliömetriä liiketilaa. Alkujaan rakennus lämpeni puulla, sittemmin öljyllä. Sali ja keittiötilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Alakerrassa on vuonna 2020 uudistetut kokous- ja saunatilat. Koko rakennus on peruskorjattu vuosina 1998-2000.[3][8][9]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhalla työväentalolla järjestettiin erilaisia juhlia, muun muassa vappuna. Vuonna 1939 vappujuhlan ohjelmassa oli muun muassa puheita, runo-, soitto- ja lauluesityksiä, ja illalla ”karnevaalit”.[10] Pääsiäismaanantaina 1937 talolla juhlittiin yhdistyksen 30-vuotispäiviä. Yhdistyksen alaosastoina talolla toimivat alkuvaiheessa muun muassa voimistelu- ja urheiluseura Teräs, lauluseura, nuorisoseura, näytelmäseura ja ompeluseura. Yhdistyksellä oli myös vuonna 1906 perustettu kirjasto.[1] Vuonna 1954, kun Kiuruveden työttömien lukumäärä oli noussut satoihin, työväentalolla järjestettiin työttömien kokous. Kokouksessa muodostettiin lähetystö, joka nouti kunnan esimiehen kotoaan paikalle selostamaan kunnanhallituksen suunnitelmia työttömyystilanteen suhteen.[11]
Nykyistä taloa on käytetty kokoontumispaikkana, tanssilavana, vuokratilana sekä järjestötilana. Lisäksi siellä on järjestetty lasten ja nuorten pioneeritoimintaa sekä kesä- ja talviurheilua.[6]
Nykyinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puistonkulmalla tanssitaan edelleen ja erilaiset järjestöt kuten Eläkeläiset ry, kansalaisopisto, tanssiseurat, Kiuruveden Työttömät ym. voivat vuokrata tiloja käyttöönsä. Myös yksityiset henkilöt vuokraavat taloa erilaisten juhlien järjestämiseen.[6] Talossa järjestetään myös kirpputoreja.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 1.4.1937, no 36. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Salmetar digi.kansalliskirjasto.fi. 15.6.1907, no 66. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Pohjois-Savo digi.kansalliskirjasto.fi. 7.11.1931, no 125. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 17.11.1936, no 131. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ a b c d Puistonkulman historiikkiä 2022. Kiuruveden vasemmisto. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Kansan Uutiset digi.kansalliskirjasto.fi. 27.8.1957, no 230. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Puistonkulma Seurantalot.fi. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ a b Toimitalo Puistonkulma toimitalopuistonkulma.fi. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 27.4.1938, no 48. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Työkansan Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 13.10.1954, no 236. Viitattu 28.9.2022.