Kissankäpälä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kissankäpälä
Antennaria dioica.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Kissankäpälät Antennaria
Laji: dioica
Kaksiosainen nimi
Antennaria dioica
(L.) Gaertn.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kissankäpälä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kissankäpälä Commonsissa

Kissankäpälä eli ahokissankäpälä (Antennaria dioica) on monivuotinen asterikasvi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahokissankäpälä on monivuotinen ruoho kasvaa 5–30 cm korkuiseksi, kasvattaa pienen lehtiruusukkeen. Varsi on harmahtavanvihreä, pysty ja tiheäkarvainen, sen varsi ei haaraudu. Ruusukkeen lehtien lapa on vastapuikea, kärki pyöreä ja yleensä otakärkinen, muistuttavat muodoltaan lusikkaa. Lehtien alapinta on tiheäkarvainen, päältä melko kalju. Varsilehtiä on 6–10 ja näiden lavan pituus on 10–15 mm ja ne ovat paljon kapeampia ja teräväkärkisiä. Ahokissankäpälä rönsylee ja muodostaa mattoja. [2][3]

Ahokissankäpälä on kaksikotinen kasvi, eli sen hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Emikukkien kehtosuomut ovat vaaleanpunaisia ja antavat mykeröille punertavan yleisvärin, Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Hedekukat ovat yleensä vastaavasti valkeita, heteitä on 5. Kukinto on suppea, 2–8 mykerön muodostama tiiviin sykerömäinen tai huiskilomainen ryhmä. Mykeröitten perät ovat tiheäkarvaisia ja tavallisesti lyhyitä, laitakukat puuttuvat ja kehräkukat torvimaisia. Hedelmä on soikea harmaanruskea pähkylä, jonka päässä on haituvia. Kukkii kesä-heinäkuussa.[2][3]

Kasvupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahokissankäpälä kasvaa kuivilla, aurinkoisilla kankailla, niityillä, kedoilla, kallioilla ja tunturikankailla. Yleensä yhteistä on avoimuus ja maaperän kuivuus. Tälläisten paikkojen määrä on pienentynyt selvästi Suomessa verrattuna 50 vuoden takaisen aikaan, jolloin perinteinen maatalous loi monille muillekin kasvilajeille sopivia kasvupaikkoja.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahokissankäpälää tavataan koko Euroopassa Espanjaa ja Portugalia lukuun ottamatta.[4] Ahokissankäpälä on yleinen koko Suomessa, tiheimmin se kasvaa maan kaakkois-, itä- ja pohjoisosassa.[2][3][5] Kasvi on arvioitu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. a b c d Luontoportti: Ahokissankäpälä (Antennaria dioica) Viitattu 20.10.2017.
  3. a b c d Suomen lunnonsuojeluliitto: Ahokissankäpälä (Antennaria dioica) - Luonnonkukkien päivän teemalaji 2008 (pdf) Viitattu 20.10.2017.
  4. Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.6.2009. (ruotsiksi)
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Ahokissankäpälän (Antennaria dioica) levinneisyys Suomessa Viitattu 19.10.2017.
  6. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 198. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf). Viitattu 16.10.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]