Kissalan pojat
Kissalan pojat (engl. The Katzenjammer Kids) on amerikansaksalaisen Rudolph Dirksin luoma sarjakuva. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1897 William Randolph Hearstin julkaisemana ja on vanhin edelleen ilmestyvä sarjakuva. Kissalan pojat on jäljitelmä Wilhelm Buschin kuvakertomuksesta Max ja Moritz. Dirks piirsi sarjakuvaa vuonna 1968 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.[1]
Sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat tarkemmin määrittelemättömälle "Etelämeren saarelle". Päähenkilöt ovat kaksi poikaviikaria (suom. nimiltään Hansu ja Fritsu, Seura-lehdessä Hannu ja Harri), jotka tekevät kepposia lähipiirinsä aikuisille (mm. Mamma, Kapu, Inspehtori, Päällikkö). Mukana on toisinaan myös kolmas poika, Rollo. Toisinaan kepposet onnistuvat yli odotusten, toisinaan seurauksena on selkäsauna.
Englanninkielisessä versiossa The Katzenjammer Kids koko Kissalan väki eli Hans, Fritz, Mama, der Captain ja der Inspector on saksalaisia siirtolaisia, jotka puhuvat englantia vahvasti murtaen. Katzenjammer on saksaa ja tarkoittaa krapulaa. Hans ja Fritz keskittyivät aluksi kiusaamaan kapteenia ja inspehtoria.[1] Pojat käyttävät kepposissaan usein erittäin lujaa ja hyvin tarttuvaa liimaa, mistä on syntynyt puhekielinen ilmaisu "Kissalan poikien liimasta" kaiken liimaavana ihmeaineena.
Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1912 Dirks ostettiin kilpailevan lehden palvelukseen, mikä johti oikeudenkäyntiin, jossa määriteltiin tekijän ja kustantajan oikeudet. Lopputuloksena oli oikeuden päätös, jonka mukaan Dirksillä oli oikeus luomiinsa henkilöhahmoihin, mutta kustantajalla oli yksinoikeus sarjan nimeen. Dirks jatkoi sarjakuvansa piirtämistä United Features Syndicate -nimisen kustantajan palveluksessa nimellä The Captain and the Kids. Kilpaileva kustantaja King Features Syndicate puolestaan palkkasi Katzenjammer Kidsin piirtäjäksi Harold Knerrin. Knerr lopetti sarjan piirtämisen vuonna 1945, minkä jälkeen häntä seurasivat Doc Winner ja Joe Musial.[1]
-
Policy and Pie part 1 of 2 (1918)
-
Policy and Pie part 2 of 2 (1918)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kaukoranta, Heikki & Kemppinen, Jukka: Sarjakuvat, s. 41. Otava, 1982. ISBN 951-1-06710-9.