Kissaihmiset
| Kissaihmiset | |
|---|---|
| Cat People | |
 |
|
| Ohjaaja | Jacques Tourneur |
| Käsikirjoittaja | DeWitt Bodeen |
| Tuottaja | Val Lewton |
| Säveltäjä | Roy Webb |
| Kuvaaja | Nick Musuraca |
| Leikkaaja | Mark Robson |
| Tuotantosuunnittelija | Albert S. D'Agostino |
| Pukusuunnittelija | Renié |
| Lavastaja | |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | RKO Pictures |
| Levittäjä | RKO Pictures |
| Ensi-ilta | 6. joulukuuta 1942 |
| Kesto | 73 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 134 000 dollaria |
| Seuraaja | Kissaihmisten kirous |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kissaihmiset (engl. Cat People, myös Kissaihmisiä) on Val Lewtonin tuottama ja Jacques Tourneurin ohjaama yhdysvaltalainen kauhuelokuva vuodelta 1942. Pääosaa esittää Simone Simon. Hän näyttelee naista, joka uskoo olevansa kissaihminen, joka muuttuu pantteriksi ollessaan mustasukkainen.[1]
Kissaihmiset oli ensimmäinen Val Lewtonin tuottama elokuva. Kuten Lewtonin myöhemmätkin kauhuelokuvat, se keskittyy hienovaraiseen ja vihjailevaan kauhuun, jossa katsojalle ei näytetä kaikkea.[2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serbialainen Irena Dubrovan on eläintarhassa piirtämässä mustaa pantteria. Hän tutustuu siellä komeaan Oliver Reediin, jonka hän vie asuntoonsa teelle. Myöhemmin he viettävät häitää serbialaisessa ravintolassa. Kissamainen nainen kutsuu serbiaksi Irenaa sisarekseen. Irena on peloissaan ja torjuu pahan enteen.
Nuoripari ei kuitenkaan nuku yhdessä, sillä Irena pelkää sisällään olevan kissaihmisen pääsevän valloilleen. Irena suostuu tapamaan psykiatri Juddin. Hypnoosissa hän kertoo olevansa kissaihmisten kirouksen vainoama ja tuomittu muuttumaan aika ajoin pantteriksi. Psykiatrin mielestä kaikki on kuitenkin vain lapsuuden traumoja ja heidän olisi yritettävä parantaa ne.
Irena alkaa epäillä, että Oliverilla on suhde Alicen kanssa. Kerran hän näkee heidät yhdessä kahvilassa. Alice lähtee yksin kotiin ja Irena seuraa häntä. Alice on levoton, sillä hän vaistoaa jonkun seuraavan häntä, mutta ketään ei näy missään. Sähisevä ääni pelästyttää hänet, mutta se onkin vain avautuva bussinovi. Myöhemmin Alice menee talonsa uima-altaalle, jossa jokin eläin näyttää väijyvän häntä, mutta hän näkee vain sen varjon. Alice huutaa apua ja Irena ilmestyy paikalle ja sanoo etsivänsä Oliveria. Alicen vaatteet on raadeltu riekaleiksi.
Alice puhuu epäilyistään tohtori Juddille, joka tapaa jälleen Irenan. Irena kertoo muistikatkoista. Judd pyytää Irenaa unohtamaan kotikylänsä legendat ja heittämään pois kaikki kissaesineet. Helpottunut Irena palaa kotiin, jossa Oliver kertoo haluavansa avioeron. Irenan muutos on tapahtunut liian myöhään.
Oliver ja Alice ovat ylitöissä toimistossa, kun pantteriksi muuttunut Irena ahdistelee heitä. Oliver saa häädettyä sen krusifiksilla. Judd odottaa Irenaa tämän asunnossa. Kun Judd suutelee Irenaa, hän muuttuu pantteriksi ja tappaa Juddin. Irena pakenee eläintarhaan ja vapauttaa mustan pantterin, joka tappaa hänet.
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Simone Simon | … | Irena Dubrovna Reed |
| Kent Smith | … | Oliver Reed |
| Tom Conway | … | tohtori Louis Judd, psykiatri |
| Jane Randolph | … | Alice Moore, Oliverin työtoveri |
| Jack Holt | … | kommodoori |
| Alan Napier | … | Carver |
| Elizabeth Dunn | … | neiti Plunkett, lemmikkieläinkaupan omistaja |
| Elizabeth Russell | … | kissanainen ravintolassa |
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RKO uusi johtaja Charles Koerner oli antanut Val Lewtonille taiteellisen vapauden tehdä elokuvia neljällä ehdolla:
- Ne ovat kauhuelokuvia.
- Budjetin maksimi on 150 000 dollaria.
- Hän hyväksyisi markkinointiosaston tarjoamat elokuvien nimet.
- Lewtonin alkupalkka olisi 250 dollaria viikossa.
Lewton suostui ehtoihin. [2]
Koerner oli kuullut kutsuilla vetävän nimen ”Kissaihmiset” ja antoi Lewtonille tehtäväksi tuottaa sen niminen elokuva. DeWitt Bodeen kirjoitti käsikirjoituksen ensimmäisen version vajaassa kolmessa viikossa. Lewton arvosti ryhmätyötä ja elokuvan tekijät muodostivat ryhmän, joka työsti käsikirjoituksen. Viimeisessä vaiheessa Lewton kirjoitti käsikirjoituksen vielä kerran kokonaan uudestaan.[2]
Lewton oli heti ensimmäiseksi poistanut elokuvasta hirviöhahmot. Hän uskoi psykologiseen pelkoon, jota tuntemattomat asiat aiheuttivat. Kauhun aiheuttajaan tuli vain vihjata – ei koskaan näyttää. Tällainen tyyli sopi myös hyvin B-luokan budjetin aiheuttamiin rajoituksiin – RKO ei voisi näin pienellä rahalla kilpailla Universalin hirviöelokuvien kanssa.[2]
Elokuva kuvattiin vajaassa kuukaudessa 28.7.-21.8.1942. Elokuvassa käytettiin lavasteista aikaisemmista elokuvista (muun muassa Mahtavat Ambersonit) ja jos lavasteet eivät olleet viimeisteltyjä, kuvaaja Musuraca peitti puutteet varjoilla.[3]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RKO:n johtaja Koerner ei ollut tyytyväinen ensimmäiseen versioon, sillä siinä näytettiin liian vähän mustaa pantteria, jonka studio oli vuokrannut. Elokuva oli kuitenkin kuvattu 24 päivässä ja alittanut budjetin. Lewtonin järjestämä ennakkonäytös oli kuitenkin menestys kuten myös varsinainen ensi-ilta New Yorkissa ja ympäri Yhdysvaltoja.[2][3]
Tuotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloudellisesti Kissaihmiset menestyi erittäin hyvin. Se tuotti maailmanlaajuisesti noin 4 000 000 dollaria ja pelasti RKO:n vararikolta.[3]
Sovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kissaihmisten kirous (1944)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lewton sai 1943 tehtäväksi tuottaa jatko-osan Kissaihmisille ja elokuvan nimen täytyi olla Kissaihmisten kirous (The Curse of the Cat People, 1944). Siitä ei kuitenkaan tullut kauhuelokuvaa, sillä Lewton teki elokuvan mielikuvitusmaailmassa elävästä pikkutytöstä. Elokuva oli Robert Wisen ensimmäinen ohjaustyö.
Kissaihmiset (1982)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paul Schrader teki elokuvasta uuden version 1982: Kissaihmiset. Pääosaa esitti Nastassja Kinski. Schrader näyttää kaiken sen, minkä Lewton jätti näyttämättä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Cat People (1942) AllMoviessa. (englanniksi) Viitattu 15.1.2010.
- ↑ a b c d e Vieira, Mark A.: Darkness, Darkness: The Films of Val Lewton: Looking Back at a B-Movie Master Bright Lights Film Journal. 14.3.2021. Viitattu 14.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Cat People (1942). Turner Classic Movies – TCM. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 15.1.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cat People (1942) Filmsite Movie Review. Viitattu 14.6.2022. (englanniksi)