Kirves (korttipeli)

Kirves on perinteisesti Itä-Suomessa pelattu taitoa ja taktikointia vaativa korttipeli. Kirveessä voi olla 2–10 pelaajaa, mutta suositeltava pelaajamäärä on noin 3–5 pelaajaa. Kirveessä käytetään normaalia 52 pelikortin pakkaa ja sen lisäksi kahta jokeria, jotka ovat korttipakoissa yleensä musta ja punainen jokeri. Suomessa on myös järjestetty Kultainen kirves -niminen kirvespeliturnaus. Kymmenes turnaus järjestettiin 7.2.2009. Eri alueilla voi korttipelin säännöistä olla käytössä hieman erilaisia versioita.

Jako

Jakajasta edellinen pelaaja nostaa pakan yhden kerran ja nostettu pakka laitetaan toisen pakan alle. Jos nostossa nostetun pakan alimmainen kortti on "pamppu" tai jokeri, nostaja saa tämän kortin ja kaikki muut, paitsi nostaja ja jakaja, saavat yhden merkinnän. Mikäli nostossa tulleen pampun tai jokerin alla on toinen pamppu tai jokeri, sekoittaa jakaja uudestaan ja edellinen pelaaja nostaa toisen kerran. Nostotilanteessa nostajalla on oikeus vaatia nostettavan pakan laittaminen pöydälle.

Noston jälkeen jakaja jakaa jokaiselle pelaajalle viisi korttia ja kääntää valtin jäljelle jääneen pakan päälle. Tosin jollekin pelaajalle saattaa tulla kuusi korttia niissä tilanteissa, joissa pelaaja on nostanut jaossa pampun tai jokerin tai kun jakajan täytyy ottaa valtti käteen tai hän haluaa ottaa sen käteen. Jos valtiksi kääntyy pamppu tai jokeri, täytyy jakajan ottaa se itselleen ja tämän jälkeen hän niin sanotusti tyhjentää kätensä eli laittaa valitsemansa kortin pois takaisin pakkaan, niin etteivät muut pelaajat näe mikä kortti se on.

Mikäli jaossa kääntyy valtiksi punainen jokeri, tarkoittaa se sitä, että valttina on hertta ja mikäli valtiksi käännettävä kortti on musta jokeri, on valttimaana pata. Jos valtiksi kääntyy ässä, saa jakaja halutessaan ottaa sen näkemättä korttejaan käteen, jolloin kyseinen maa on valttia tai hän voi katsoa kaksi korttia ja päättää sen jälkeen ottaako hän valtin käteensä vai ei. Jos hän ottaa sen, on kyseinen maa valttia ja jos hän ei ota sitä valtti säilyy pakan päällä ja jakajasta seuraava pelaaja aloittaa niin sanotun puhumisen. Mikäli taasen valtiksi kääntyy kakkonen, saa jakaja katsoa ensin kolme korttia ja päättää sitten, ottaako kortin käteensä tai ottaa sen korttejaan katsomatta suoraan käteen. Mikäli jakaja ottaa valtiksi käännetyn kakkosen käteensä, on se maa valttia. Jos jaossa nostettiin hyväksytysti pamppu tai jokeri, täytyy jakajan ottaa valtti käteensä, oli se ihan mikä tahansa kortti.

Mikäli jollakin pelaajalla on liikaa kortteja kädessään ja joku pelaajista on jo katsonut omat korttinsa, on kyseessä "väärät työt" eli kaikkien pelaajien kortit laitetaan takaisin pakkaan, pakka sekoitetaan ja kaikki alkaa ikään kuin alusta. Uudessa jaossa pakkaa nostettaessa ei katsota nostetun pakan alimmaista korttia, vaan nostettu pakka vain laitetaan suoraan toisen pakan alle.

Puhuminen

Jakajasta seuraava pelaaja aloittaa "puhumisen". Tosin puhuminen jää väliin silloin, kun jakaja on joutunut ottamaan tai halunnut ottaa valtin käteensä. Puhumiseen on neljä vaihtoehtoa:

• “Tuosta vaan”: Pakan päällä oleva valtti säilyy valttina.
• “Ei olisi tuota”: Puhuja haluaa vaihtaa valttia, tosin valtin vaihtaminen onnistuu vain, jos on saatu kaikkien pelaajien suostumus. Valtin vaihtumisen kieltämiseen käy vain, että pelataan pakan päällä olevasta valtista. Valtin vaihtumisen kieltäjällä on oltava kiellonvara eli jokin pakan päällä olevan valtin kortti, tosin pampuilla tai jokereilla ei voi kieltää.
• “Viisi”: Puhujalle on ihan sama mikä maa on valttina tai hän ei halua tehdä mistään maasta valttia. Joskus käytetään myös sanontaa "ohi".
• “Viitenä pakkaan”: Puhuja haluaa, että kierrosta ei pelattaisi ollenkaan, vaan seuraava jakaja tekisi uudet työt. Pakkaan menemiseen tässä vaiheessa tarvitaan kaikkien pelaajien suostumus. Pakkaan menemisen voi kieltää millä tahansa kädellä.

Jakajasta seuraava pelaaja voi myös aloittaa pelin suoraan pelaamalla jonkin korteistaan pöytään puhumatta mitään. Tämä tarkoittaa samaa, kuin “Tuosta vaan”.

Kolmen hengen ja sitä suuremmissa peleissä pelataan joukkueittain eli käytännössä valtintekijää vastaan. Jos jaossa nostettiin hyväksytysti pamppu tai jokeri, pelaavat nostaja ja jakaja vastakkain. Muut voivat joko antaa toisen voittaa tai pelata siten, ettei kumpikaan voita. Kuitenkaan muut pelaajat eivät saa itselleen lisää merkintöjä, vaikka he voittaisivat.

Niin kutsutut "pääköt" kädessä ei saa peluuttaa eli jos kädessä on kolme suurinta korttia (eli valakka, jokka ja ristipamppu) täytyy se ilmoittaa ennen ensimmäisen lyöntikierroksen alkua eli esimerkiksi sanomalla: "Kolme suurinta", ja tämän jälkeen kyseinen pelaaja saa merkinnän. Jos pelaaja ei sano, että hänellä on kolme suurinta kädessään, ja kierros pelataan niin kierrosta ei hyväksytä ja jakaja tekee uudestaan työt.

Valttikorttien arvojärjestys

Valttikortteja on 18 kappaletta, jotka ovat järjestäytyneet arvoasteikkoon seuraavasti: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, Q, K, A, ♦J, ♥J, ♠J, ♣J, musta jokeri, punainen jokeri.

Pelin kulku

Pelaajat voivat niin sanotusti "lähteä pakkaan", jos he eivät halua pelata kyseistä kierrosta esimerkiksi huonojen korttien vuoksi. Pelaajat voivat poistua pelistä kuitenkin siten, että jokaiselle kierrokselle on jäätävä vähintään kaksi pelaajaa. Pakkaan voi mennä vain ennen kuin jakajasta seuraava pelaaja aloittaa pelin lyömällä jonkin korteistaan pöytään. Jos toisen osapuolen kaikki pelaajat lähtevät pakkaan, saavat jäljelle jääneen puolen pelaajat automaattisesti yhden merkinnän.

Jakajasta seuraava pelaaja aloittaa pelin pelaamalla jonkin korteistaan pöytään ja jokaisen pelaajan on tunnustettava maata eli pelattava samaa maata oleva kortti, mikäli heillä on sellaisia kädessään. Pamput ja jokerit ovat aina valttia ja niitä saa/pitää pelata valttitikkeihin tai jos ei ole ajettua maata. Tikin saa aina korkeimman ajettua maata tai suurimman valtin pelannut pelaaja ja hän aloittaa seuraavan tikin. Se osapuoli voittaa kierroksen, jonka joku pelaaja on saanut joko:

• kolme tikkiä
• eeleiset eli ensimmäisenä pelaajana kaksi tikkiä, mikäli kukaan pelaajista ei saa kyseisellä kierroksella kolmea tikkiä
• viimeisen tikin, mikäli jokainen tikin saanut pelaaja on saanut vain yhden tikin

Keppi ja kirves

Kun itsellään on kolme merkintää, pääsee "pelistä pois". Mikäli pelaaja sai viimeisen merkintänsä nostossa tulleesta pampusta tai jokerista, hänen tulee osallistua vielä kyseiselle kierrokselle. Kun kaikki muut, paitsi yksi pelaaja, ovat saaneet kolme merkintää, saa vähemmän merkintöjä saanut pelaaja "kepin". Kepin saanut pelaaja saa päättää seuraavan kierroksen jakajan.

Kun joku pelaajista saisi toisen kepin, saa tämä pelaaja kirveen. Tällöin peli päättyy ja kirveen saanut pelaaja häviää pelin ja kaikki muut pelaajat ovat voittajia. Mikäli pelaajat pelaavat useamman pelin peräkkäin, täytyy edellisessä pelissä kirveen saaneen pelaajan olla seuraavassa pelissä ensimmäinen jakaja.

Pisteenlasku

Jos pelille halutaan häviäjän ohella myös selvä voittaja, kuten esimerkiksi Kultainen Kirves -turnauksessa, käytetään erillistä pisteenlaskua. Tätä ei tule sekoittaa edellä mainittuihin merkintöihin.

• +2 pistettä, jos pelaaja vapaaehtoisesti valitsee valttimaan ja voittaa ajon. Sisältää myös tilanteen, jossa jakaja kääntää ässän tai kakkosen valtiksi ja päättää ottaa sen käteensä. Sääntö on voimassa vain, jos pelissä on vielä mukana vähintään kolme pelaajaa (pakkaan menneet pelaajat lasketaan mukaan).
• +1 pistettä, jos pelaaja joutuu pampun tai jokerin vuoksi ajamaan pakolla ja voittaa.
• -5 pistettä, jos pelaaja saa kepin.
• -7 pistettä, jos pelaaja saa kirveen.

Jos turnauksessa pisteet menevät tasan, vähemmän kirveitä saanut voittaa. Jos edelleen kirveet menevät tasan, vähemmän keppejä saanut voittaa.

Variaatiot

Jos pelataan Rantasalmelaisittain kirvestä, on aina ylimenopakko eli pitää yrittää ottaa tikki jos vain pystyy. Yleisissä kirvessäännöissä ei kuitenkaan tarvitse ottaa tikkiä, jos ei halua, vaan voi "laistaa" sen.

Kirves-sanastoa

• eeleiset: ensimmäisenä pelaajana kaksi tikkiä kyseisessä erässä.
• ei olisi tuota: puhumisen yksi vaihtoehto, jossa pelaaja haluaa vaihtaa valttia.
• hantti: jonkin muun maan, kuin valttimaan, kortti.
• herttapamppu: herttajätkä.
• jokka: musta jokeri.
• keppi: kepin saa yhden kerran kierroksen hävinnyt pelaaja.
• kiellonvara: pakan päällä olevan valttimaan ässä tai sitä pienempi kortti. Kortti, jonka ansiosta voi kieltää valtin vaihtamisen. Pampuilla tai jokereilla ei voi kieltää.
• kirves: kirveen saa kaksi kertaa kierroksen hävinnyt pelaaja.
• kääntövaltti: valttimaata edustava kortti, joka käännetään jaon lopussa.
• laistaminen: tikin ottamatta jättäminen.
• nostaa kirves jollekin: nostossa tullut seiska näytetään pelaajalle, jolle halutaan kirves. Pataseiska on “pahin”.
• pakkovaltti: jaossa valtiksi tulee pamppu tai jokeri, minkä vuoksi jakaja joutuu ottamaan valtin käteensä. Tässä tilanteessa ei voida vaihtaa valttia.
• pamppu: jätkä eli sotamies.
• pampunnosto: nostotilanne, jossa nostava pelaaja saa itselleen pampun tai jokerin.
• patapamppu: patajätkä.
• "pelastava enkeli": nostossa pampun tai jokerin alla oleva toinen pamppu tai jokeri.
• puhepeli: peliä, jossa pelaajat neuvottelevat, kuka tikin ottaa ja kaikkea muuta sellaista. Puhepelit ovat kunnollisissa peleissä kiellettyjä.
• puhuminen: jaon ja jälkeinen tapahtuma, joka voi kuitenkin jäädä pois, mikäli jakajalle tulee pakkovaltti tai hän ottaa ässän tai kakkosen käteensä.
• pääköt: kolme suurinta korttia eli valakka, jokka ja ristipamppu.
• rakopamppu: kuningatar.
• rantasalmelainen kirves: kirvesvariaatio, jossa on ylimenopakko.
• ristipamppu: ristijätkä.
• ruutupamppu: ruutujätkä.
• sokerirotta: ruutupamppu eli ruutujätkä.
• tuosta vaan: puhumisen yksi vaihtoehto, jossa pelaaja haluaa pakan päällä olevan valtin valtiksi.
• tyhjentää käsi: laittaa yksi korteistaan takaisin pakkaan.
• umpiset: käsi, jonka kaikki kortit ovat valttia.
• valkka tai valakka: punainen jokeri.
• valtintekijä: pelaaja, joka määrää valtin eli haluaa pelata pakan päällä olevasta valtista tai määrää uuden valtin.
• valtti: pakan päälle käännetyn kortin tai jakajan käteen ottaman kortin edustama maa.
• viisi: puhumisen yksi vaihtoehto, jossa pelaajalle on ihan sama mikä maa on valttina tai hän ei itse halua määrätä valttia.
• viitenä pakkaan: puhumisen yksi vaihtoehto, jossa pelaaja haluaa kaikkien menevän pakkaan ja uuden jaon.
• väärät työt: jakotilanne, jossa jakaja on jakanut jollekin pelaajalle liikaa kortteja ja joku pelaaja on ehtinyt jo katsoa korttinsa.
• yleinen kirves: yleisiä sääntöjä noudattava kirves.
• ylimenopakko: pitää pelata edellisiä pelaajia suurempi kortti, jos vain pystyy.

Linkit

• http://www.ita-savo.fi/Vapaa-aika/8774609.html^{[vanhentunut linkki]}
• http://www.savonlinnaseutu.fi/Kalenteri.asp?TapahtumaID=8431&NakymaID=1593^{[vanhentunut linkki]}
• http://www.rivakka.net/xnuolink/index.htm (Arkistoitu – Internet Archive)