Kirkkokallion tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirkkokallion tuulivoimapuisto
Honkajoen tuulipuisto
Valtio Suomi
Sijainti Kankaanpää (Honkajoki)
Koordinaatit 61°58′05″N, 22°17′42″E
Rakentaminen alkoi 2012 [1]
Sähköverkkoon 2013 [2][3]
Valmistunut syksy 2013 [1]
Perustaja Taaleritehdas [4][1]
Rakennuttaja Taaleritehdas [4][1]
Omistaja Ardian (2023–)
Operaattori Taaleri [4][3]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema ei omaa [5]
Korkeus 105–112 m [5]
Pinta-ala 7,4 km² [6]
Tuulivoimalat 9 × Nordex N117 (2,4 MW) [2][7]
Kapasiteetti 21,6 MW [2]
Kartta
Kirkkokallion tuulivoimapuisto

Kirkkokallion tuulivoimapuisto, eli aikaisemmin myös Honkajoen tuulipuisto, on Satakaunnan Kankaanpäässä Honkajoen kirkonkylällä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 9 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 21,6 megawattia. Tuulipuiston on rakentanut Taaleritehdas, sen omistaa ranskalainen Ardian vuodesta 2023 lähtien ja sitä operoi Taaleri.[5][2][4][8][9]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto sijaitsee Honkajoen kirkonkylästä 2,5 kilometriä etelään. Alue on hiekka- ja kalliopohjaista metsäaluetta, joka rajautuu pohjoisessa Kirkkokallion energiapuistoon. Noin puolet kaava-alueesta oli Honkajoen kunnan omistuksessa ja lisäksi on alueella viisi yksityistä maanomistajaa. Tuulivoimapuisto näkyy puiden yläpuolella keskusta-alueelle ja Kuivakankaan kylälle.[5][6]

Tuulipuiston pituus on 2,0 kilometriä, leveys 1,2 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 1,1 neliökilometriä [5]. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 7,4 neliökilometriä.[6] Voimalat sijaitsevat 105–112 metrin korkeudella mpy.[5] Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N117/2400-mallia, jonka napakorkeus on 120 metriä [1], tuuliturbiinin halkaisija 117 metriä, ja jonka kapasiteetti on 2,4 megawattia.[7]

Tuulipuistosta on tieyhteys Kirkkokallion energiapuiston kautta. Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa energiapuistossa sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä sähkö johdetaan viiden kilometrin pituista siirtolinjaa myöten pohjoisempana kulkevalle kantaverkon sähkölinjalle. Puistosta kaksi kilometriä etelään sijaitsee Kooninkallion tuulivoimapuisto, joka valmistui 2016, ja molempien lähelle ollaan valmistelemassa Paholammin tuulivoimapuistoa (vuoden 2022 tilanne).[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkokallion alueelle tehtiin vuonna 2008 vuoden kestävä tuulimittaus 70 metrin korkeuteen mastoon kiinnitetyllä tuulimittarilla. Vuonna 2009 tulokset varmistettiin vielä sodar-mittauksin.Tuulen keskimääräinen nopeus 90 metrin napakorkeudessa oli 8,11 metriä sekunnissa. Honkajoen kunta on tehnyt aloitteen Kirkkokallion tuulipuiston merkitsemisessä maakuntakaavaan.[6]

Honkajoen Kirkkokallion tuulivoimaosayleiskaava laadittiin vuonna 2010 ja se hyväksyttiin Honkajoen kunnanvaltuustossa lokakuussa 2011. Siinä Honkajoen tuulipuistoon (puiston entinen nimitys) kaavailtiin yhdeksän tuulivoimalaa, joiden korkeus olisi enintään 140 metriä.[2][6] Tuulipuistoa toivoi saavansa rakentaa syyskuussa 2011 perustettu yhtiö, johon kuuluivat Vatajankosken Sähkö Oy ja Honka Holding Oy.[10] Toisin kuitenkin kävi, sillä Taaleritehdas perusti elokuussa 2012 yhtiön Honkajoen Tuulipuisto Ky [11] rakentamaan ja hallinnoimaan tulevaa Honkajoen tuulivoimapuistoa. Honkajoella on nykyään muitakin tuulipuistoja, joten tästä yhteydessä puistosta käytetään tarkempaa nimeä Kirkkikallion tuulivoimapuistoa. Sitä on käytetty rinnan Honkajoen tuulipuiston kanssa.[12]

Tuulipuiston rakentaminen alkoi vuonna 2012. Sen infrarakenteen rakentamisen koordinoi NCC Rakennus Oy. Tuulivoimalat toimitti paikalle Nordex SE, joka johti tuulivoimaloiden pystytykset ja asensi voimalaitokset käyttökuntoon. Voimaloiden osat kuljetettiin Saksasta Porin satamaan, josta ne kuljetettiin Honkajoelle erikoiskuljetuksilla. Voimaloiden tornit koottiin viidestä valmiiksi tehdystä teräksisestä putkielementistä, jotka kiinnitettiin toisiinsa tornin rakentamisvaiheessa. Puisto vihittiin käyttään syksyllä 2013.[1]

Tuulivoimapuiston vieressä toimii Kirkkokallion energiapuisto, jonka omistajat ovat eri toimijat kuin tuulipuistossa. Niiden alueet sivuavat toisiaan läheltä.[13]

Melunmittaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua tutki Vaasan yliopisto vuosina 2015 ja 2016 WindSoMe-hankkeessa, jossa myös Kirkkokallion voimalat olivat mukana. Tutkimuksessa haastateltiin asukkaita ja mitattiin melua eri säätilanteissa.[14] Tutkimukset julkaistiin vuonna 2020 Vaasan yliopiston raportteja-sarjassa. Tutkimuksen mukaan on näyttöä, että nykyaikainen melumallinnus riittää arvioimaan tulevan tuulivoimalaitosten äänien kuulumista. Infraäänellä ei myöskään todettu todettu olevan terveyshaittoja. Kirkkokalliolta kantautuvaa melua ei Honkajoella havainnut sisällä asuntonnossaan kukaan eikä myöskään ulkona. Asukkaiden mukaan ääntä voimistivat voimalan suunnalta tuleva tuuli sekä kova pakkanen, mitä eivät mittaustulokset kuitenkaan vahvistaneet.[15][16]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taaleri myi tuulivoimapuiston saksalaisen Goodyields Capitalin (GmbH) ja brittiläisen Access Capital Partnersin hallinnoiville yhtiöille marraskuussa 2015. Taaleritehdas jatkoi kuitenkin tuulivoimapuiston operointia entiseen tapaan uusien omistajien puolesta.[3] Syyskuussa 2023 ilmoitettiin uudesta kaupasta, jossa Goodyields Capital (GmbH) ja Access Capital Partners myivät tuulipuiston yhdessä ranskalaiselle sijoitusyhtiölle Ardian. Taalerintehdas operoi puistoa tämänkin omistajan puolesta.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Viitala, Jarmo & Putkonen, Jouko: Maatuulivoimarakentamisen liiketoimintamahdollisuudet (PDF) prizz.fi. 2016. Pori: , Prizztech Oy. Viitattu 5.12.2023.
  2. ↑ a b c d e f Satakunnan tuulivoimaselvitys 2022, s. 20 (taulukko), 23, 40, 105–107. Pori: Satakuntaliitto, 2022. ISBN 978-952-5862-98-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.12.2023).
  3. ↑ a b c Taaleritehdas myy Honkajoen tuulipuiston taaleri.com. 23.09.2015. Helsinki: Taaleritehdas. Viitattu 5.12.2023.
  4. ↑ a b c d Kirkkokallio 1-2-3-5 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f Kirkkokallion tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.12.2023.
  6. ↑ a b c d e Honkajoen tuulivoima osayleiskaava ja Honkajoen keskustaajaman osayleiskaavan muutos (PDF) kankaanpaa.fi. 18.8.2011. Honkajoki: Honkajoen kunta. Viitattu 5.12.2023.
  7. ↑ a b Nordex N117/2400 www.thewindpower.net. 19.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Kirkkokallio 4-6-7-9 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Kirkkokallio 8 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Honkajoella jauhetaan vihreää sähköä 2013? yle.fi. 31.10.2011. Helsinki: YLE. Viitattu 4.12.2023.
  11. ↑ Honkajoen Tuulipuisto Ky www.thewindpower.net. 2.11.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Honkajoen Tuulipuisto Ky kauppalehti.fi. Helsinki: Kauppalehti/Alma Talent Oy. Viitattu 5.12.2023.
  13. ↑ Kirkkokallion energiapuisto on kiertotalouden edelläkävijä vatajankoski.fi. 28.5.2020. Kankaanpää: Vatajankoski Oy. Viitattu 5.12.2023.
  14. ↑ Hakala, Jari: Tuulimelua tutkitaan energiauutiset.fi. 15.12.2016. Helsinki: Energiateollisuus ry. Viitattu 5.12.2023.
  15. ↑ Kalmi, Riikka: Paljon melua tuulivoimalasta? uwasa.fi. 2.8.2020. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 5.12.2023.
  16. ↑ Välisuo, Petri & al.: Tuulivoiman melu ja sen vaikutukset (s. 66–68) uwasa.fi. 7.8.2020. Vaara: Vaasan yliopisto. Viitattu 5.12.2023.
  17. ↑ Ranskalainen Ardian ostaa Honkajoen tuulipuiston Kankaanpäässä epressi.com. 6.11.2023. Helsinki: ePressi. Viitattu 5.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirkkokallion_tuulivoimapuisto&oldid=22157626”