Kipinäseppä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kipinäseppä
Barbet-zambian.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset
Eucarya
Kunta: Eläinkunta
Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset
Chordata
Alajakso: Selkärankaiset
Vertebrata
Luokka: Linnut
Aves
Lahko: Tikkalinnut
Piciformes
Heimo: Tukaanit
Ramphastidae
Suku: Paksunokkasepät
Lybius
Laji: chaplini
Kaksiosainen nimi

Lybius chaplini
S. Clarke, 1920

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kipinäseppä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kipinäseppä Commonsissa

Kipinäseppä (Lybius chaplini) on tukaaneihin kuuluva lintulaji. Sitä tavataan endeemisenä Sambiassa ja se luokitellaan uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneeksi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan kipinäseppä kasvaa noin 19 cm pitkäksi ja yleisväritykseltään se on mustavalkoinen. Kipinäsepän pää on kokonaan valkoinen lukuun ottamatta silmien ympäristöjä ja nokan tyveä, jotka ovat väritykseltään punaiset. Rinta ja vatsa ovat väriltään valkoiset ja vatsan höyhenet ovat usein hieman kellertävät. Kipinäseppien pyrstö on musta ja siivet ovat mustan ja valkoisen kirjavat. Nokka on suurikokoinen ja tukeva ja väriltään harmaa.[2][3]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kipinäseppää tavataan Sambian keski- ja eteläosista. Sen elinympäristöä ovat avoimet metsätmaat, joilla kasvaa runsaasti sykomoripuita (Ficus sycamorus). Eritysien yleinen lintu on jokien ja purojen lähistöillä. Toisinaan kipinäseppä vierailee myös puistoissa ja puutarhoissa. Laji liikkuu tyypillisesti paerittian tai korkeintaan 6 yksilön ryhminä. Kipinäsepän ravintoa ovat pääasiassa hedelmät, erityisesti sykamorien hedelmät, mutta se voi myös pyydystää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä kuten hyönteisiä. Kipinäsepät yöpyvät vanhojen viikunapuiden koloissa ja se myös rakentaa pesänsä puiden koloihin. Lajin pesimäkausi on marraskuussa.[2][3][4]

Kipinäseppäkannan kooksi arvioidaan noin 7 800 yksilöä. Vaikka laji pystyy selviämään myös osittain hakatussa tai pirstaleisessa ympäristössä on sopivien elinympäristöjen väärän väheneminen uhka lajille. Erityisen tärkeää on, että elinympärisössä on vanhoja puita pesimäpaikoiksi. Pesimätulosta huonontaa myös harmaahunajaoppaan loisiminen kipinäseppien pesissä.[1][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Lybius chaplini IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.12.201-3. (englanniksi)
  2. a b Lester Short,Jennifer F. M. Horne: Toucans, Barbets, and Honeyguides, s. 198-201. Oxford University Press, 2001. ISBN 978-0-19-854666-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.12.2013). (englanniksi)
  3. a b Sibylle Johnson: Zambian Barbets or Chaplin's Barbets AvianWeb. Viitattu 26.12.2013. (englanniksi)
  4. a b Zambian Barbet - BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Viitattu 26.12.2013.