Kihara-arakari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kihara-arakari
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Tikkalinnut Piciformes
Heimo: Tukaanit Ramphastidae
Suku: Arakarit Pteroglossus
Laji: beauharnaesii
Kaksiosainen nimi

Pteroglossus beauharnaesii
Wagler, 1832

Katso myös

  Kihara-arakari Wikispeciesissä
  Kihara-arakari Commonsissa

Kihara-arakari (Pteroglossus beauharnaesii) on tukaaneihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikasta. Toisinaan se luokitellaan kuuluvaksi omaan sukuunsa Beauharnaisius.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kihara-arakari on suurikokoinen lintu ja voi kasvaa 42–46 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Kihara-arakarin päälaki on musta ja päälaen höyhenet ovat kiharat. Silmien ympäristö on valkoinen mustin juovin. Lajin yläselkä ja -perä ovat syvänpunaiset ja siivet, alaselkä ja pitkä pyrstö ovat tummanvihreät. Kihara-arakarin rinta ja vatsa ovat keltaiset ja vatsan poikki kulkee syvänpunainen juova. Linnun nokka on pitkä, hyvin tukeva ja värikäs.[2][3][4][5]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kihara-arakaria tavataan Perusta Boliviaan ja keskiseen Brasiliaan ulottuvalta alueelta. Lajin elinympäristöä ovat kosteat ja soiset metsät. Sen ravintoa ovat erityisesti viikunoiden hedelmät ja toisinaan myös muiden lintujen munat ja poikaset. Kihara-arakarin pesimäkausi on toukokuulta elokuulle.[2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Pteroglossus beauharnaesii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
  2. a b c Short, L.L. & Bonan, A.: Curl-crested Araçari (Pteroglossus beauharnaisii) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
  3. a b Lester Short,Jennifer F. M. Horne: Toucans, Barbets, and Honeyguides, s. 399-402. Oxford University Press, 2001. ISBN 978-0-19-854666-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.4.2020). (englanniksi)
  4. a b Clive Byers: Birds of Peru, s. 272. Bloomsbury Publishing, 2016. ISBN 978-1-4729-3216-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.4.2020). (englanniksi)
  5. a b Ber van Perlo: A Field Guide to the Birds of Brazil, s. 556. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.4.2020). (englanniksi)