Keskustelu:Yhdysvaltain sisällissodan tekniikka

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Sisällissodan pariin jälleen uusi artikkeli, aihe on muuten kuitattu en-wikissä kolmella virkkeellä eli me ollaan kerrankin amerikkalaisia parempia jossain Yhdysvaltain historia-artikkelissa ;) Artikkelin nimeä voisi vielä varmaan miettiä, mutta sisällöltään pitäisi olla ihan kunnossa. Artikkeli tukeutuu tällä hetkellä yhteen lähteeseen, mutta LA-tasolla ei montaa lähdettä ole koskaan vaadittukaan (etsin vielä todennäköisesti silti muutaman täydentävän viitteen kunhan ehdin ;).-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 18.00 (EET)

Onko aiheena siis tekniikan kehittyminen sisällissodan vaikutuksesta vai sodassa käytetty tekniikka? Johdanto lupailee ensin mainittua, mutta artikkelin muu sisältö käsittelee enimmäkseen jälkimmäistä. -Ochs 11. helmikuuta 2012 kello 18.05 (EET)

Sisällissodassa käytetty tekniikka ja sen kehittyminen olisi varmaan lähimpänä artikkelin sisältöä: esimerkiksi rautatie ei tuolloin ollut enää mikään uusi juttu ja sen osalta artikkelissa käsitellään lähinnä sen käyttöä sisällissodassa, mutta makasiinikivääri taas oli tuolloin mullistava keksintö.-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 18.09 (EET)

"Unionin vakoojilla oli käytössään vetykäyttöisiä kuumailmapalloja"? Eli kumpiako olivat: vetypalloja vai kuumailmapalloja? --Otrfan 11. helmikuuta 2012 kello 18.13 (EET)

Korjasin, käynyt pieni ajatuskatkos kirjoittaessa.-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 18.21 (EET)

Lieneekö vakooja oikea nimitys tiedusteluilmapallojen tähystäjille?--194.136.96.129 11. helmikuuta 2012 kello 21.55 (EET)

Lähteessä käytettyä termiä spy ei ainakaan minun sanakirjojeni mukaan voida suomentaa tiedustelijaksi (scout), joten tuo lienee lähimpänä totuutta.-Henswick 12. helmikuuta 2012 kello 16.49 (EET)

Tiedustelu lienee recoinnassance, mutta jos "spy" löytyy lähdeteoksista, niin eipä sitä tosiaan oikein voi kääntää muuten kuin vakoojaksi, vaikka hieman oudolta tuntuukin. Yleensä vakoojalla kai tarkoitetaan vihollisen alueelle soluttautunutta salaista tiedonhankkijaa eikä rintama-alueella toimivaa tähystäjää, mutta noudatetaan lähdeteosten kieltä.--91.156.120.172 12. helmikuuta 2012 kello 22.35 (EET)

Pitäis kääntää ajatuksia eikä yksittäisiä sanoja. Tossa vakooja välittää väärän ajatuksen. Sikäli kun minä tota kohtaa luen, niin siinä kuvaillaan tilannetta leikillisesti: urkitaan vastustajan leiriä. Gopase+f 12. helmikuuta 2012 kello 22.41 (EET)

Ainakin tuo linkki sisällissodan vakoilua käsittelevään artikkeliin olisi parempi poistaa, koska siinä käsitellään selkeästi toista aihetta. Ja kieltämättä tuo lähde ei ehkä olekaan ihan niin arvovaltainen, että itse pitäytyisin sanatarkassa yksittäisen sanan käännöksessä.--91.156.120.172 12. helmikuuta 2012 kello 22.46 (EET)

Jos sisältö pysyy tällaisena, niin sitten nimelle Yhdysvaltain sisällissodan tekniikka. Voidaan sitten aikanaan yhdistää Yhdysvaltain sisällissodan sodankäyntiin, kun joku sellaisen aikanaan luo. (tosin valokuvaus olisi silloin hieman väärässä paikassa) Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 18.26 (EET)

Eiköhän tuo ole paras nimivaihtoehto toistaiseksi, siirsin.-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 18.33 (EET)

Lähteen mukaisesti ("Civil war technology") voisi ehkä olla Yhdysvaltain sisällissodan sotilasteknologia tai sotilasteknologia Yhdysvaltain sisällissodassa, koska lähdekin käyttää ilmaisua teknologia, ja suomalaisessakin sotahistoriallisessa kirjallisuudessa olen nähnyt puhuttavan sotilasteknologiasta. Tai sitten Teknologia Yhdysvaltain sisällissodassa tai Yhdysvaltain sisällissodan teknologia. Tai vielä joku muu muotoilu? --Urjanhai 12. helmikuuta 2012 kello 11.25 (EET)

Voisi olla Tekniikan kehitys Yhdysvaltain sisällissodassa - tai sitten lyhyesti Yhdysvaltain sisällissota ja tekniikan kehitys. Jälkimmäinen on mielestäni parempi, koska se rinnastaa asiat eikä anna ymmärtää, että kaikki olisi keksitty sisällissodan takia.--Nedergard 16. helmikuuta 2012 kello 12.15 (EET)

En-wikissäkin on en:Category:Military equipment of the American Civil War, joka oikeastaan on lähes sama kuin tämä (poislukien kamerat, lennättimet ym.) ja lisäksi en:List of weapons in the American Civil War, joka myös tulee aika lähelle tätä, mutta ei ole sama.--Urjanhai 12. helmikuuta 2012 kello 11.26 (EET)

Muutamia mieleen tulleita hajanaisia ajatuksia artikkelin luettuani. USS Monitor taisi olla se ensimmäinen pyörivällä tykkitornilla varustettu sotalaiva ja tuo ratkaisu on käytössä nykyäänkin. Sotanahan USAn sisällissota oli verinen, kun uusilla aseilla ja vanhoilla sodankäyntimenetelmillä tuli paljon kaatuneita. Sisällisodan aikaisessa asekehityksessä mielenkiintoista on se, että kun niitä tehtiin suurelle armeijalle suurissa määrin, niin teollisten menetelmienkin piti kehittyä kuten valmistustarkkuuden ja osien standardoitumisen. Rihlauskin taisi olla tuolloin ensimmäisiä kertoja käytössä ja juuri tuon Minie kiväärin tarkkuuden tekninen tausta. Gatling-konekivääri oli myös käytössä. Winchesteri ei ehtinyt sotaan, mutta veikkaisin että senkin rakenteen takana on tuon sodan aikana opittu tietämys. Tästäkin artikkelista ilmenee se, että pohjoisvaltioiden kehittyneempi teollinen struktuuri johti voittoon, kuten USAn sitten usein myöhemminkin. Insinööri maailma-kirjan historia osuus mainitsee juuri sisällissodassa käytetyt rihlatut kiväärit, makasiinikiväärit ja suuret tykistöt syyksi teurastukseen ja sodankäynnin muuttumiseen. Samoin siellä mainitaan junien ja lennättimen käyttö. Artikkelin sisältö on siten kohdallaan, mutta sitä voi vielä laajentaa. Vilkapi 11. helmikuuta 2012 kello 20.41 (EET)

Keskustelua aiheesta myös [1]. Erimallisia lippaallisia kivääreitä on ollut sodan aikana ilmeisesti käytössä alle 60 000 kappaletta ja Gatlingeja muutama kymmen[2], joten tuskin ne kovin merkittävästi vaikuttivat kaatuneiden määrään. --J 11. helmikuuta 2012 kello 21.52 (EET)

Ilmeisesti Sharpsin/Spencerin karbiinit puuttuu noista laskutoimituksista? Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 22.22 (EET)

En-wikin mukaan Spenceriä valmistettiin 1861-69 noin 200 000 kappaletta ja noista varmaankin lähestulkoon jokainen on valmistettu juuri sisällissotaa varten. Jotain uusien kiväärien aiheuttamista kaatumisista kertoo jo se, että pelkästään Gettysburgin taistelun ns. Pickettin hyökkäyksessä kaatui lyhyessä ajassa yli 5 000 etelän sotilasta, kun pohjoinen torjui Robert E. Leen ja kumppaneiden hyökkäyksen kiväärien avulla.-Henswick 11. helmikuuta 2012 kello 22.34 (EET)

Näköjään käytössä olleiden Spencerien määrästä on kovin vaihtelevia lukuja. Kolme eri sivua antaa määriksi noin 48 000[3], yli 95 000[4] ja 107 372[5] kappaletta. En tiedä mikä noista sitten on lähinnä totuutta. Sharps taas ei ollut llppaallinen asemalli. --J 11. helmikuuta 2012 kello 23.01 (EET)

Tämän sivun mukaan Gettysburgin taistelussa oli käytössä vain 572 Spenceriä. --J 11. helmikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Vielä erään sivun mukaan Spencer-yhtiö toimitti valtiolle 12 472 kivääriä ja 45 785 M1860 karbiinia. Lisäksi Burnside-yhtiö valmisti 30 502 M1865 karbiinia, jotka valmistuivat vasta sodan päättymisen aikoihin, eivätkä nähneet sotakäyttöä. Lisäksi siviilimyyntiin meni muutama tuhat asetta.[6] On huomattava, että Spencerin laajempi valmistus alkoi vasta joskus 1863 puolivälissä, ja kuukauden valmistusmäärä parhaimmillaan oli noin tuhat asetta, joten aseiden laajempi käyttö painottuu siitä päätellen sodan loppuvaiheisiin ja merkittävä osa valmistui vasta sodan päättyessä tai jo päätyttyä. --J 12. helmikuuta 2012 kello 13.42 (EET)

Tekniikan historian näkökulmasta joidenkin aseiden käytön määrä tai vaikutus sotaan ei aina ole oleellisin kysymys, vaan mihin uusi keksintö myöhemmin johti. Gatling-konekivääri oli ensimmäistä kertaa käytössä sisällissodassa ja on siitä hyvin tunnettu. Ensimmäisillä käyttökerroilla saattoi olla enemmänkin voimakas psykologinen kuin tuhovaikutus, mutta joka tapauksessa siitä alkoi vahva kehityskulku. Kohtuullinenkin määrä makasiiniaseita on voinut olla merkityksellinen, kun ne on ollut käytössä eturintamassa ja kaatuneilta ne on otettu talteen. Sodan kaatuneiden määrään on vaikuttanut myös se, että tykistössäkin käytettiin rihlausta, mikä paransi osumatarkkuutta. Vilkapi 12. helmikuuta 2012 kello 15.15 (EET)

Historiankirjoituksen kannalta kuitenkin kannattaa selvittää faktat niin pitkälle kuin mahdollista, eikä toistaa virheelisiä väitteitä, jollaisesta esimerkkinä vaikka nuo Gettysburgin olemattomat Spencer-karbiinit; [7]. --J 12. helmikuuta 2012 kello 15.47 (EET)

En tiedä mitä kiväärejä Gettysburgissa käytettiin, mutta esimerkiksi en-wikin HA-artikkeli puhuu jatkuvasti siitä, kuinka Unioni torjui hyökkäyksen (ja teurasti yli puolet hyökkääjistä) tykistö- ja kivääritulensa ansiosta. Gettysburgin hyökkäyksen epäonnistuminen taas oli sodan käännekohta, minkä jälkeen Unioni pääsi niskanpäälle.-Henswick 12. helmikuuta 2012 kello 16.39 (EET)

No tuossa on U.S.Armyn sivun luettelo ko. aseista, joka valaissee asiaa. --J 12. helmikuuta 2012 kello 16.54 (EET)

Sodan valokuvaamisessa muuten varsinainen este "action"-kuvaamiselle oli silloisten tallennusmenetelmien vaatima pitkä valotusaika, joka esti minkään liikkuvan kohteen kuvaamisen. Silloinhan muotokuvauksessakin usein käytettiin erilaisia tukia estämässä mallin liikkuminen valotuksen aikana. --J 14. helmikuuta 2012 kello 10.22 (EET)

En-wiki: Photographers of the American Civil War--J 17. helmikuuta 2012 kello 18.20 (EET)

Arviointeja

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. (määritelmä ja ajohdanto vois olla parempikin)
2. lähde merkitty.
3. sopivaa tietolaatikkomallinetta ei taida olla?
4. viitteistys aukoton.
5. suppea.
6. yksi lähde.
7. lähde käsittelee aihetta.
8. kuvitus.
9. kielenhuolto tekemättä. Paikoin huonoa käännöstä ja väärää termistöä, mikä aiheuttaa asiavirheitä ja tarpeetonta epätarkkuutta
10. luokittelu ok. (sodankäynnin historiaan liittyvän sopivan luokan vois lisätä jos löytyy)
11. kielilinkkejä ei taida olla? yleisilme ok. (hieman ehkä erikoinen kokonaisuus omalle artikkelille)
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

7/10 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Gopase+f 14. helmikuuta 2012 kello 09.54 (EET)

Ei vielä lupaava: käytännössä vain yksi lähde, ja sekin paikoitellen hieman köpö. Eikö muuten Krimin sota ole ensimmäimnen sota, josta on valokuva-aineistoa?--Kaikenlaisia 15. helmikuuta 2012 kello 17.35 (EET)

Tuossa on kyllä selvästi käynyt jutun kirjoittajalla moka, pistän tuosta viestiä sinnekkin päin kunhan kerkiän. Muutin joka tapauksessa hieman sanamuotoa ("ensimmäisiä").-Henswick 15. helmikuuta 2012 kello 17.50 (EET)

Ei kannata laittaa viestiä "sinnepäin". Tossa kyseisessä suurpiirteisessä artikkelissa on paljon muitakin virheitä / epätarkkuuksia. Gopase+f 15. helmikuuta 2012 kello 17.55 (EET)

Päätän arvioinnin. Palataan asiaan jos ehdotettuja parannuksia toteutetaan. Gopase+f 19. helmikuuta 2012 kello 15.25 (EET)

Tarkistettu artikkeli -ehdotus

LA-ehdotus kaatui, mutta jos nyt tarkistetuksi kuitenkin. Koko artikkeli on lähteistetty, vaikka päälähde vähän suurpiirteinen onkin.-Henswick 19. helmikuuta 2012 kello 16.15 (EET)

Ok. --Thi 20. helmikuuta 2012 kello 23.33 (EET)