Keskustelu:YYA-sopimus

Kuuluuko tuo vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen teksti tähän? --Mikko Paananen 30. huhtikuuta 2005 kello 15:15:23 (UTC)

Sitä minäkin. Ei taida kuulua, tai ainakin olisi syytä tarjota edes jonkinlainen punainen lanka sille. Koskapa yli vuoteen ei ole mitään reaktiota näkynyt, poistan. -Les 14. elokuuta 2006 kello 15.08 (UTC)

Voisivatko tämän sivun kirjoittajat tarkentaa, mikä ero oli YYA-sopimuksella ja Varsovan liitolla? 88.114.58.132 6. helmikuuta 2010 kello 17.35 (EET)

Wikiaineistoon

Sopimustekstit kuuluisivat Wikiaineistoon. Nikke 21. huhtikuuta 2006 kello 11.11 (UTC)

Saksa !?

Saksa mainittiin alkuperäisessä sopimuksessa, ja kauan.... Muistikuvan mukaan se kuitenkin muutettiin neutraalimpaan muotoon 80-90-lukujen taitteessa. Muuten sopimustekstiin ei puututu ennen toisen sopijaosapuolen katoamista kartalta. Joku saa tarkistaa.. --EsaL-74 15. huhtikuuta 2007 kello 23.10 (UTC)

Ainakaan Finlex.fin perusteella ei käy ilmi sen laatuisia muutoksia tapahtuneen sen enempää 1970 kuin myöskään 1983. Viittaat ehkäpä Venäjän kanssa 1992 laadittuun uuteen Hyvän naapuruuden sopimukseen, johon ei ylipäätään sisältynyt tällaista sotilaspoliittista ulottuvuutta. -Les 16. huhtikuuta 2007 kello 12.38 (UTC)

YYA vai Yya?

Eikös lyhenteet ole tavallisesti tapana kirjoittaa kokonaan suuraakkosin (CIA, KGB, MTK jne.) eikä niin, että vain ensimmäinen kirjain on isolla kirjaimella? --Joonasl (kerro) 9. huhtikuuta 2008 kello 11.44 (UTC)

Ei YYA eikä Yya, vaan yya

Lyhenteet kirjoitetaan suuraakkosin, jos koko nimen eri osat aloitetaan isoilla kirjaimilla kuten Central Intelligence Agency, Komitet Gosudarstvennoi Bezopasnosti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto eli johdettu siis sanoista Maa- ja metsätalouden Tuottajain Keskusliitto jne.

Kun sitten on kyseessä sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, on lyhenne yya(-sopimus). Myös siis ensimmäinen kirjain pienellä, se vain täällä Wikipediassa muuttuu isoksi ollessaan artikkelinimenä.

Yst. terv. --PekKos 9. huhtikuuta 2008 kello 20.26 (UTC)

Ei itse keksittyjä kielioppisääntöjä kiitos. Ole hyvä ja tarkista mistä tahansa lähteestä.[1] Tällaisesta toiminnasta on huomautettu ennenkin. --Mikko Paananen 9. huhtikuuta 2008 kello 21.09 (UTC)

Oli miten oli, ei pitäisi kategorisesti kumota, vaan katsoa mitä on lisätty, kuten sopimuksen päättyminen 1992.

YSt. terv. --PekKos 9. huhtikuuta 2008 kello 22.38 (UTC)

Sopimuksen synty, Pekkalan matkustaminen.

Neuvottelut käytiin aikavälillä 22. maaliskuuta - 5. huhtikuuta. Suomalaisvaltuuskunnan puheenjohtaja pääministeri Pekkala matkusti sairastumisensa vuoksi vasta 24. huhtikuuta Moskovaan. Lisäksi suomalaisvaltuuskunnnan jäsenet Kekkonen ja Söderhjelm kävivät 2. - 4. huhtikuuta Helsingissä neuvottelemassa presidentti Paasikiven kanssa. Sopimus allekirjoitettiin valtuuskuntien välillä 6. huhtikuuta. Suomen eduskunta ratifioi sopimuksen 28. huhtikuuta.

Kyseenalaistan tämän logiikan että Pekkala matkustaisi Moskovaan vasta neuvottelujen päätyttyä. Tosin minulla ei ole mitään konkreettista todistetta suuntaan tai toiseen. --Toivoja 20. tammikuuta 2011 kello 12.54 (EET)

YYA-sopimuksen historia

Mannerheim ja Heinrichs kyllä työstivät ensimmäistä versiota. Se ei kuitenkaan edennyt tuumailua pitemmälle.

Lopullisen version kirjotutti Paasikivi ja Kekkonen sekä Söderhjelm työstivät sitä hänen ohjeidensa mukaan. Suomen näkemykset tulivat sopimuksessa aika hyvin esille.

J. Raymond Ylitalon kirjassa "Salasanomia Helsingistä Washingtoniin" asiaa sivutaan useasti ja todetaan Mannerheimin vastustaneen YYA-sopimusta uskoen sen tekevän Suomesta Neuvostoliiton satelliittimaan.

"Useista lähteistä on lähetystöön saapunut tietoja, että kenraalieversti Zdanov olisi ottanut yhteyden Suomen hallitukseen kesällä 1945 ja esittänyt keskinäistä puolustussopimusta. Presidentti Mannerheimin ilmoitettiin voineen tällöin vastata kenraali Zdanoville, ettei Suomi voi tehdä sopimuksia ennen kun välirauhan kausi on ohi." s. 159  –Kommentin jätti 85.76.109.80 (keskustelu) 24. helmikuuta 2014 kello 21.28‎

CoCom

Suomen ei varsinaisesti tarvinnut edes kunniottaa CoCom-sopimusta, sillä Suomi oli yksi niistä maista, johon länsimaista huipputekniikkaa ei sopimuksen nojalla saanut viedä.--91.156.195.193 3. tammikuuta 2015 kello 04.31 (EET)

Paasikiven diktaatti

Artikkelissa referoidaan historiaa virheellisesti. Tekstin mukaan: "Sopimuksen solmimishetkellä korostettiinkin neuvostoliittolaiselta puolelta, että YYA-sopimus oli Paasikiven diktaatti, mikä tarkoitti sitä, että tasavallan presidentti J. K. Paasikivi toimi voimakkaasti sen sisällön muotoilussa..."

Todellisuudessa "Paasikiven diktaatti" ei tullut neuvostoliittolaiselta puolelta, vaan Urho Kekkosen suusta. Kysymys oli sen ajan kevennyksestä. Kun allekirjoitukset oli kirjoitettu ja puheet pidetty niin siirryttiin epämuodolliseen (konstekstiin sopivasti) keskusteluun ja kilistykseen. Stalin oli ensin maininnut jotain "sopimuksesta". Tähän Kekkonen sitten totesi paikalla olijoiden mukaan, muka hämmästyneenä:

" Herra Generalissimus, kutsutteko tätä paperia Sopimukseksi? Tämähän on Paasikiven diktaatti" (diktaatti = sanelu) Ja sitten herrat naurahtivat epämuodollisesti Kekkoksen sutkautukselle.

Wikipedia antaa väärän käsityksen. Kirjoittaja on lienee kuullut ko. Luonnehdinnan, muttei sen asiayhteyttä. Kyseisestä kohdasta puuttuu lähde. Todennäköisesti alkuperäinen lähde on ollut myöhemmin jonkun läsnäolijan muistelmista. Siinähän heitä on valokuvassa.

Itse itseäni täydentäen: Kekkonenhan mainitaan "diktaatin" esittäjänä tässä samassa artikkelissa. Lähteetkin siinä löytyy (4 ja 7) - joten artikkeli on sisäisesti ristiriitainen. Maininta "neuvostoliittolaisesta osapuolesta" pitäisi virheellisenä poistaa.