Keskustelu:Suomen romanit

Väkimääräästä

Nuo väkimäärät, eli 10 000 Suomessa ja 3 000 Ruotsissa, ovat vanhentunutta ja muutenkin epätarkkaa tietoa. Mustalaiset muuttavat paljon Suomen ja Ruotsin väliä, ja vuoden 2004 alakanttiin arvioitu lukema on luonnollisella lisääntymiselläkin kasvanut 7 vuoden takaa. Todellinen yhteenlaskettu lukema varmaankin lähempänä 20 tuhatta kuin 10 tuhatta. 85.23.78.227 3. helmikuuta 2011 kello 01.49 (EET)

Romanikielen opetus Suomessa?

"Suomessa peruskoulun lainsäädäntö takaa romanikielen- ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen tietyt edellytykset." Aika ympäripyöreä ilmaus. Tietyt edellytykset tarkoittaa tässä aika vähän, jos kunnilla ei ole edes velvollisuutta järjestää opetusta romanikielellä Tuohirulla 19. helmikuuta 2006 kello 12.20 (UTC)

Nykyäänhän romanikielen opetusta järjestetään, mikäli koulussa on usempia romanilapsia... Romaneille tarkoitetuilla leireillä käydään myös romanikieltä läpi. Romanikieltä kehitetään koko ajan ja varmaan tulevaisuudessa lastenkin kielen osaaminen on parempaa... Oikeastaan vain vanhat ihmiset osaavat romanikieltä paremmin kuin hyvin, nuoret ei niinkään nykyään. Suomihan on kumminkin meidän ensimmäinen kieli.

Vielä kommenttia artikkelin sisällöstä: äskeisessä nyt mainittiin, että röijy on "yleensä valkoinen", niin tunnenpa tarvetta mainita että valkoista käytetään nykyään erityisesti juhlatilaisuuksissa. Röijyissäkin on muoti kangaslaatujen ja värien suhteen. Nyt on käytetty paljon sellaisia kankaita, joissa mustalla pohjalla on punaisia kuvioita. Sitä paitsi kankaat vaihtelevat nuorten ja vanhojen keskuudessa. Nuoret keskittyvät enemmin kirkkaisiin väreihin ja koristeellisuuteen, vanhoilla on monesti yksinkertaisempia kangasvalintoja. Röijyjen mallitkin saattaa olla vanhanaikaiset. Useimmiten vanhat ihmiset käyttävät vaaleita kankaita arkena, kuten valkoista, vaalean sinistä, vaaleanpunaista. No, vanhanaikaisuuden sanoo jokaisen tällä vuosituhannella elävän silmä, luulisin...

-- Kaaleen tyttö,  –Kommentin jätti 194.211.34.52 (keskustelu – muokkaukset) 2.9.3006 klo. 22:19

Totta. Kunnilla on yleisesti ottaen velvollisuus järjestää romanikielen opetusta, mikäli koulussa, kunnassa tms. on useampia romanilapsia. Pienemmissä kaupungeissa opetusta annetaan kaikille yhtäaikaa, isommissa opetusta jaetaan. Romanikielen opettajia on kuitenkin vielä todella vähän, joten myös se tuottaa ongelmia opetuksen järjestämisessä.  –Kommentin jätti Miss Jessica (keskustelu – muokkaukset) 1.11.2006 kello 02.18

Neutraalius

"Sitä ei kumminkaan käy kieltäminen, etteikö romaneissakin rehellisiä ihmisiä olisi."

Lauseen lähtokohta on hieman negatiivinen, tosin faktoihin perustuva.

Nykyaika

Uusimmissa asennetutkimuksissa romanit nousivat vähiten arvostetun vähemmistöryhmän asemasta, kun somalit ja venäläiset tulivat heidän tilalleen.^lähde? WP:NPOV

Suomen romanien määrä

Tässä artikkelissa sanotaan, että Suomessa on 10 000 romania, mutta artikkelissa romanit sanotaan, että 25 000. Kumpi on oikein? 83.245.223.221 28. tammikuuta 2007 kello 13.20 (UTC)

Romano Mission ( http://www.romanomissio.fi/romanit1.htm ) ja Sosiaali- ja terveysministeriön sivujen ( http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/romanit.htm ) mukaan romaneja on n. 10 000. 81.197.78.141 13. helmikuuta 2007 kello 21.48 (UTC)

Luvut eivät ole tarkkoja, koska Suomen kansalaisia ei tilastoida rodun perusteella. Ja entä jos toinen vanhemmista on romani ja toinen valkolainen? Entä jos rotunsa puolesta olisi ainakin osittain romani, mutta ei pidä itseään romanina, koska ei ole kasvanut romanikulttuurissa eikä noudata mitään romaneille kuuluviksi katsottuja tapoja (esim. pukeutuminen). Heikki Lampela -artikkelissa on tästä pitkä keskustelu.Vesahjr 21. elokuuta 2010 kello 23.15 (EEST)

Laatu

Tämä artikkeli on aika jaaritteleva. Vaatisi aika paljon työtä vielä. Lähteitä on heikosti merkitty. Tärkeä asiahan tämä on eikä varmasti käsitellä englanninkielisessä wikipediassa. JAA 21.kesäkuuta 2008 kello 13.00 (UTC)

Hyväksi artikkeliksi

Mitä kenties arvelette vielä tarvittavan kohti esim. hyvää artikkelia? --August-54 10. heinäkuuta 2009 kello 11.23 (EEST)

Lähteitä. Artikkeli on nykyisellään lähes täysin lähteetön. Sitä ei voi kuvitellakaan hyväksi artikkeliksi. --Korttelikranaatti 11. heinäkuuta 2009 kello 03.36 (EEST)

Vadelmat sentään

Mustalainen EI OLE HALVENTAVA SANA! 83.148.246.150 17. elokuuta 2009 kello 17.34 (EEST)

Tuosta on eri mielipiteitä. Jotkut kokevat sen halventavana.--195.237.90.72 17. elokuuta 2009 kello 19.14 (EEST)

Lähteiden käyttämisestä

Olen tässä aikojen saatossa kirjoitellut Wikipediaan yhtä sun toista. Olen huomannut, että monissa artikkeleissa enemmän tai vähemmän totta olevat lisäykset ovat saaneet olla paikoillaan kaikessa rauhassa ilman, että kukaan olisi tullut niitä poistamaan ja lähteiden lisäämistä vaatimaan. Kun olen taas kirjoittanut artikkeliin "Suomen romanit" tietoa heidän pukeutumisestaan, on joku tullut salamannopeasti ja poistanut tekstini, koska niissä ei ole lähteitä. Lisäykseni tekstiin romanien pukeutumistyylistä ovat kuitenkin olleet täyttä totta ja sellaista yleistä tietoa, jonka kyllä täytyy jokaisen nykyistä ja eilispäivän Suomea tuntevan tietää.

Miten pitkälle tässä lähteiden lisäämisessä täytyy mennä? Voiko Wikipediassa mainita "Urho Kekkonen oli Suomen presidentti" ilman, että väittämän todistaa varmasti oikeaksi jonkin lähteen avulla. Eihän Kekkonenkaan kuulu yleisen sivistyksen piiriin, jos asiasta kysellään ostareilla maleksivilta nulikoilta ("Kuka kumma Kekkonen, mikä ihmeen Neuvostoliitto?"). 80.186.117.165 9. joulukuuta 2009 kello 18.31 (EET)

Yleisesti ottaen lähteitä on parempi olla enemmän kuin vähemmän. Hyvin harvoin jos koskaan on Wikipedian artikkeleissa ongelmana, että lähteitä olisi jotenkin liikaa. – Yleensä nämä retoriset "pitääkö tällekin muka olla lähde"-esimerkit ovat sellaisia, että ei niillekään ole oikeasti vaikea löytää lähdettä, jos haluaa (esim. Kekkosen presidenttiys löytyy äärimmäisen helposti painetuista tietosanakirjoista, presidentin kanslian sivuilta jne. Jos taas jollekin mielestäsi selvälle asialle onkin yllättäen kovin vaikea löytää lähdettä, niin ehkä se ei olekaan niin selvä asia, jolloin vika ei ole lähteen vaatimisessa eikä "nulikoiden" sivistymättömyydessä, vaan siinä, että yritetään ujuttaa epäselvää asiaa tietosanakirjaan muka selviönä. Kovin usein, kun muka selvälle asialle ei löydykään lähdettä, syyksi paljastuukin lopulta se, ettei se ollut edes totta. – Kannattaa tutustua käytäntöihin WP:Tarkistettavuus ja WP:Lähde. --Jmk 9. joulukuuta 2009 kello 18.41 (EET)

Ruotsin ja Norjan vaeltajat?

Mikä on Suomen romanien suhde Ruotsin ja Norjan vaeltajakansaan (ruots. Resandefolket, engl. Norwegian and Swedish Travellers)? Entä Ruotsin romaneihin – tai siis mitä ovat Ruotsin romanit? En löytänyt ruotsin tai englanninkielisistä Wikipedioista aihetta käsittelevää artikkelia. -- Petri Krohn 4. heinäkuuta 2010 kello 14.32 (EEST)

Sanoista

Miksi on olennaista tuoda esiin manne-sana myös tässä artikkelissa, kun se jo mainitaan pääartikkelissa Romanit? Myöskään Kielitoimiston sanakirjan näkökulmaa mustalainen-sanan halventavuudesta ei ole olennaista ilmoittaa täällä. 85.23.78.227 3. helmikuuta 2011 kello 01.56 (EET)

Andy McCoy ei ole romani

Andy McCoy ei ole romani. Väite on tullut aikoinaan julki kai mainoskikkana, mutta se on useaan kertaan kumottu, esimerkiksi tässä. --Abc10 (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

Uutta tutkimusta?

Artikkelissa on sen Romanikulttuuri-lukuun sisältyvä alaluku "Klaaniyhteisö valtion vaihtoehtona". Siinä on mielestäni sinänsä ihan järkevän oloista asiaa. Epäilenpä kuitenkin, ettei osuudessa käytetyssä lähteessä eli Philip Carl Salzmanin teoksessa Culture and Conflict in the Middle East sanota suoraan niitä asioita, jotka artikkelin osiossa tulevat esille. Luulisin, että kirjoittaja on yhdistellyt tutkijan tavoin kirjatietoa ja omia havaintojaan. Mennäänkö tässä kohdassa siis jo Wikipediassa kielletyn uuden tutkimuksen puolelle? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 13. kesäkuuta 2020 kello 15.53 (EEST)

Ainakaan Google Booksista löytyvän kirjan sanahaku ei löydä yhtään mainintaa romaneista. Se kohta vaikuttaa tosiaan lisääjän omalta asioiden yhdistelyltä ja pohdinnalta, ja sen voisi minun mielestäni poistaa. --Savir (keskustelu) 13. kesäkuuta 2020 kello 18.39 (EEST)

Muistan aiemmin jotain kokonaan muuta aihetta käsittelevästä artikkelista poistetun vastaavan yleisen maininnan jostain kokonaan muusta asiasta vastaavalla tavalla. Tietysti on hyvin mahdollista, että voi olla olemassa lähde, jossa sama sanotaan myös nimenomaisesti artikkelin aiheesta, mutta tällainen lähde pitäisi silloin esittää. --Urjanhai (keskustelu) 13. kesäkuuta 2020 kello 21.08 (EEST)

Poistin artikkelista kyseisen osion. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 13. kesäkuuta 2020 kello 22.52 (EEST)

Panin takaisin uudelleenkirjoitettuna ja paremmin lähteistettynä. Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. kesäkuuta 2020 kello 13.11 (EEST)

Sosiologinen teoria klaaniyhteisöistä selittää tyhjentäväti romanikulttuurin tärkeimmät ilmiöt, jotka muuten näyttävät satunnaisilta, esimerkiksi:

- miksi romanikulttuuriin ei ole Suomessa koskaan kuulunut suurta halua maanviljelykseen, eikä maanomistus ole tyypillisesti ollut suuressa arvossa romanien keskuudessa?

- miksi perhe ja suku ovat suomalaisille romaneille erittäin tärkeitä?

- miksi romanien keskuudessa perheellä tarkoitetaan yleensä laajempaa kokonaisuutta kuin pääväestön keskuudessa?

- miksi romaneille on kunnia-asia hoitaa sairaat ja iäkkäät perheenjäsenet kotona sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin hoitolaitoksiin ja vanhainkoteihin?

- ja niin edelleen

Toivo ja Toivo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 11.58 (EEST)

Infolaatikko on kadonnut

Artikkelin alussa oli aiemmin sisällysluettelon oikealla puolella infolaatikko, jossa oli tiivistetysti perustietoa Suomen romaneista. Mihin tuo laatikko on kadonnut? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 23.28 (EEST)

Itse poistit, vahingossa varmaankin. --Anr (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 23.30 (EEST)

Pyydän anteeksi tohelointiani! Miten sen infolaatikon saisi palautettua takaisin? Itse en osaa. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 23.35 (EEST)

Sen voi käydä kopioimassa artikkelin vanhan version muokkaustilasta. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 23.46 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen muokannut laajasti kyseisiä artikkeleita, ja ne ovat muodostuneet miltei kokonaan minun omiksi luomuksiksini. Tyylini muokkaajana on vuolas ja tarinoiva; lisään paljon sitaatteja sekä pieniä yksityiskohtia. Toivoisin, että muutkin käyttäjät innostuisivat muokkaamaan näitä artikkeleita. Olisi kiinnostavaa havaita, mitä lisätietoa muilla olisi annettavanaan ja miten omat muokkaukseni muuttuisivat muiden käsissä. Olisi tietysti kaikkein ihanteellisinta, jos näistä artikkeleista saisi lisätyön kautta lupaavia, hyviä tai jopa suositeltavia artikkeleita. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. joulukuuta 2019 kello 15.07 (EET)

Romanikulttuurin kritiikki on ainakin aivan liian pitkä suhteessa muuhun tekstiin – pitempi kuin muut romanikulttuuria käsittelevät alaluvut yhteensä. Muita romanikulttuuria käsitteleviä osia tulisi pidentää. Lisäksi romanikulttuurin kritiikkiä pitäisi tiivistää. Nyt tekstissä käsittellään samat asiat moneen kertaan monen eri henkilön suulla, kun parempi lähestymistapa olisi synteesi lähteistä, eli jokaisen lähteen väitteitä ei tarvitse luetteloida erikseen, vaan niiden pääkohdat voidaan tiivistää yhtenäiseksi kerronnaksi. Lisäksi osa lähteistä on aivan liian vanhoja: vuonna 1954 julkaistu lehtijuttu on relevantti korkeintaan historiallisena anekdoottina. Kritiikki-kappale tulisikin kirjoittaa kokonaan uudestaan ajantasaiseen tutkimustietoon perustuen. Lisäksi voidaan referoida keskeistä aiheesta käytyä julkista keskustelua, kuten romanivaikuttajien omia lausuntoja. Aiheen historiaa voidaan käsitellä lyhyesti, muutaman virkkeen verran. Sopiva pituus kritiikki-kappaleelle voisi olla noin puolet nykyisestä. Jos tiivistäminen osoittautuu hankalaksi, tekstin pääosan voi eriyttää omaksi artikkelikseen, jossa voidaan käsitellä paitsi tuoreita puheenvuoroja myös historiallista keskustelua aiheesta.

Yleisemmin artikkeli koostuu hyvin suurelta osin joko suorista lainauksista tai luettelomaisista referaateista vanhoista aihetta käsittelevistä teoksista. Parempi olisi pyrkiä yhtenäisempään kerrontaan jossa keskityttäisiin tuoreemman tutkimuskirjallisuuden antamaan kuvaan siitä, mitä todella tapahtui. Luetteloita voisi paikoitellen kirjoittaa auki kiinnostavimpiin havaintoihin ja suuriin linjoihin keskittyen, jokaista nippelitietoa ei välttämättä tarvitse tietosanakirja-artikkelissa mainita. Esimerkiksi Vanhoja kuvauksia romaneista suomalaisissa asiateksteissä -alaluku on pelkkää sitaattia sitaatin perään. Jos aihetta halutaan käsitellä, niin fiksuinta olisi varmaan tehdä oma luku romanien kohtaamasta rasismista. Siinä voitaisiin sitten käsitellä erilaisia ennakkoluuloja ja vanhentuneita (näennäis)tieteellisiä käsityksiä romanien rodullisista ominaisuuksista.

Sitaatit olisi myös hyvä erottaa jotenkin leipätekstistä, esimerkiksi sisennyksillä tai sitaatti-mallinetta käyttämällä. Lisäksi alaotsikointia voisi harrastaa nykyistä rohkeammin.

Nykymuodossaan olisin myös taipuvainen maltillisesti kyseenalaistamaan artikkelin neutraaliuden, siksi paljon se keskittyy erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tätä vielä korostaa vanhentuneen kirjallisuuden laaja siteeraaminen ja käyttäminen lähteenä. --Miihkali ^(keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 12.39 (EET)

Allekirjoitan pitkälti Miihkalin näkemykset. Kun artikkelia taannoin alettiin muokata ja laajentaa, ajattelin että saatiin neutraali asiantuntija tekemään työtä. Valitettavasti tulos ei ole sitä mitä odotin. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 13.31 (EET)

Olen nyt yrittänyt parannella artikkelia poistamalla siitä turhaksi katsomaani sisältöä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 23.54 (EET)

Voisi olla mielenkiintoinen lisä artikkeliin, kuinka SKS:n romanien kansanperinteenkeräys alkoi 1950-luvulla yksityishenkilön kiinnostuksesta. Yle on kirjoittanut tästä artikkelin Itseoppinut perinteenkerääjä Matti Simola tallensi satoja sivuja kiertävien romanien elämää – "Aineistot ovat arvoitus, jonka äärellä riittää arvioitavaa"... Näiden romanien kansanperinnearkiston sisältämien tietojen keräys- ja tutkimusprosessi antaisi tietoa missä määrin valtaväestö on romanivähemmistön kansanperinnettä tutkinut. En tiedä aiheesta paljoa enkä jaksa perehtyä minkä vuoksi en aio muokata. --Suomalta (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 20.02 (EET)

Olen jälleen muokannut artikkelia ja pyrkinyt parantamaan sitä mm. lisäämällä tietoa romanien kulttuurista. Kriittisen tekstin osuus on jäänyt aika lailla aiempaa pienemmäksi näiden lisäysten myötä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 16. joulukuuta 2019 kello 20.42 (EET)

Nyt on vuonna 2012 ilmestyneeseen, SKS:n julkaiseman Suomen romanien historiaan vain noin 8 viittausta yli sadasta lähdeviitteestä. Samoin Grönforsin aiempaan yleisesitykseen Suomen mustalaiskansa (1981) on vain kuusi viittausta (osassa kyllä lähdettä on käytetty laajasti, mutta kokonaisuudessaan kumpaakin ilmeisen satunnaisesti). Hyvässä artikkelissa hiljattaisia, korkeatasoisia yleisesityksiä luultavasti olisi syytä käyttää laajemmin ja systemaattisemmin. Olen tuon Grönforsin kirjan joskus tainnut jopa tenttiäkin, se on siis yliopiston oppikirjanakin käytetty, ja tuo uudempi taas on ikään kuin kansallisen tason tutkimushanke. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 00.34 (EET)

Pitäisin suotavana, että kun osa romaneista hyväksyy sanan mustalainen ja osa ei, saada siitä jotain tutkittua tietoa. --Höyhens (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.00 (EEST)