Keskustelu:Suomen luonto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli on kyllä hyvin suppea, oikeastaan Hauki on kala (ja mänty on puu) -tasoa. Vähintään siinä pitäisi olla linkit aihepiirin tärkeimpiin artikkeleihin. (Lisäsin metsä- ja suotyypit sekä muutaman muunkin puulajin kuin mänty, kuusi, ja koivu, mutta lisättävää lienee vieläkin.)--Urjanhai 6. helmikuuta 2010 kello 20.31 (EET)[vastaa]

Puulajit on nyt kahteen kertaan: sekä metsissä että kasvistossa. Kalat, nisäkkäät, linnut, hyönteiset... Olisko kansalliseläimet, kansallispuistot, luonnonsuojelulueet tähän linkattavia asioita ? Lähteitä ja kuvia tarvittaisiin myös ! --Tappinen 6. helmikuuta 2010 kello 20.43 (EET)[vastaa]
Joo, tuon toiston voisi poistaa, kumpaan nyt paremmin sopii. Suojelujärjestelmä, johon kuuluvat mm. kansallispuistot ym. ainakin olisi varmaan hyvä jollakin tavalla viitata. Sanotaan että kaiken kaikkiaan peruskoulutasolta lukiotasolle tai oikeammin tietosanakirjatasolle.--Urjanhai 6. helmikuuta 2010 kello 20.56 (EET)[vastaa]
Eli niin kuin portaali siihen, mitä Wikipediassa on aiheesta.--Urjanhai 6. helmikuuta 2010 kello 21.00 (EET)[vastaa]
Portaalin voisi tehdä ihan teemasivuna. Onko meillä Suomi-portaaliakaan ? Lohdutukseksi: en:Wildlife of the United Kingdom on myös melko... less than optimal. --Tappinen 6. helmikuuta 2010 kello 21.20 (EET)[vastaa]
No siis portaali artikkeliavaruudessa, eli artikkeli, josta pääsee käsiksi sen käsittelemän aihepiirin tärkeimpiin sisältöihin tai saa niistä kokonaiskuvan artikkelin järkevän rakenteen puitteissa. (Ei tämä nyt loppujen lopuksi sentäänniin huono taida olla, kun vain peruskoulumääritelmät saadaan tietosanakirjamääritelmiksi; oikeastaan voisi jossain opettajien ammattilehdessä haastaa opettajat talkoisiin.)--Urjanhai 6. helmikuuta 2010 kello 21.25 (EET)[vastaa]

Jäi näköjään huomaamatta, että artikkelin Suomi luonto-osuus on paikoin tätä laajempi, vaikka tämä on merkitty pääartikkeliksi. Pitäisi kai kopioida sieltä tänne, jos siellä on jotain relevanttia, mikä puuttuu täältä.--Urjanhai 22. helmikuuta 2010 kello 20.52 (EET)[vastaa]

Uudistus 2016[muokkaa wikitekstiä]

Olen jakanut artikkelin nyt kolmeen osaan: Luontotyypit, Lajisto ja Luonnonsuojelu. Osan alaotsikoista alla on melko tynkäiset kappaleet, mutta laajennan samalla kun hahmotan, mitä pääartikkeleita on syytä linkittää tänne. --Tappinen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2016 kello 20.33 (EEST)[vastaa]

Aloitin tälle myös sisarsivun en-wikiin. Samalla löysin tosi hienon en:Flora of Scotland. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2016 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Omissa silmissäni tää alkaisi olla "valmis"; rajauksesta voisi kuitenkin keskustella. --Tappinen (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 15.03 (EEST)[vastaa]

Arkistoitu vertaiarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Suomen luonto[muokkaa wikitekstiä]

Hankala aihe, osa Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 -projektia. Uusin jäsentelyn keväällä käyttäen nyt niitö moneen artikkeliin kaivattuja "päälähteitä". Omissa silmissäni tää alkaisi olla "valmis"; rajauksesta voisi kuitenkin keskustella. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 07.52 (EEST)[vastaa]

Ylimmän kuvan ainakin saisi vaihtaa, sillä siinähän on ilmakuva Saaristomerestä, ja saaret ja vesistöt on rajattu tämän artikkelin määritelmän ulkopuolelle. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 11.11 (EEST)[vastaa]
Jep, tuohon pitäisi varmaan rakentaa jonkinlainen mosaiikkikuva ? Kotimaamme koko kuva. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 12.25 (EEST)[vastaa]
Rakensin kuvan. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)[vastaa]
Voisiko tässä kirjoittaa myös Suomessa esiintyvistä vieraslajeista. Niillähän on suuri vaikutus Suomen luontoon. Niistä on juttua ainakin täällä, mutta lähteetöntä. Minulla on kirja Jättiputkesta citykaniin: vieraslajit Suomessa (Docendo, 2016), josta voisin tarvittaessa tuoda tietoa. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 17.57 (EEST)[vastaa]
Olisiko sopiva paikka kappaleen "Tila ja luonnonsuojelu" perässä ? --Tappinen (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 21.20 (EEST)[vastaa]
Vieraslajeista on varmaankin kaikkiaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Kirjan mukaan kaikista vieraslajeista vahingollisia on noin 160, hyödyllisiä muutama kymmenen, ja loput 400–800 ovat kai neutraaleja. --Savir (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 21.52 (EEST)[vastaa]
Mielestäni tuo kasvilluus-osion vyöhykejako kuuluu ennemmin elinympäristökohtaan. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 20.06 (EEST)[vastaa]
Tarkoitatko elinympäristökohdalla luontotyyppejä ? En sotkisi näitä kahta, koska luontotyyppijako on Ympäristöhallinnon selkeästi määrittelemä, ja sen ajatus on että samaa tyyppiä, esimerkiksi soita, esiintyy maan eri osissa, kun taas kasvivyöhykkeet ovat alueellinen jako. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 22.28 (EEST)[vastaa]
Kauppasieniksi on hyväksytty lajeja joo, mutta koko asetus on kumottu. Nykyään on vain Eviran suosituksia. Mitenkähän tuo olisi luontevinta esittää? --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 08.27 (EEST)[vastaa]
Osiossa "Tila ja luonnonsuojelu" lukee, että "Suomen luontotyypeistä puolet on uhanalaisia" ja sitten kerrotaan lisää tästä uhanalaisuudesta. Mutta mikä Suomen luontoa uhkaa? Artikkelista on nähdäkseni jätetty kokonaan pois kuvaus ihmisen toiminnan vahingollisuudesta Suomen luonnolle, ja ihminen kuvataan tässä vain luonnon suojelijana. Artikkelissa ei esimerkiksi mainita kertaakaan sanoja "saasteet", "hakkuut", "metsästys" tai "ilmastonmuutos", eikä esimerkiksi ojituksen vaikutuksista kerrota. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 09.34 (EEST)[vastaa]
Juu. Minun kouluaikanani opetettiin että Suomen luonnon suurin uhka on soistuminen. Toivottavasti kukaan ei enää pääse tulkitsemaan tätä niin. --Höyhens (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 00.30 (EEST)[vastaa]
Laajensin tuota alkuperäisen SYKE raportin johtopäätöksillä. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.25 (EEST)[vastaa]
Pitäisikö tähän lisätä myös Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020 ? --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)[vastaa]
Eihän mainintaan estettä ole, mutta tiukkaa lakitekstiä ei varmaan kannata paljon viljellä. --Höyhens (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.53 (EEST)[vastaa]
Kasveista on kirjoitettu aika vähän verrattuna eläimiä koskevaan osioon. Luonnonsuojeluun voisi lisätä tiedon kuinka monta prosenttia Suomen maapinta-alasta ja vesipinta-alasta on suojelualuetta. Artikkelissa voisi kuvata mitä yhteistä Suomen luonnolla on naapurimaiden kanssa ja mitkä ovat Suomen luonnon erityispiirteitä, jos niitä on. Missä artikkelissa kuuluu kuvata Suomen luonnon kehitys jääkauden jälkeen, kuten missä järjestyksessä puulajit tänne saapuivat ja mitkä lajit (kuten lehtikuusi) eivät ole ehtineet vielä palata. Muita kuin luonnonvaraisia tuotantoeläimiä koskeva kohta osiosta Nisäkkäät kuuluu artikkeliin Suomen maatalous. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.55 (EEST)[vastaa]
Siirsin tuotantoeläimet ja lisäsin pinta-alaosuuden; muutkin kommentit ovat hyviä mutta toteutus riippuu lähteiden löytymisestä. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 22.28 (EEST)[vastaa]
Mietin kasvien jaottelua. Puut/ruohovartiset/jäkälät/sammalet/levät ? Löysin luettelon yleisimmistä yleisyysjärjestyksessä; sekundäärilähde ei ole paras mahdollinen mutta sen takana on asiaa. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)[vastaa]
Puuvartiset/ruohovartiset on elomuotojako, muut (paitsi tarkkaan ottaen kai jäkälät) ovat taksonomisia yksiköitä. Näitä ei varmaan voi rinnastaa toisiinsa, vaikka ehä voidaankin sanoa että Suomessa esiintyvistä putkilokasveista (tai oikeastaan siemewnkasveista, koska sanikkais-, korte- ja liekopuita ei enää ole kai ainakaan Suomessa) niin ja niin moni on puita ja pensaita ja niin moni ruohoja jne. Mutta tämä on vain ilmaisutapatekninen asia. --Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.09 (EEST)[vastaa]
Kasvien leviäminen jääkauden jälkeen on aika spesifiä juttua, keskeistä on ylipäätään jääkauden vaikutus sekä maa- että kallioperään ja kaikkeen elävään luontoon, jonka voinee tässä mainita lyhyesti. Erot ja yhtäläisyydet naapurimaihin on varmaan myös hyvä mainita. Itä-länsi -suuunnassa suurin ero on ilmastossa aksellilla mereisyys - mantereisuus, ja myös maa- ja kallioperässä sekä topografiassa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä mentäessä sekä itään, länteen että etelään ja myös pohjoiseen. Nämä erot näkyvät sitten elävässä luonnossa. Lähteitä näistä löytyy uskoakseni hyvin, jos vain ehtii kaivaa.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.37 (EEST)[vastaa]
Löysin arvovaltaisen lähteen josta poimin syitä miksi suomen luonto on ainutlaatuinen; pitäisikö kirjoittaa myös miten se poikkeaa muista maista ? Sama lähde tarjoaa jotain siihenkin. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.05 (EEST)[vastaa]
Heh (hymiö), en osaa tuosta ilman konkretiaa oikein hahmottaa mitä "miksi" ja "miten" tuossa voisivat olla.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.12 (EEST)[vastaa]
Tai niin, ilmasto, vuorten poimutukset ja kuluminen, jääkausi, maa- ja kallioperä yllä ja tästä kivilajit ja maaperä ja topografia Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Venäjällä, ja ilmaston vaikutusten ilmeneminen elävässä luonnossa jne.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.17 (EEST)[vastaa]
Juuri näin. En ole sanonut mitään elävästä luonnosta. Menee helposti yksityiskohtien luettelointiin, jos kerrotaan, että pohjoisen sijainnin takia meillä on yhtä valoisaa kuin Grönlannissa, mutta alavan maaston, ilma- ja merivirtausten takia paljon lämpimämpää, ja siksi muuttolinnut tulevat tänne missä ne voivat syöttää poikasiaan 24h vuorokaudessa. --Tappinen (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Mietin, että missä määrin kasvillisuudesta pitää kirjoittaa luontotyypeissä ja missä määrin lajistossa? Kasvillisuus on periaatteessa se, minkä mukaan useimmat luontotyypit erotetaan toisistaan. --PtG (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 22.44 (EEST)[vastaa]
Samaa olen miettinyt vuosia, huomasin keskustelusivulta. --Tappinen (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 23.10 (EEST)[vastaa]

Viimeisestä kommentista on kulunut kuukausi, joten arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Tappinen (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 06.30 (EEST)[vastaa]

Havaintoja InternetArchiveBotista, joka kävi tässä artikkelissa[muokkaa wikitekstiä]

2.12.2022 InternetArchiveBot väitti pelastaneensa 21 lähdettä, jotka olin elvyttänyt etsittyäni niitä kauan. Botti pelasti 0 lähdettä ja lisäsi artikkelin pituutta 2309 tavua siirtämällä viitteisiin kuolleita ja väärille sivuille ohjaavia linkkejä. Botin toimilta voi välttyä Suomessa vain säilyttämällä kuolleet linkit. Tämän takia tulee turhia hakuja monessa artikkeleissa, joihin ei ole kirjoittanut "vain arkistossa". Cbignore-malline ei toimi Suomessa, jolla voisi estää botin pelastuksen.

Botti korjasi joissain kohtaa vastoin Suomessa suositeltuja merkintöjä, esim viite 23, "Selite = vain arkistossa". Se poisti '=' merkin jälkeisen välilyönnin, vastoin Suomen ohjeita ohjeita. Näin tekoäly säästi yhden tavun.

Pari muuta erikoisuutta botista. Se kävi muuttamassa laittamani arquivo.pt:n nettiosoitteet (viitteet 50 ja 79) suojatusta suojaamattomaksi ja ao. sivusto muutti sen sitten takaisin suojatuksi: https > http > https.

Arkisto-osoitteet botti vaikuttaa säilyttävän vaihtelevasti. Se ei aina nappaa arkisto-osoitteesta vanhentunutta linkkiosaa ja muodosta siitä "pelastettua" viitettä. Esim botti ei koske nimettyyn viitteeseen "<ref name="KVVASTUU">{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.ph/Nvled | Nim…", mutta osoitteen " https://archive.ph/DG7Vz#selection-1245.0-1245.51 " se siirsi toiseen arkistoon pidemmässä muodossa, valinta-alueineen, joka ei toimi Internet Archivessa. Pidennetyn muodon (https://shl.fi/2016/08/22/vieraslaji-on-syyllinen-kunnes-toisin-todistetaan) löytää kyseisestä arkistosta sekä artikkelin historiasta. --Jari Rauma (keskustelu) 29. joulukuuta 2022 kello 00.23 (EET)[vastaa]

Ups, botti kävikin 5.12.2022. Jari Rauma (keskustelu) 29. joulukuuta 2022 kello 00.38 (EET)[vastaa]