Keskustelu:Suojeluskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suojeluskuntien yhteiskunnallinen luonne[muokkaa wikitekstiä]

Palautin takaisin lauseen, jossa mainittiin suojeluskuntien luonne aatteellisena taistelujärjestönä ja sen vaikutus kansalliselle eheydelle. Tätä eivät suojeluskunnat edes pyrkineet kieltämään, sillä niiden tehtävänä oli nimenomaan "vapaussodan perinnön vaaliminen". Vasemmisto vastusti suojeluskuntia erittäin voimakkaasti 1920-luvulla ja katsoi näiden ruokkivan luokkavihaa. Vasta 1930-luvun lopulle tultaessa SDP alkoi hiljalleen hyväksyä suojeluskunnat. Vaikka tieto suojeluskuntien luoneesta erityisesti 1920-luvulla ei ole mairitteleva niille, ei sitä saa hävittää. --M. Porcius Cato 23. lokakuuta 2006 kello 05.32 (UTC)

Jo 1918 hallitus, missä ei ollut vasemmistolaisia tynkäeduskunnan tukemana, yritti lakkauttaa suojeluskunnat kieltämällä piiripäälliköiden palkkaamisen. Tästä oli tuloksena kansalaiskokous, missä todettiin, ettei suojeluskuntia lakkauteta. Siksi ajatuduttiin suojeluskunta-asetukiin suojeluskuntien määrittelemiseksi valtiossa ja lopulta saatiin lakikin. Paasikiven senaatissakin oli niitä, jotka olivat lakkauttamassa suojeluskuntia jo 1918. Yleensä historiassa muistetaan vain Suomen sosialidemokraattisen puolueen ja Suomen kommunistisen puolueen asenteet suojeluskuntiin. 178.75.161.161 14. joulukuuta 2018 kello 22.06 (EET)[vastaa]

(Toinen keskustelu)[muokkaa wikitekstiä]

Suojeluskunnan tekemästä kehitystyöstä suomen puolustusvoimille tulisi myös mainita jotain. Mm. murtomaahiihto, sotilassukset ja siteet, marssikompassi, sotilasteltta, ampumahiihto ja ampumaharrastus. Näitä on paljon ja ne olivat merkittäviä tekijöitä suomen menestykselle talvi- ja jatkosodassa. – Kommentin jätti 193.167.184.25. helmikuuta 2008 kello 16.12 (EET)[vastaa]

1934 tuli alueperiaate ja suojeluskunnat erikoistuivat aselajeihin. Kyse ei ollut toisessa vaiheessa enää vain jalkaväkitaidoista, vaan puolustusvoimien aselajeista laajemmin. 178.75.161.161 14. joulukuuta 2018 kello 22.29 (EET)[vastaa]

Koko artikkeli alku tuntuu sekoilulta, jossa on mennyt villisti puurot ja vellit sekaisin. Artikkeli on muutenkin heikko. Ei ole edes lähteitä. Oho. On peräti yksi. Pitäisi kirjoittaa koko artikkeli uudelleen, koska koheesio on aivan sekava. No alkuselitys, jossa kerrotaan asevelvollisuuslaista ja suojeluskuntien alistamisesta senaatin joukoiksi, on ihan faktaa, mutta sitten alkaa sekoilu jääkäriselkkauksesta, joka päättyy virheelliseen väittämään, että Lauri Malmberg olisi tullut Suojeluskuntain ylipäälliköksi 1926. Hän tuli ylipäälliköksi viisi vuotta aiemmin vuonna 1921. Samalla sivuutetaan kokonaan tärkeä suojeluskuntaselkkaus. Eikä edes mainita sitä, että Mannerheim oli Suojeluskuntain kunniaylipäällikkö.

Saa vaikutelman kuin koko 1920-luvun ja 1930-luvun suojeluskunnat olisivat olleet jatkuvasti tekemässä vallankaappausta ja potkimassa pieniä viattomia vasemmistolaisia päähän. Ihme demonisointia. Tandefelt ei nistinyt punaisten armahduksen takia Ritavuorta. Homma on paljon monimutkaisempi eikä koskaan varmaan selviä lopullisesti. Tandefelt tunnusti itse aikanaan Paul von Gerichin, joka oli Helsingin suojeluskuntapiirin päällikkö. Gerich oli hommassa nykytodisteiden valossa todennäköisesti vain yksityishenkilönä. Sen sijaan hänellä oli suhteet ruotsinkielisiin aktivisteihin ja hän oli itse asiassa tuuliajolla Suojeluskuntajärjestössä tuohon aikaan. Ei voi väittää siis, että Tandefeltilla olisi ollut sen kummempia yhteyksiä Suojeluskuntien johtoon.

Mäntsälän kapinan puhejuttu on osittain oikein. Lopullisen vaikuttavan puheen piti Svinhufvud. Lahdensuon puheelle, joka taidettiin pitää helmikuun vikana päivänä, vain naurettiin Pohjanmaalla. Sillä ei vielä ollut mitään vaikutusta. Mitä tulee Marskin presidenttiyteen niin vaikea sanoa halusiko Lapuan Liike Mannerheimin johtajaksi. Luultavasti moni Helsingin porvariaktivisteista, erityisesti ruotsinkielisistä mm. Kai Donner, olisi nähnyt mielellään Mannerheimin johtajana, mutta sekään ei ole vielä koko Lapuan Liike.

Vuoden 1919 presidenttiäänestys ei ollut mikään äärioikeiston torjumisäänestys eikä mikään eduskunnan toteuttama äärioikeiston vallan rajoittamispyrkimys. Kyse oli hallitusmuototaistelun viimeisestä erästä eli viimeinen matsi tasavaltaiset vastaan monarkistit, jotka olivat jääneet eduskunnassa aikamoiseen vähemmistöön.

Vasemmalla kädellä hutastu sinne päin- artikkeli. Yhteiskunnallinen luonne höpinä on täyttä roskaa. Jos haluaa ottaa selvää Suojeluskuntien yhteiskunnallisesta olemuksesta kannattaa lukea Turun yliopiston dosentin Ali Pylkkäsen ainutlaatuinen tutkimus aiheesta nimeltä Suojeluskuntalaiset - keitä he olivat? Vapaaehtoisten maanpuolustajien sosiaalinen kerrostuneisuus 1917-1944. Se vastaa ainakin paremmin tuohon kirjan nimen esittämään kysymykseen kuin tämä artikkeli. On tosin maanpuolustuskorkeakoulun kirja, joten ei ihan helpolla välttämättä löydy. Kirjoitan sen pohjalta koko osion uusiksi. Ainakin koko osion viimeinen kappale on asenteellista ja siinä on huomattavia virheitä, jotka ovat syntyneet mutkia suoristamalla.

Sori on kiukkuinen päivä. Ja wikipedian historia-artikkeleiden laatu tuntuu taas niin heikolta.--Smörre 15. toukokuuta 2008 kello 12.23 (UTC)

Suojeluskuntien ja Kaitseliitin suhteesta[muokkaa wikitekstiä]

Johdannon lopussa sanotaan seuraavasti: "Yhteneväisyyksiä voi toki nähdä saman ajan eri maiden kansalliskaarteissa. Lähin verrattavissa oleva organisaatio on kuitenkin Viron Kaitseliit (Suojeluliitto), josta voidaan käyttää myös nimitystä 'Viron suojeluskunta'." Tuli mieleeni, että missä määrin Suomen suojeluskunnat toimivat Kaitseliitin esikuvana (huom. en ole erityisesti perehtynyt aihealueeseen)? Jos toimivat, eikö tuo vertauskehotus ole vähän, no, hoopo? --Valopeura 16. toukokuuta 2010 kello 13.59 (EEST)[vastaa]

Jossain määrin kyllä, mutta Viron parlamentaarinen perustuslaki johti Konstantin Pätsin diktatuuriin ja Viron suojeluskunnatkin ajoittain olivat puoluepoliittisempia kuin puolipresidenttivaltaisessa Suomessa. Suomessa Mäntsälän kapina neutraloi jälkiselvityksissään suojeluskuntia. 178.75.161.161 14. joulukuuta 2018 kello 22.31 (EET)[vastaa]

Korjattavaa vai tarkennattavaa ?[muokkaa wikitekstiä]

Huomioin tässä artikkelin kohdan: "Suomen oma vakinainen sotaväki oli lakkautettu kevään 1902 aikana. Tämän jälkeen maasta puuttui suomalaisten oma järjestysvalta. Loka-marraskuussa 1905 suurlakon aikana venäläinen santarmi- ja poliisilaitos eivät kyenneet ylläpitämään järjestystä, joten suomalaiset perustivat oman järjestyskaartinsa nimeltä Kansalliskaarti. Lakon alkuviikkoina sosialistien ja ei-sosialistien välien kärjistyttyä Kansalliskaarti hajosi kahtia ylioppilaiden "valkokaarteihin" ja työväen "punakaarteihin". Paikallisesti nämä kaartit olivat ajautumassa yhteenottoihin, mutta vakavammilta tilanteilta vältyttiin. Viimeiset järjestyskaartit lopettivat toimintansa vuoden 1906 lopulla. Nämä kaartit olivat rakenteeltaan, jäsenistöltään ja järjestykseltään erilaisia kuin vuonna 1917, mutta suurlakon kokemukset olivat kyllä tuolloin syksyllä 1917 mielessä niitä perustettaessa."

Eka lause suhteellisen ok. Sitten... olen pikkasen eri mieltä järjestysvallan puuttumisesta; oliko täällä siis venäläinen poliisilaitos tai poliisit vuodesta 1902 eteenpäin??? Suurlakon aikana 1905 myös poliisit olivat lakossa, joten oliko kysymys "kykenemättömyydestä"? Mistähän lähteestä on peräisin tieto "suomalaisten perustamasta kansalliskaartista" ??? ... vai perustettiinko "suojeluskaartit ja -kunnat" eri tahoilla??? Elikkäis, oiotaanko tässä historiaa taas ??? Janis 24. syyskuuta 2010 kello 20.15 (EEST)[vastaa]

Tajusin juuri oman virheeni... eka lausehan on sittenkin täysin absurdi. "Suomen oma vakinainen sotaväki oli lakkautettu kevään 1902 aikana." ... siis mikä? Olimme ymmärtääkseni tuolloin osa Venajää, joten ei meillä todellakaan ollut mitään "Suomen omaa sotaväkeä". Miten luotettavasta lähteestä tämänkaltaiset tiedot ovat peräisin??? Janis 24. syyskuuta 2010 kello 20.27 (EEST)[vastaa]

Vaikka Suomi oli osa Venäjää, täällä oli vuonna 1878 vahvistetun ase­velvollisuus­lain perusteella Suomen armeija, jonka suomalaiset rahoittivat ja jonka tarkoituksena oli Suomen puolustus, eikä armeijaa saanut Suomen kaartia lukuun ottamatta viedä maan ulkopuolelle. Asevelvollisuuslain mukaan armeijaan sai kuulua vain Suomen kansalaisia, lukuun ottamatta sen kahta ylintä päällikköä, kenraalikuvernööriä ja Venäjän sotaministeriä. Helmikuun manifesti 1899 kumosi vuoden 1878 vahvistetun ase­velvollisuus­lain. Nikolai II vahvisti 12. heinäkuuta 1901 uuden asevelvollisuuslain, jonka perusteella lakkautettiin kaikki tarkka-ampujapataljoonat, Suomen kaartia lukuun ottamatta. Suomen Kaarti lakkautettiin vuonna 1905.
Poliisilaitos oli venäläistynyt ja v. 1905 yleislakon aikana tavanomaista heikompi, varsinkin kun kyse oli suurista väkijoukoista.
Suojeluskunnat perustettiin monille paikkakunnille itsenäisesti kurittomien venäläisten sotilaiden ja levottomien suomalaisten harjoittamaa väkivaltaisuutta vastaan sekä mýös maailmansodan aikana syntyneen itsenäisyysliikkeen keskusjohdon, eli aktivistien keskuskomitean taholta. Aktivistien keskuskomitea jakoi v. 1917 maan piireihin, muodosti piirihallitukset johtamaan paikallista työtä suojeluskuntien perustamiseksi eri paikkakunnille.
Tämä kirja kertoo v. 1905 yleislakon tapahtumista: Eino I. Parmanen: Taistelujen kirja 4, Wsoy 1941 Anna O 5. maaliskuuta 2011 kello 00.05 (EET)[vastaa]

Vaasan Senaatti oli nimenomaan itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus joka joutui pakenemaan Helsingistä Vaasaan punaisten ja venäläisten aloitettua Helsingissä tappamisen ja levottomuudet. Siitä siis nimi Vaasan Senaatti. Suomen Senaatti siis virallisesti. Valkoiset olivat siis nimenomaan Suomen hallituksen joukkoja.  –Kommentin jätti 2001:999:41:e3c0:cd16:18bb:5434:d143 (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 18.06

Vaasa senaatti oli Suomen Senaatti vajaalukuisena, mutta riittävän runsaslukuisena, jotta se kykeni toimimaan Vaasassa Suomen Senaattina. Osa senaattoreista ei ehtinyt Pohjanmaalle, kun kansanvaltuuskunta kaappasi vallan Etelä-Suomessa. 178.75.161.161 14. joulukuuta 2018 kello 21.59 (EET)[vastaa]

Artikkeli Suojeluskunta oli luokassa Luokka:Nationalismi Suomessa. Kun oli luokka Luokka: Suomalaiset nationalistiset järjestöt siirsin sen siihen, koska se oli järjestö. Toisaalta herää kysymys, oliko kyseessäö nationalinen järjestö vai oliko kyseessä muu järjestö jonka jäsenkunnasta vain suuri osa sattui olemaan nationalistisesti ajattelevia. Jos on tarpeen niin luokittelua voi tarkistaa.--Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 16.07 (EEST)[vastaa]

Nationalismi oli luonnollista kansanvaltaisuutta ennen 1968. Se ei ollut mikään moittimasana aikanaan niin kuin Euroopan unionin sisämarkkinoiden aikana. 178.75.161.161 14. joulukuuta 2018 kello 22.00 (EET)[vastaa]

Nimi suojeluskuntajärjestö?[muokkaa wikitekstiä]

Järjestön nimi on muuutettu muotoon Suojeluskuntajärjestö (ruots. Skyddskår). Artikkeli kuitenkin pelkkä Suojeluskunta. Tämä ontuu, varsinkin kun ruotsinkielinen nimi on vailla tuota järjestö-loppukaneettia. Ehdotan sen poistamista suomenkielisestäkin muodosta.--Kospo75 (keskustelu) 22. joulukuuta 2018 kello 07.53 (EET)[vastaa]

Toisaalta suojeluskunta yksikössä tarkoittaa yhtä paikallisyhdistystä. Artikkeli käsittelee kuitenkin koko maan laajuista toimintaa, joten artikkelin nimi voisi olla Suojeluskuntajärjestö tai Suojeluskunnat. -93.106.206.146 22. joulukuuta 2018 kello 09.44 (EET)[vastaa]
Miksi se kuitenkin kelpaa ruotsiksi? Historiateoksissa käytetään joissain yhteydessä monikkomuotoa suojeluskunnat ja olen ymmärtänyt että se johtui keskusjohdon puuttumisesta toiminnan alkuvaiheessa. Joten siis yksikkö tarkoittaisi koko järjestöä (ovathan monet muutkin järjestöjen nimet vailla tuota järjestö-loppua ja paikallisosaston nimi erottuu tietysti nimen alkuosasta: Oulun suojeluskunta). --Kospo75 (keskustelu) 26. joulukuuta 2018 kello 18.55 (EET)[vastaa]