Keskustelu:Sulkasato

Hyvä artikkeli. Kommentteja muutamiin kohtiin:

"Varpuslinnuilla sulkasato on tavallisesti kerran vuodessa, mutta muutamat lajit sulkivat täydellisesti 2 kertaa vuodessa"

Yleensä varpuslinnuilla on täydellinen sulkasato kerran vuodessa, mutta useimmilla on vielä toinen, osittainen sulkasato, jossa sulitaan yleensä vain ruumiinhyöheniä, tai ei ainakaan kaikkia siipisulkia. Tämä sulkasato sijoittuu useimmiten kevääseen ja tapahtuu yleensä talvehtimisalueella.

Tähän kommentti: eurooppalaisista varpuslinnuista ilmeisesti vain pajulintu sulkii täydellisesti sekä kesällä pesimisen jälkeen että talvella talvehtimisalueella. Tavallisimmat sulkimisen muodot eurooppalaisilla varpuslinnuilla ovat (aikuiset linnut): i) kesällä täydellinen, talvella osittainen (ruumiinhöyheniä) sulkasato ja ii) kesällä täydellinen eikä lainkaan talviaikaista sulkasatoa. Muitakin sulkimistapoja löytyy. Ruumiinhöyhenten talvinen vaihtuminen tapahtuu tn. lopputalvesta, ei keväällä, jolloin linnun on jo palattava muutolta. Kulumista tapahtuu jatkuvasti.

Laskin Svenssonin tiedoista, että sulkivatko suomalaiset varpuslinnut yleisemmin kerran vai kahdesti vuodessa, ja totta tosiaan, kerran sulkiminen on hiukan yleisempää kuin kahdesti sulkiminen (58 kerran sulkivaa vs. 44 kahdesti sulkivaa). Olin siis väärässä, pahoitteluni epätoden väittämän esittämisestä tässä asiassa. Osittainen sulkasato pitäisi mielestäni kuitenkin sisällyttää artikkeliin, sen verran yleinen ilmiö se on. Lopputalvi ennen kevätmuuttoa on tosiaan oikeampi ajankohta tuon ajan sulkasadolle kuin kevät.

"Linnut saavat sulkasadossa ns. peruspuvun."

Tämä ei aina pidä paikkaansa, koska linnut voivat sulkia myös juhlapukuun, minkä lisäksi ainakin alleilla on vielä kolmaskin puku.

Kyllä, näin on.

"Syksyn ja talven aikana höyhenten kärjet kuluvat, ja alta tulee näkyviin aivan uusia värejä."

Näin onkin useilla lajeilla, mutta yleisempää on, että varpuslinnut sulkivat keväällä tai talvella juhla-asuunsa osittaisessa sulkasadossa, tai sitten saavat juhlapukunsa keväällä tai talvella tapahtuvassa täydellisessä sulkasadossa, joka tapauksessa muuten kuin kärkien kulumisen kautta.

Ei pidä paikkaansa kuin osittain, katso edellä olevaa tekstiä.

"Syksyn ja talven aikana höyhenten kärjet kuluvat, ja alta tulee näkyviin aivan uusia värejä." -lauseesta saa sellaisen kuvan, että tämä on yleistettävissä kaikkiin varpuslintuihin, vaikka juhlapuvun saaminen kärkien kulumisen kautta tapahtuu vain osassa (vähemmistössä) lajeista. Tilastotietoa tästä asiasta en löytänyt, mutta lajilista varpuslinnuista, joilla juhlapuku tulee esiin kulumalla ei liene kovin pitkä (järripeippo, peippo, pajusirkku, keltasirkku, räkättirastas, vihervarpunen, leppälintu sekä luultavasti muutamia muita sirkkuja ja/tai peippolintuja, mahdollisesti muitakin).

Näinhän asia tietenkin on, useat eurooppalaiset varpuslinnut ovat tuiki tavallisen harmaanruskeita tai ruskeanharmaita eikä ihmissilmälle havaittavia eroja ole. Listaasi voisi kyllä vielä laajentaa aika tavalla, mm. västäräkit, sini- ja talitiainen, haarapääsky, sinirinta, kivitasku, pensastasku, mustaleppälintu, kirjosieppo... Yleensäkin kaikki lajit, joilla sukupuolidimorfismia esiintyy. Tikkakit 24. tammikuuta 2008 kello 17.53 (UTC)

"Monien lintujen puvuissa esiintyvät metallinhohtoiset värit ovat heijastusta valon osuessa tietyllä tavalla järjestyneisiin höytyjen hienorakenteisiin."

Sininen väri on tällainen rakenneväri. Sen voisi tässä yhteydessä mainita. Myös UV-kuviot taitavat olla rakenneperäisiä.

Voit mainita.

"Höyhenten ja sulkien kulumiserot ovat tärkeä ikätuntomerkki, jota ihmissilmä ei välttämättä edes huomaa, mutta jonka linnut taatusti havaitsevat."

En olisi aivan näin täydellisen varma asiasta, mutta voihan näin ollakin. Usein ikä selviää helpomminkin kuin höyhenten kuluneisuudesta, koska nuoret ja vanhat ovat erilaisia väritykseltään. Toki varsinkin syksyisin eri ikäluokkien erottaminen vaatii usein peitinhöyhenten värierojen, pyrstön kuluneisuuden tms. tarkkaa katsomista.

Täydellistä ei ole mikään. Kuluminen juuri vaikuttaa väritykseen. Peruspukuiset linnut syksyllä ovat usein mahdottomia erottaa iälleen maastossa, eikä se läheskään aina onnistu edes kädessä tutkimalla, siis jos tutkitaan vain värejä.

Ilmaisin itseäni varsin heikosti. Tarkoituksenani oli lähinnä epäillä tuon "taatusti havaitsevat" -toteamuksen varmuutta, sillä itse en olisi niin varma, että linnut helposti erottaisivat sellaisia ikään liittyviä kulumaeroja, joita rengastajalla lintua kädessä tarkastellessaan on vaikea tai mahdoton erottaa. Saattavat linnut näitä hyvin pieniä eroja toki nähdäkin, mutta tutkimustietoa asiasta en ainakaan nopealla etsinnällä löytänyt, ja epäilen että asiaa ei ole juurikaan, jos ollenkaan tutkittu.

Tätä seikkaa on juuri viime vuosina tutkittu melko lailla ja tietoakin löytyy, jopa suomenkielistä. Minulla ei juuri nyt ole kirjallisuutta käsillä mutta ainakin seuraavissa teoksissa aihetta käsitellään: Peiponen, Valto A. 2000: Linnun silmin. Lintujen näköaisti, ulkonäkö ja sukupuolivalinta. – Yliopistopaino. Helsinki ja Södersved, Jan ym. (toim.): Linnut luonnossa. Weilin+Göös, 2007. ISBN 978-951-0-31883-6 (osa I tai II). Varsinkin ihmissilmälle näkymätöntä ultraviolettivaloa/lintuja tutkitaan parhaillaan paljonkin. Ainakin suuri osa, elleivät peräti kaikki, linnuista näkee myös UV-valoa. Höyhenen kuluminen mahdollisesti muuttaa UV-valon heijastuksia ja samalla ehkä sukupuoli- ja ikätuntomerkkejä. Tikkakit 24. tammikuuta 2008 kello 17.53 (UTC)

82.181.211.225 24. tammikuuta 2008 kello 14.27 (UTC)

Kalle Huttunen

Sulkimisnopeuden eroista paikka- ja muuttolintujen välillä voisi mainita. Myös pohjoiset linnut sulkivat keskimäärin nopeammin kuin eteläiset, koska pohjoisen kesä on lyhyempi ja pesimisaikataulultaan kiireisempi.

Voit mainita.

82.181.211.225 21. tammikuuta 2008 kello 23.35 (UTC)

Kalle Huttunen

Tietosanakirjamaisessa esityksessä ei tietenkään voida esittää kovin yksityiskohtaisia selostuksia näinkin monimutkaisesta aiheesta. Varpuslinnut ovat esimerkkinä, koska niiden sulkasato tunnetaan pääpiirteissään hyvin, ja koska ne ovat tavallisia. Lähde: Svensson, Lars 1997: Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys. - Lintutieto. Jyväskylä. Tikkakit 22. tammikuuta 2008 kello 15.57 (UTC)

Käännökseksi merkatut muidenkieliset artikkelit

Tämä on merkattu käännökseksi mm. englanninkieliselle artikkelille "moulting", joka on kuitenkin paljon yleisempi asia eikä selvästi rajoitu vain sulkasatoon. Mitenhän noita saisi korjattua? Slsh (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 22.57 (EET)