Keskustelu:Sipi Tuomaanpoika Kauppi

Ei oikein taida olla kirkonrakentajana merkittävä jos on aloitanut yhden kirkon ja sekin jäi kesken. --Kalmo 13. elokuuta 2011 kello 22.34 (EEST)

Näin vanhoista tapauksista on kovin vähän googletettavaa. Kallistun säilyttämisen kannalle. --Höyhens 14. elokuuta 2011 kello 00.31 (EEST)

Ymmärrän, että Kaupin elämäkerta näyttää aika vaatimattomalta, ja mietin moneen otteeseen kannattaako sitä aloittaa Wikipediaan. Päädyin kuitenkin siihen, että jos "Eteläpohjalaisissa elämäkerroissa" joka on kaksiosainen, 971-sivuinen merkittävä maakunnallinen biografiateos, on jokin elämäkerta, se on myös wikimerkittävä. Loppujen lopuksi Wikipedian ei tarvitse olla vain sähköinen versio tavallisesta yleis-tietosanakirjasta, vaan sen aihepiiri on jo pitkään ollut paljon laajempi. (Terot 14. elokuuta 2011 kello 01.48 (EEST)).

Allekirjoitan Höyhensin kannan. Iivarius 14. elokuuta 2011 kello 02.31 (EEST)

Jos miehestä on artikkeli jossain biografiateoksessa, niin minusta silloin on lähtökohtaisesti riittävän merkittävä Wikipediaan. (Wikipedian kynnys on kuitenkin huomattavasit alempi kuin perinteisten tietosanakirjojen.) Jos jotain halutaan arvioida, niin Kaupin osuutta lähdeteoksissa, eli onko aihetta käsitelty merkittävyys-käytännön mukaisesti huomattavassa laajuudessa. --Ryhanen 14. elokuuta 2011 kello 09.06 (EEST)

Jos lähteissä on enemmän kuin nimi listassa, niin eiköhän yli 300 vuotta sitten elänyt henkilö ole riittävän merkittävä kun on jäänyt "nimi muistiin". --Harriv 14. elokuuta 2011 kello 13.11 (EEST)

Jokin aika sitten täällä oli merkittävyyskeskustelussa artikkeli Kaarle Vitikkalasta. Se todettiin merkityksettömäksi tyyliin "kyllä satakuntalaisia tilallisia piisaa, mikä tekee tästäkin merkittävän" ja poistettiin. Tässä nyt sitten olisi kirkonrakentaja, joka ei ole rakentanut ensimmäistäkään kirkkoa. Jos kaikki on artikkelissa, mitä on lähteissä, niin ei ole paljoa tietoa säilynyt. Ei merkittävä tuolla sisällöllä. --Htm 14. elokuuta 2011 kello 13.57 (EEST)

Tässä on Eteläpohjalaisten elämekertojen artikkeli kokonaisuudessaan, jos se auttaa arvioimisessa:

"KAUPPI, Sipi, talollinen, kirkonrakentaja, syntynyt todennäköisesti Härmässä noin 1615, kuollut luultavasti siellä 1680-luvulla. Vanhemmat: talollinen Tuomas Pentinpoika Kauppi ja nähtävästi Liisa Sipintytär Viitala. - Sipi Kauppi viljeli isänsä jälkeen Kaupin 1/4 manttaalista taloa Naarosluoman eli Härmän kappelissa. Äitinsä kautta hän peri myös nykyisessä Ylihärmässä sijaitsevan Järven, mutta myi sen Olavi-veljelleen.Kaupin talo oli kaikesta päätellen varakas, ja osaltaan ehkä siksi Kaupista tuli härmäläisten luottamusmiehiä. Niinpä hän toimi kihlakunnanoikeuden lautamiehenä . 1670-luvulla härmäläiset valitsivat Kaupin Naarasluomalle rakennettavaksi päätetyn saarnahuoneen rakennusmestariksi. Työ pantiin alkuun 1675. Jostakin syystä Kauppi ei kuitenkaan vienyt työtä päätökseen, vaan lapualainen talollinen Knuutti Juhonpoika Liuhtari jatkoi työn loppuun. Näin valmistunut pyhättö oli vaatimaton vain 25½ kyynärää (=15,1 m) pitkä ja 19½ kyynärää (=12,2 m) leveä, mutta suuri ei ollut Härmän väkilukukaan. Vain vajaan parinkymmenen talon asukkaat olivat Kaupin johdolla kirkkoa pystyttämässä. Saarnahuoneen valmistumisen jälkeen Kauppi nähtävästi hoiti enemmänkin uuden kappelin yhteisiä asioita, koskapa hän Lapuan käräjillä 1682 teki esityksen kellojen hankkimisesta Härmän kirkkoon. - Puoliso: luultavasti Maalin Erkintytär Pouttu." (EERO KOJONEN)

Alahärmän historiassa on vielä lisätietoja sekä täsmennyksiä kaupin ja Järven tilojen omistuksiin. (Terot 14. elokuuta 2011 kello 14.26 (EEST)).

Hän on varmaan ollut varakkaana talollisena paikallisesti merkittävä ja luotettukin, koska on toiminut lautamiehenä. Mutta en edelleenkään nimittäisi häntä kirkonrakentajaksi (vaikka ei ole ilmeisesti tiedossa, miksi työ jäi häneltä kesken), pitäsi hakea joku muu luokka joka sopii tuohon lautamieshistoriaan. Pelkkä varakkuus ei mielestäni riitä. Htm 14. elokuuta 2011 kello 14.31 (EEST)

Merkittävyys ei selviä artikkelista. Ainoa saavutus taitaa olla saarnahuoneen rakennusmestarina toimiminen ja sekin homma jäi kesken. --Otrfan 14. elokuuta 2011 kello 14.05 (EEST)

Minusta tässä pannaan nyt hieman liikaa painoa sille, että joku muu saattoi työn päätökseen. Tuonaikaiset kirkonrakentajat joutuivat samalla toimimaan arkkitehteina ja Liuhtari joutui joka tapauksessa rakentamaan kirkon loppuun Kaupin suunnitelman pohjalta. Kuinka moni tänäpäivänä esimerkiksi muistaa, että Engel kuoli ennen Helsingin tuomiokirkon valmistumista ja toinen arkkitehti sai viedä työn päätökseen? Eteläpohjalaisia elämäkertoja -teoksen toimituskunta on joka tapauksessa ottanut Kaupin elämäkerran teokseen kirkonrakentajana. (Terot 15. elokuuta 2011 kello 12.47 (EEST))

Kaikki katedraalinrakentajat ennen Wreniä taisivat kuolla ennen kuin pytinki valmistui. Tässä ei nyt kuitenkaan ole kyseessä St Paulin katedraali, eikä edes Helsingin tuomiokirkko, vaan Naarasluoman saarnahuone. --Otrfan 15. elokuuta 2011 kello 19.28 (EEST)

Samoin. Suosittelen jälleen artikkelin luomista tänne.--Nedergard 14. elokuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Ota nyt tästäkin taas selvä. Otan merkittävyysmallineen pois, koska ei ole perusteita poistaa suoraan epämerkittävänä. Jos jotakuta Sipi häiritsee, niin voi kysyä yhteisön kantaa äänestyksessä.--Tanár 18. elokuuta 2011 kello 19.56 (EEST)