Keskustelu:Siili

Artikkeli Siili on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
3.–11.7.2019	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
10.5.–18.7.2020	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
18.7.–1.8.2020	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Siili-sanan etymologia?

Tietääkös kukaan sanan etymologiaa? Tuli vaan mieleen että onko se tullut Eestistä jossa siili on siil? --Styroks (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 13.34 (EEST)

Siili on suhteellisen uusi ei varsinaisesti luonnonvarainen laji Suomessa, joten nimi on lainattu jostain, kenties juuri virosta. --ML (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 13.37 (EEST)

Kotuksen mukaan [1] se on hyvin vanha sana. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 13.45 (EEST)

Sepä erikoista kun laji tuli Suomeen vasta 1900-luvulla. :-o --ML (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 13.49 (EEST)

Pieni pätkä kielihistoriaa (johon ML:kin on antanut oman panoksensa) auttaa ymmärtämään asiaa. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 13.51 (EEST)

Lupaavaksi artikkeliksi?

Ehdottaisin lupaavaksi artikkeliksi kunhan kaikki on lähteistetty. Lisään nyt muistutukseksi lähdepyynnön lähteettömiin kohtiin. Lähteitä alan kerätä kunhan perehdyn tarkemmin siilikirjoihini. --Styroks (keskustelu) 29. kesäkuuta 2017 kello 10.29 (EEST)

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli on hyvin lähteistetty, kieleltään selkeä ja mielestäni riittävän laaja lupaavaksi.--Mursuvaari 321 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 16.29 (EEST)

Kannatan –Superkissan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 10.23 (EEST)

Komppaan. --Styroks (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 10.44 (EEST)

Merkitsen lupaavaksi ja arkistoin.--Mursuvaari 321 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 13.07 (EEST)

Levinneisyysalue

Miksi levinneisyyden raja on noin tiukasti Slovenia-Itävalta-Puola-akselilla? Tällä kai mitään suurempaa vihollista, joka mahtaisi siilen piikeille. --Hartz (keskustelu) 5. lokakuuta 2019 kello 08.00 (EEST)

Aiemmin levinneisyysraja oli kauempana, mutta sitten siili on jaettu useampaan lajiin, Erinaceus roumanicus elää rajan itäpuolella. --PtG (keskustelu) 5. lokakuuta 2019 kello 09.27 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Siili on varsin massiivinen artikkeli lupaavaksi. Mitä aiheesta vielä puuttuu SA-tasolle? Artikkelia pitää yleisesti käydä vielä läpi, koska artikkelia on kuitenkin kehittänyt useat käyttäjät, ja siinä on esimerkiksi vähän toistoa. Osa osioista on myös varsin lyhkäsiä, ja niistä voisi kertoa enemmän. Johdantoa voisi myös kehittää. Lisäksi mietin, että paljonko siilin ruokkimisesta ylipäänsä pitää kertoa. --PtG (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 11.27 (EEST)

Eläinten ruokintaohjeethan eivät ohjeina, kehotuksina ja varoituksina kuulu Wikipediaan. Pihasiilin ruokkimisesta pitäisi kirjoittaa kuvailevasti, tyyliin "Siilit syövät myös ihmisten niille pihoillaan tarjoamaa ruokaa..." ja sitten kertoa millainen ruoka siilille sopii ja millainen ei. --Savir (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 10.32 (EEST)

Ruokkimisluvun voisi ehkä otsikoida uudestaan: ”Siili lemmikkinä”, tai vastaava. Nyt artikkelissa kerrotaan vain, että siiliä ei saa pitää lemmikkinä. Jos saisi, niin kesyyntyisikö se? (Olen ymmärtänyt, että ei viihdy vankeudessa.) Ruokkimislukua pitäisi myös lyhentää. Nyt se on suhteettoman pitkä. Kolmisen kappaletta tekstiä riittäisi varmasti aiheesta. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2020 kello 13.50 (EEST)

Tuo on toisaalta Suomi-näkökulmaa. Käsittääkseni on maita, joissa siiliä saa pitä lemmikkinä. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 18.24 (EEST)

ADW:n mukaan siiliä ei saisi Euroopassa pitää lemmikkinä. Muita siililajeja taas sitten on täälläkin lemmikkinä. --PtG (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 19.13 (EEST)

Edellä keskustellun voisi varmaan kirjoittaa artikkeliin auki, koska kysymys nousee kuitenkin esiin, kun lukija pääsee kohtaan, jossa mainitaan ettei siilejä saa pitää lemmikeinä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. toukokuuta 2020 kello 15.57 (EEST)

Ruokkiminen ja lemmikkinä pitäminen ovat kaksi eri asiaa. Jos villieläintä, kuten riistaeläimiä, siiliä tai pikkulintuja ruokitaan, niin se ei vielä tee niistä lemmikkejä. Joskus ruokkimisesta voi olla hyötyä, joskus haitaa, ja joskus joku tapa ruokkia voi olla hyväksi ja joku pahaksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 07.48 (EEST)

Artikkelissa lukee nyt leukististen siilien kohdalla "Alderneyn siilit ovat todennäköisesti 1960-luvulla lemmikkeinä tuotujen eläinten jälkeläisiä. Ainakin kahden siilin on täytynyt olla leukistisia, sillä ominaisuus periytyy vain, jos se on kummallakin vanhemmalla." Lähteessä kerrotaan, että kyseessä on resessiivinen ominaisuus, joka näkyy (shows) vain jos siili saa sen kummaltakin vanhemmaltaan. Niinhän resessiiviset ominaisuudet toimivat yleensäkin. "Of the original hedgehogs at least two must have carried the genetic variation for blonde spines, as this recessive characteristic only shows if both parents are carriers." Mutta tuo näyttäisi minusta olevan väärin sanottu, sillä kyllä se geenimuunnelma yhdenkin yksilön tuomana voi yleistyä ja alkaa näkyä jo kolmannesta uudisasukassukupolvesta alkaen, kun toisilleen sukua olevat yksilöt alkavat pariutua, ellen ole ymmärtänyt jotain väärin. --Savir (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 10.05 (EEST)

Olet käsittänyt kuten minäkin. Jos sisarukset sattuvat pariutumaan ja molemmilla on resessiivinen leukismigeeni samalta normaalinväriseltä vanhemmalta, niiden jälkeläisistä joka neljäs on leukistinen, ellei geeniin liity osittaista letaaliusominaisuutta. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 15.51 (EEST)

Siis tämä on yksinkertaistus, joka viittaa tilanteeseen, jossa puhutaan yhden autosomaaalisen geenin määräämistä ominaisuuksista. Tässä tapauksessa asia näyttäisi olevan juuri näin. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 19.08 (EEST)