Keskustelu:Outsider-taide

ITE-taide tarkoittaa suomalaista nykykansantaidetta, joka on osa laajenevaa outsider-taiteen kenttää. Ne eivät ole sama asia tai käsite. Outsider art on art brut -taiteelle rakentuva käsiteperhe, jossa kuitenkin art brut -taidekin nykyään erotetaan omaksi taidemuodokseen, myös englantia puhuvissa maissa. Tarkoitukseni on tarkentaa niin ITE-taiteen kuin outsider-taiteenkin (ja erityistaiteen) alaa vastaamaan nykyään kentällä vallitsevaa tilannetta ja keskustelua. Sekaannusta varmaan aiheuttaa, että suomalaisissa tietokannoissa art brut on hyvin pitkään ollut näille kaikille yhteinen asiasana. --Hiuti (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 18.30 (EET)

ITE-taiteen määritelmä on artikkelissa seuraava: "ITE-taide, nykykansantaide tai outsider-taide (lyhenne ITE, itse tehty elämä)[1] o­n uudelleenartikuloitua kansantaidetta. Se sanoutuu irti perinteisen kansantaiteen kollektiivisesta luonteesta sekä perinnesidonnaisuudesta ja korvaa ne yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella. Perinteinen kansantaide edusti esteettisesti korkeatasoista käsityötä, nykykansantaide o­n kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta. Taidenäyttelyihin vietynä ja taiteeksi ymmärrettynä suomalainen nykykansantaide tunnetaan ITE-taiteena.[2]

Taidesuuntauksesta käytetään useita nimiä kansainvälisissä yhteyksissä, joista yleisin on Outsider Art. Termin julkaisi 1972 englantilainen taidekriitikko Roger Cardinal.[3] Myös seuraavia, ITE-taidetta lähellä olevia suuntausten nimiä käytetään: Folk Art tai Contemporary Folk Art, Self-taught Art, Art brut tai Raw Art.[4] Taidealan kansainvälinen lehti on Raw Vision. [5]"

ITE-artikkelin määritelmässä ei mainita mitään "suomalaisesta" nykykansantaiteesta, kuten väität. Siinä todetaan myös, että ITE-taiteesta eli outsider-taiteesta käytetään useita nimiä kansainvälisissä yhteyksissä, joista yksi on Outsider Art. Kummankin artikkelin viitteissä mainitaan tietolähteeksi Minna Haverin väitöskirja. Niin suuresta erosta ei ole kyse, että alojen suomalainen ja kansainvälinen taide vaatisivat omat artikkelinsa. Saman suuntauksen suomalaisesta ja kansainvälisestä taiteesta ei taida olla eri artikkeleita missään muussakaan taiteen suuntauksessa, vaan molemmat tavataan käsitellä samassa artikkewlissa. Kaksi artikkelia samasta aiheesta sekoittavat. Jos tiedot Outsider artikkelista siirrettäisiin ITE-taide-artikkeliin, se syventäisi ja parantaisi molempia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 19.18 (EET)

ITE-taide on = suomalainen nykykansantaide. ITE-taide on Maaseudun Sivistysliiton hankkeessa annettu "brändi"-nimi suomalaiselle nykykansantaiteelle. Outsider-taide on kansainvälinen kattokäsite (jonka alaan nykykansantaidekin kuuluu), mutta sitä ei ITE-taiteen kohdalla käytetä käännöksenä edes kansainvälisessä taidepuheessa vaan siellä eng. käännös on ITE art. Mielestäni kyse on todella merkittävästä erosta! Muutenkin art brut - ja ITE-taidetta käsittelevissä artikkeleissa on molemmissa tällä hetkellä runsaasti pieniä asiavirheitä. --Hiuti (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 21.59 (EET)

Keskustelussa pyydetään luomaan artikkeli ensisijaisesti suomenkieliselle käsitteelle, mutta outsider-taide on jo vakiintunut käännös. Anglismi, tiedän, mutta googlaamallakin sen käyttön levinneisyys, myös asiantuntijapuheessa, selviää. Toinen taide on sen suomalainen vastine, mutta se ei ole kovin tunnettu. --Hiuti (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 10.28 (EET)

Mallineen ohje tulee Wikipedian käytännöistä, ei "keskustelusta". Olen samaa mieltä sanan outsider-taide käytöstä, sitä käytetään yleisesti myös Suomessa tarkoittamaan ITE-taidetta. Wikipedian ohjeissa artikkeleiden yhdistämisperusteista, todetaan: "2. Päällekkäisyys – on olemassa kaksi tai useampia sivuja, jotka käsittelevät toisiaan sivuavia aiheita ja sisältävät päällekkäistä tietoa. Wikipedia ei ole sanakirja, joten sanan jokaisesta muodosta ei tarvitse olla omaa artikkelia." Outsider-taide ja ITE-taide ovat kaksi sanaa samasta aiheesta, joten artikkelit on yhdistettävä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 13.20 (EET)

Hyvä Kulttuurinavigaattori, arvostan tekemääsi aktiivista kulttuurityötä täällä wikipediassa ja muualla, mutta voisiko olla sellainen mahdollisuus, että tietosi tästä asiasta olisivat vanhentuneita? Esim. prof. Seppo Knuuttilan toimittama englanninkielinen ITE-taiteen teos on nimeltään ITE art in Finland? Syy tuskin on se, etteivät suomalaiset asiantuntijat tuntisi outsider art -käsitettä. Katso myös tätä Mäntän syksyn asiantuntijaseminaarin esittelytekstiä, jonka otsikossa sanotaan: "ITE-taide ja outsider-taide lyövät kättä" Toisten taide seminaari. Tuskin asiaa ilmaistaisiin näin, jos kyseessä olisi yksi ja sama käsitteen ala. Voisin juoksuttaa tähän aikamoisen määrän kirjallisuuslähteitä väitteeni tueksi, mutta se varmaankin on turhaa. Katso kuitenkin ITEnet-portaalin kuvaus ulkopuolisuudesta. ITEnet: Ulkopuolisuus. Se vastaa ITE-toimijoiden omaa käsitystä toimialasta. Myönnän että näiden käsitteiden suhteen on pitkään vallinnut aikamoinen sekaannus suomalaisella kentällä, myös toimijoiden keskuudessa. Silloin kun kaikki tuntuu uudelta, kuten ITE-projektin alkaessa tapahtui, on vaikea nähdä kaikkia yhteyksiä ja viestiä heti täsmällisin ja osuvin käsittein. Ne ovat hioutuneet ja vakiintuneet vasta käytössä ja kansainvälisissä verkostoissa. Nykykansantaide ei ole historiatonta, mutta ITE-taiteena se on tunnettu vasta 15 vuotta. Se on aika lyhyt aika taidekäsitteelle.

En kuitenkaan vastusta yhdistämistä, jos se täällä demokraattisessa mediassa on muiden mielestä on järkevää ja perusteltua. Laitetaanko samaan sumppuun myös aloittamani, vielä keskeneräinen Erityistaide -artikkeli. Se kuuluu ITE-taiteen lailla outsider-taiteen alaan. Itseasiassa outsider art on erityistaiteen englanninkielinen vastine, kiistelty, mutta käytössä paremman puutteessa. Siksi suomalainen kehitysvammaisten taiteen hakuteos vuodelta 2011 on nimetty: LÖYTÖJÄ - Outsider Art from Finland. Kehitysvammaisten taiteen suomalainen hakuteos - Finnish Sourcebook of Art by People with Intellectual disabilities.

ITE-taiteen alle ei kuitenkaan voi erityistaidetta laittaa (toivottavasti siitä olemme samaa mieltä?). Laitetaanko siis syntyvän jättiartikkelin nimeksi outsider-taide ja käsitellään siinä kaikki outsider-taidemaailmaan kuuluvat taidemuodot tai ainakin ITE-taide, erityistaide ja art brut? --Hiuti (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 16.53 (EET)

Yhdistäminen

Olen esittänyt artikkelien Outsider-taide ja ITE-taide yhdistämistä, koska ITE-taide on Suomessa usein käytetty sana outsidertaiteesta Voidaanko kirjoittaa suomeksi myös "outsidertaide", siis pienellä ja ilman väliviivaa? Outsider-taide artikkelin laatija on hyväksynyt yhdistämisen. Seuraavaksi keskustellaan siitä, miten yhdistäminen tehdään. Sisällytetäänkö mukaan myös Erityistaide-artikkeli. Entä otetaanko Erityistaide mukaan mallineeseen Malline:Taiteen reunoilla?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 00.07 (EET)

Ilmaisen täsmällisemmin: Kirjoitin, että en vastusta yhdistämistä eli hyväksyn sen, "jos se täällä demokraattisessa mediassa on muiden mielestä on järkevää ja perusteltua". Nyt olen kuullut vasta yhden puoltoäänen yhdistämisen puolesta. Ennen yhdistämistä, mitä en pidä kannatettavana, haluaisin lukea lisää näkemyksiä asiasta. Koska arvelin, että asiaa pinnallisesti tuntevien on vaikea hahmottaa kokonaisuutta, esitin yhdistämiskeskustelun pohjaksi joitain näkemyksiä ja ongelmakohtia, joihin olisi hyvä ottaa kantaa.

Itse äänestäisin yhdistämistä vastaan, koska tarkoitukseni on laajentaa vielä paljon toistaiseksi keskeneräistä outsider-taiteen artikkelia. Mielestäni ITE-taide on niin merkittävä kansallinen taideilmiö, että se ansaitsee edelleen omat sivunsa. Kyse ei ole samasta käsitteen alasta. Vertaa esim. autosta käytetään usein nimitystä ajoneuvo. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ajoneuvot olisivat autoja.

Tarkoitukseni on täydentää jatkossa paitsi outsider-taiteen myös ITE- ja erityistaiteen artikkeleita, koska koko outsider-taidekenttä kaikessa laajuudessaan kuuluu asiantuntemukseni piiriin. Olen vasta aivan äskettäin havahtunut huomaamaan wikipedian merkityksen populaarin tiedonvälityksen ja tässä tapauksessa myös kollektiivisen taidekasvatuksen mediana, ja siksi en ole ottanut kantaa näihin asioihin aiemmin.

Tulee yhdistäminen tai ei, ITE-artikkelissa on outsider-otsakkeen alle kuuluvia osioita, kuten luvut ulkopuolisuuden sanastoa ja outsider-taidetta kuvat. Ne varmaan kannattaisi joka tapauksessa siirtää outsider-taidetta käsittelevän tekstin yhteyteen.

KYSYMYS: Mahdollisen syntyvän yhdistelmäartikkelin pituus ei sinäänsä ole ongelma, mutta miten hakukoneet löytävät tiedot artikkelien tekstistä? Onko kellään tietoa, hautautuuko ITE-taide tänne wikin uumeniin, jos siitä ei ole omaa artikkelia?

Kannatan erityistaiteen lisäämistä Taiteen reunoilla mallinteeseen. --Hiuti (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 10.24 (EET)

En kannata yhdistämistä. Mitä sillä saavutettaisiin?--Htm (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 07.33 (EEST)

Sillä saattaisiin aikaan vain sekaannusta. Nyt tämä ihmeellinen yhdistämisvaatimus on halvaannuttanut näiden artikkelien kehittämisen. Tietoa ja tarmoa on ladattu enemmän niiden keskustelusivuille, kuin artikkeliteksteihin. --Hiuti (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 10.02 (EEST)

KOMMENTTI: Uutena Wikipedian keskusteluihin osallistujana huomasin vasta nyt, että keskustelua outsider-taiteen ja ITE-taiteen artikkelien yhdistämisestä käydään täälläkin eikä ainoastaan ITE-taiteen artikkelin yhteydessä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talk:ITE-taide?oldformat=true). Olen yksi syyllisistä, joka on vaikuttanut siihen, että ITE-taiteen tunnistetuksi tulemisen ja esiin tuomisen alkuvaiheissa suomalainen visuaalinen nykykansantaide (ITE-taide) rinnastettiin taidepuheessamme liian likeisesti yksiin kansainvälisen outsider-taiteen käsitteen kanssa. YLEn taltioinnissa (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/10/28/ite-itse-tehtya-elamaa) vuodelta 2003 alan arvostetun kansainvälisen julkaisun Raw Vision Magazinen päätoimittaja John Maizels ja abcd-kokoelmaa ylläpitävän art brut -taidesäätiön puheenjohtaja Barbara Safarova toteavat, että yhä kasvava kiinnostus outsider-taiteeseen on tuottanut alati uutta kirjallisuutta, näyttelytoimintaa ja taideinstituutioiden kiinnostusta outsider-taiteeseen. Näin on tapahtunut meillä Suomessakin. On väistämätöntä, että tämä on parantanut käsitteistön tarkkuutta, ja näenkin, että tämä keskustelu artikkelien yhdistämisestä perustuu vanhentuneisiin käsityksiin.

ITE-taiteen toimijat ovat erittäin aktiivisesti mukana kansainvälisissä outsider-taiteen verkostoissa. Esim. itse toimin European Outsider Art Association EOA:n (http://www.outsiderartassociation.eu/) varapuheenjohtajana. Vedän myös EOA:n yhteyteen perustettua outsider-taideympäristöjen asiantuntijaryhmää, jonka aloitteesta perustettua FB-sivua voitte seurata osoitteessa https://www.facebook.com/OutsiderEnvironmentsEurope. ITE-taide edustaa outsider-taidekentällä pientä nykykansantaiteen lohkoa. Valtaosa käsitteen piiriin sisältyvästä eurooppalaisesta toiminnasta on suomeksi ’erityistaiteen’ piiriin kuuluvaa. Vanhimmat ja arvostetuimmat toimijat (esimerkkeinä vaikkapa Collection de l’Art Brut, Prinzhorn Sammlung, abcd collection, La Fabuloserie) katsovat myös edustavansa art brut’n jatkumoa.

ITE-taiteen toimijat ovat viime vuosina pyrkineet systemaattisesti korjaamaan ilmaisujaan vastaamaan kansainvälisen kentän ajanmukaisia käytäntöjä. Outsider-taide on laaja kattokäsite, jonka alla on art brut’n, erityistaiteen, nykykansantaiteen, art singulier’n ym. suuntauksia. Kansainvälisessä vuoropuhelussa ITE-taide ymmärretään outsider-taiteen yhteen alalajiin, contemporary folk artiin / nykykansantaiteeseen, kuuluvaksi suomalaisten toimijoiden esiin nostamaksi oman maansa nykykansantaiteeksi. Kansainvälisessä keskustelussa siitä käytetään usein ilmaisua ITE art.

Muunkielisissä Wikipedioissa näkyy käsitteistön rikkaus tunnistettavan, ja on monia erillisiä artikkeleita outsider-taiteen eri genreistä. On hienoa, että suomenkielisessä wikissäkin on Outsider-taide -artikkelin lisäksi ainakin artikkelit Art brut, Visionaarinen taide, Erityistaide ja ITE-taide. Jonkun olisi hyvä tuottaa myös artikkeli Nykykansantaide, kuvaten se kansainvälisenä käsitteenä ja ITE-taiteen suhde siihen.

Outsider-taiteen artikkelia ei voi mielestäni yhdistää ITE-taiteen artikkeliin, kuten käsitettä ’hedelmät’ ei voi panna käsitteen ’omena’ sisälle. Ei myöskään toisin päin: ITE-taidetta ei pitäisi yhdistää outsider-taiteen artikkeliin sen suomalaisessa kulttuurielämässä saavuttaman tunnistettavan ja merkittävän aseman vuoksi. Wikipedian kirjoittajat / toimittajat ovat mielestäni hienosti parantaneet kumpaakin artikkelia niin että päällekkäisyyksiä on enää kovin vähän ja käsitteiden kuvaus on tullut kaiken aikaa täsmällisemmäksi. Kiitos siitä! Erityisesti kiitos ”Hiutille” ylempänä esittämistäsi ajantasaisista ja hyvin perustelluista näkemyksistä. Ehdottaisin rakentavaa yhteistyötä molempien artikkelien edelleen parantamiseksi ja viitteistämiseksi.

Ystävällisin terveisin Raija Kallioinen, Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja, ITE ry:n hallituksen jäsen ja EOA:n varapuheenjohtaja. --RaijaKoo (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 16.36 (EEST)

Mikä ero on ITE-taiteen ja Outsider-taiteen välillä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 20.19 (EEST)

Eri käsite, eri käsitteen ala, eri määritys ja eri käyttö... Kaikki on jo ainakin kertaalleen kerrottu tässä ja ITE-artikkelin keskustelussa.--Hiuti (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 22.56 (EEST)

Poistin yhdistettävä-mallineen per keskustelu. --Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 07.46 (EEST)

Kiitos Htm. Nyt on hyvä koota voimat parantamaan sekä outsider-taiteen että ITE-taiteen artikkeleita. --RaijaKoo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 10.14 (EEST)

"Taidemaailman käytännöt"

Mitä ovat "taidemaailman käytännöt", jota tarjotaan määritelmiksi tässä ja ITE-taiteen artikkelissa? Esimerkkejä esiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.00 (EEST)

Taidemaailman käytäntöjä ovat koulutus, julkaisu- ja näyttelytoiminta, taiteilijaportfoliot jne.

Ei ole hyvää wiki-käytöstä kumota luotettavia asiantuntijalähteitä käsitesanakirjojen perusteella. Tiedät varmaan, että niissä on laajuutensa vuoksi runsaasti hieman virheellistä tietoa erikoisaloista. --Hiuti (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.10 (EEST)

Tehty. Niin kummalliselta kuin se ehkä tuntuu, Wikipediassa ei ole oleellisinta se, onko tieto virheellistä tai ei, vaan viime kädessä ratkaisee, onko tieto julkaistu luotettavassa tietolähteessä ja onko muokkaaja viitannut tietoon oikein ja siten, että viitattu tieto on mahdollisimman helposti löydettävissä. Totta kai virheellistä tietoa voi olla missä vaan, erityisesti olen kiinnittänyt huomiota kotimaisten väitöskirjojen heikentyneeseen tasoon ja samentuneeseen kielenkäyttöön ("taidemaailman käytännöt", heh). Pidän Tate Modernin taidetermien opasta luotettavana julkaisuna.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 17.44 (EEST)

Sameaa tai ei, mutta Haveri sai ITE-tutkimuksestaan Aalto-yliopiston väitöskirjapalkinnon. Toinen väitöskirjassaan taidemaailman käytännöistä puhunut on Anna Logren Itä-Suomen yliopistosta: Taiteilijapuheen moniäänisyys. Tutkimus mediavälitteisen ja (kuva)taiteilijalähtöisen taiteilijapuheen muotoutumisesta, 2015. Kannattaa tutustua, löytyy helposti netistä. Sillä sieltä voi löytyä muitakin aikamme taidepuheen termejä. --Hiuti (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 18.48 (EEST)

Ja täällä wikipediassa on muuten Wikipedian käytännöt. "Wikipedian käytännöt ovat käyttäjäyhteisön yhteisesti määrittelemiä sääntöjä, joiden tarkoitus on auttaa yhteisöä toimimaan paremmin vapaan tietosanakirjan luomiseksi." Sellaisiahan ne käytännöt yleensä ovat – yhteisesti määriteltyjä sääntöjä ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. --Hiuti (keskustelu) 15. heinäkuuta 2015 kello 19.11 (EEST)