Keskustelu:Naantalin kirkko

Artikkeli Naantalin kirkko on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
25.9.–2.10.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
2.–21.10.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
21.–28.10.2010	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -keskustelu

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Pyytäisin käyttäjiä arvioimaan onko tämä artikkeli lupaava. Jäävään itseni paljon sitä muokanneena. --Ulrika 25. syyskuuta 2010 kello 11.42 (EEST)

Tuohon historiaosioon lisäisin kyllä (vaikka se tulee ilmi myöhemmin) että rakentaminen jatkui 1462 jälkeen. Tietolaatikossa annetaan vuosiksi 1480-1500 (noin). Tekstiä lukiessani juutuin tähän ja rupesin ihmettelemään, että milloinkas se kirkko nyt oikeastaan rakennettiin...--Nedergard 25. syyskuuta 2010 kello 12.10 (EEST)

Hiekkasen arvio on 1480-luku ("Todennäköisin rakennusaika vuoden 1480 jälkeen - - parhaiten ajoitukseksi sopisi 1480-luku"), joten muut arviot perustuvat vanhempiin käsityksiin ja ne pitää muotoilla sen mukaan. Artikkeliin saattoi jäädä epäjohdonmukaisuuksia, kun jouduin yllättäen pakkolomalle, enkä enää muista mitä olin tehnyt. --Ulrika 25. syyskuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Jospa siihen laittaisi "käyttöön vuonna 1462. Kirkon rakentaminen jatkui kuitenkin vielä noin 1480-luvulle asti." Tai jotain tuohon suuntaan?--Nedergard 25. syyskuuta 2010 kello 12.44 (EEST)

Ei voi laittaa, koska vuonna 1462 saattoi käytössä olla puukirkko. Pitää selventää. --Ulrika 25. syyskuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

Puukirkko-osiossa kerrotaan yllättäen, että 1. kirkko oli Maskussa. Sivulauseessa voisi ehkä selventää, miksi Naantalilla oli kirkko Maskussa?--Nedergard 25. syyskuuta 2010 kello 12.23 (EEST)

Syytä en tiedä, Hiekkanen sanoo vain, että luostarin ensimmäinen kirkko oli siellä. Kun en tunne maantiedettä, en ymmärtänyt tarkentaa. Googlen karttahakukin näyttää vain kalustetaloja. --Ulrika 25. syyskuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Naantalin luostari -artikkelistahan se selitys löytyi eli enempää täsmennystä ei tarvita.--Nedergard 25. syyskuuta 2010 kello 12.41 (EEST)

Joo löysin itsekin sen Googlella, ja lisäsin, että ei aiheuta enempää hämmennystä. --Ulrika 25. syyskuuta 2010 kello 12.43 (EEST)

Tässä muodossa olen valmis kannattamaan lupaavaksi. Kommentin jätti Nedergard (keskustelu – muokkaukset)

Hyväksi, vähintään lupaavaksi. --Lakritsa 26. syyskuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

Ylittää lupaavan tason, viitelähteitäkin useampia. --Ras 26. syyskuuta 2010 kello 21.14 (EEST)

Ajattelin, että hyväksi käyttäisin vertaisarvioinnin kautta ja ehkä loput punaisetkin pois. Onkohan minulla rima noussut liian korkealle? Tai voi johtua siitä, että parissa lupaava-keskustelussa on ollut kummallista nipotusta, ja yksi jopa tuhottiin äänestyksen jälkeen. --Ulrika 27. syyskuuta 2010 kello 09.38 (EEST)

Hieno artikkeli, joka käy lupaavaksi. Kuvien asettelu voisi parantaa. --Pentti Repo 27. syyskuuta 2010 kello 15.02 (EEST)

Ei kukaan sattuisi asumaan Naantalissa tai lähellä ja kävisi ottamassa kuvia sisätiloista? Esineistä (erit. alttarikaappi eli "kaappi" alttarin yläpuoleisella seinällä ym. irtoesineet), holvauksista, saarnatuolista ym. --Ulrika 27. syyskuuta 2010 kello 15.15 (EEST)

Minulla on kuvia sisätiloista, mutta en ehdi niitä lisäämään ainakaan tällä viikolla. –☆Makele-90 1. lokakuuta 2010 kello 19.22 (EEST)

Mukavaa jos saisit, kiire ei ole. Kunhan joku päättää keskustelun ja lätkii LA-mallineen, siirrän tämän vertaisarviointiin. --Ulrika 2. lokakuuta 2010 kello 09.33 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. malline ok.
4. viitteistyksessä aukkoja.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok. liian runsas viitteistys haittaa luettavuutta. viitteitä vois yhdistää. viitteiden paikka suhteessa välimerkkiin horjuu tarpeettomasti.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok, poistin kuvien asettelun takia väliin jäänyttä turhaan tyhjää välissä.
12. artikkelin historia: artikkeli kirjotettu uudelleen /vanhaa tekstiä viitteistetty 09/2010. Mukana edelleen kuitenkin viitteistämätöntä/lähteistämätöntä vanhoista versioista.

10/11 -> Lupaava artikkeli. Merkkaan lupaavaksi. Gopase+f 2. lokakuuta 2010 kello 10.00 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi 1

Naantalin kirkko

Tästä tuli ensin lupaava, mutta äänestyksessä annettiin kannatusta hyväksikin. Ilman vertaisarviointia en kuitenkaan vie äänestykseen, joten kommentteja otetaan vastaan. Yksi kohta kirkon historiassa on lähteetön, ja mietin pitäisikö se poistaa vai antaa olla, jos hyväksi haluaa äänestyttää. --Ulrika 2. lokakuuta 2010 kello 16.01 (EEST)

Eikö lähteetön tieto tule poistaa? Mutta noista kuvista, olisi mukavampaa ehkä korvata toinen sisäkuvista kuvasta saarnatuolista tai uruista. Onko rakentamisajankohta -alaotsikko turha, eikö sen voisi yhdistää muihin alaotsikoihin? Toisaalta sama asia puukirkko-alaotsikon kanssa, mielestäni sen voisi laittaa historiaan aivan ensimmäiseksi. --Lakritsa 2. lokakuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

Yleensä pitää, mutta mietin onko välttämätöntä vai olisiko niin kiinnostavaa tietoa, että jäätäisinkö odottamaan, löytyisikö lähde. Joku ne on artikkelin varhaisvaiheessa jostakin löytänyt, ilmeisesti painotuotteesta, mutta nyt ei ole sellaista käsillä. Kuvista: korvaaminen olisi mukavaa, jos kuvia olisi. Käytkö kuvaamassa, vaihdan heti? Yksi käyttäjä on tosin vähän lupaillut kuvia, mutta ei ole tietoa, mitä hänellä on. Rakentamisajankohta ei oikein sovi sisätilojen alaotsikoksi, kun siinä on kyse koko rakennuksesta, ei sisätiloista. Mutta puukirkko voisi tietysti sopia hyvin historiaan. --Ulrika 2. lokakuuta 2010 kello 19.01 (EEST)

Heti kun sattuu olemaan asiaa Naantaliin, niin voin tottakai käydä myös kuvaamassa, eli lienee parempi toivoa, että jollakin toisella olisi kuvia. Itse asiassa ideanani oli siirtää tuo rakentamisajankohta historian alaotsikoksi. Historiaa voisi ehkä muutenkin jaksottaa väliotsikoin? --Lakritsa 2. lokakuuta 2010 kello 19.26 (EEST)

Siirsin ne historiaan, ja nyt on loogisempi, paitsi että puukirkko ei ole kronologisesti paikallaan, mutta katson, että se sotkee asiaa, jos se olisi keskellä kivikirkkoosuutta. --Ulrika 3. lokakuuta 2010 kello 10.48 (EEST)

Lähteetömät otettu nyt kuitenkin toistaiseksi pois. Lisätty mainintaa maalauksista. --Ulrika 3. lokakuuta 2010 kello 14.39 (EEST)

Eräs ainakin kiinnostava sinistettävä linkki on Mikael Piimänen, joka taidettiin mainita artikkelissa. Piimänen on rakentanut Varsinai-Suomeen monta kaunista kirkkoa (esim. Yläneen kirkko), ja hänestä on artikkeli kansallisbiografiassa. Jos en satu itse ehtimään ensin niin tämän saa kirjoittaa kuka vain on kiinnostunut.--Urjanhai 4. lokakuuta 2010 kello 09.22 (EEST)

Kiitos Piimäs-vinkistä, sinistetty. Sitä voisi laajentaa, jos jollakulla on käyttöoikeus Kansallisbiografiaan. --Ulrika 5. lokakuuta 2010 kello 10.26 (EEST)

Jälleen nopeaa toimintaa, ja samalla syntyi näköjään punaisia kirkkolinkkejä.--Urjanhai 5. lokakuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Kansallisbiografiassa muuten sanotaan: "1770-luvulla Piimänen suunnitteli länsitornin Naantalin kivikirkkoon, mutta piirustukset hylättiin Tukholmassa, eikä tornia koskaan rakennettu hänen ehdotuksensa mukaan." (artikkelin kirjoittanut C. J. Gardberg).--Urjanhai 6. lokakuuta 2010 kello 17.32 (EEST)

Asia selkeni kun kirjoittelin Vårdön kirkko -artikkelia, jonka hassunhauska torni on samasta intendentinkonttorista peräisin. Suunnittelija on ilmeisesti yli-intendentti C. F. Adelcrantz tai ainakin hänen nimissään, kuten kai Engelkin sai kunnian kaikista alaistensa töistä.

Haluaisin historiaosioon kronologisuutta. Puukirkko ennen Rakentamisajankohtaa. --Vnnen 6. lokakuuta 2010 kello 21.58 (EEST)

Se liittäminen alkuun sotkee kivikirkkotarinan. Se on kuitenkin ihan eri juttu ja siksi harkitusti sijoitettu vasta myöhempään kohtaan.

Veistos, joka on kuvatekstissä otsikoitu "madonna ja lapsi" lienee kaikesta päättäen Pietà.--Urjanhai 6. lokakuuta 2010 kello 22.28 (EEST)

Ei ole, sillä kyseessä on Jeesuslapsi, ei koullut Jeesus. --Vnnen 6. lokakuuta 2010 kello 23.21 (EEST)

Kyseinen natiainen näyttää lapseksi aika poikkeuksellisen parrakkaalta, jos kuvaa katsoo täydessä koossaan. Näkösällä olevassa kädessäkin on hassu reikä ja sitä rataa. :) – Haltiamieli 7. lokakuuta 2010 kello 01.34 (EEST)

Ja raajatkin ovat varsin pitkät, ja samoin vartalo.--Urjanhai 7. lokakuuta 2010 kello 09.18 (EEST)

Jeesus sairasti akromegaliaa ja oli taas leikkinyt isin naulapyssyllä? --albval(keskustelu) 7. lokakuuta 2010 kello 09.22 (EEST)

Keskiajan taiteessa mittasuhteet ovat toiset kuin nykyään. Olisikohan tahdottu tähdentää sitä että aikuinenkin lapsi on äidilleen aina lapsi. --Ulrika 7. lokakuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

En usko, vaikuttaa enemmän commonsin kuvatekstiä luotaessa sattuneelta lipsahdukselta. Kirjallisuudesta varmaan löytyisi. Pietà on joka tapauksessa kristuillisessä taiteessa vakiintunut aihe. --Urjanhai 7. lokakuuta 2010 kello 13.03 (EEST)

Juu, Pietà tietenkin, mutta tarkoitan tuota kokoeroa, kun siinä kuitenkin inhimillisesti äiti suree poikaansa, niin ehkä sitä äidin ja pojan suhdetta on tahdottu tuoda esiin juuri tuolla kokoerolla. En tarkemmin tunne keskiajan taiteen tapoja esittää asioita, mutta muistelen, että kokoerolla voidaan esittää ainakin esimerkiksi arvojärjestystä mutta ehkä myös tällaista äiti-lapsi-suhdetta. --Ulrika 7. lokakuuta 2010 kello 13.10 (EEST)

Ihan aiheen sivusta: kun monissa varsinkin Pietà-veistoksissa ja -kuvissa Jeesus on hentoinen ruipelo, El Grecon maalauksessa on lihaksikas urheilijanuorukainen. Olisi kiinnostavaa lukea tuonkin kuvan taustoja. --Ulrika 7. lokakuuta 2010 kello 13.17 (EEST)

Voi olla niinkin, että patsaan aihetta on joskus saatettu muokaa "lennossa", Hiekkanen kertoo (muistaakseni) ainakin Marian ja Jeesuslapsen patsaasta, jossa Mariasta olikin tehty pyhä Anna ja Jeesuslapsi oli vaihdettu Mariaan, jolla oli sylissään pienempi Jeesuslapsi.--Urjanhai 7. lokakuuta 2010 kello 13.23 (EEST)

Löytyisikö vielä kommentoitavaa, vai arkistoidaanko ja viedään äänestykseen. On näköjään jo yliajalla. --Ulrika 20. lokakuuta 2010 kello 16.47 (EEST)