Keskustelu:Muuttuva valonnopeus

Enpä tiedä oliko mitään järkeä korvata uusi tutkimus HOKilla, jonka perään kirjoittaja laittaa itse lähdepyynnön. --Otrfan 11. helmikuuta 2011 kello 00.38 (EET)

Interwikit ovat tärkeitä, koska suomi on pieni kielialue. Lähdepyynnön tilalle voi laittaa käännös-mallineen, jos se on vielä käytössä (muihin kuin minitynkiin se ei minusta sovellukaan--Thi 11. helmikuuta 2011 kello 00.42 (EET)

Tärkeitä ovat, mutta eivät ne saa olla ainoa syy artikkelin luomisille. Tai näin olen olettanut ja on asiasta (hokkien luominen interwikien takia) muistaakseni ollut keskustelujakin. --Otrfan 11. helmikuuta 2011 kello 00.45 (EET)

Olin kirjoittamassa alkuperäisen tekstin päälle, mutta ehdit poistaa artikkelin juuri ennen tallentamista. --Thi 11. helmikuuta 2011 kello 00.46 (EET)

Joka tapauksessa HOK tämä on ja sellaisen lätkän tähän laitan. Toivottavasti joku laajentaa. --Otrfan 11. helmikuuta 2011 kello 00.48 (EET)

Käänsinkin tähän sen engl. Wikipedian artikkelin sikäli kuin osasin. Muutamat kohdat ovat erityisen vaikeatajuisia ja jätin ne toistaiseksi kääntämättä, kommentteihin. Siellä oli koko joukko lähdeviitteitäkin, mutta ei joka lauseen kohdalla. Mahdollista toki on, että sielläkin jotkin johtopäätökset ovat uutta tutkimusta. -KLS 11. helmikuuta 2011 kello 17.18 (EET)

Muuan hypoteesi

Tämä ehkä kuuluisi pikemminkin Kahvihuoneen Kysy vapaasti -osastoon. Mutta:

Samoja kysymyksiä, joita käsitellään tämän artikkelin osiossa Ajan funktiona muuttuva valonnopeus, on taannoin pohdiskeltu myös eräillä Internetin keskustelu­palstoilla. Keskustelun provosoi muuan kirjoittaja, joka väitti mullistaneensa koko fysiikan omasta mielestään nerokkaalla oivalluksellaan, että Maan veto­voimaa, tai yli­päänsäkään gravitaatiota, ei ole olemassakaan, vaan että esineet vain näyttävät putoavan, koska maan pinta allamme nousee. Toisin sanoen maa­pallo laajenee koko ajan (vieläpä, kuten ilmeisesti on pääteltävä, kiihtyvällä ja varsin huimalla vauhdilla, itse asiassa eksponentiaalisesti). Mutta koska kaikki muutkin kappaleet, myös me itse samoin kuin kaikki metri­mitat ja muut mittaus­välineeet, laajenevat samassa suhteessa, tätä laajenemista sinänsä ei mitenkään havaita, vaan ainoastaan sen seurauksena oleva kappaleiden (näennäinen) putoamis­liike. Paitsi eräillä keskustelu­palstoilla, hän on esitellyt ajatuksiaan myös itse perustamallaan sivustolla http://www.onesimpleprinciple.com.

Tavallaan mielenkiintoinen hypoteesi sekin, mutta tuskin kovin uskottava, ja tuskinpa sen esittäjä kovinkaan hyvin tunsi nykyistä tai edes klassista fysiikkaa. Ensinnäkin (vaikka hän ei näyttänyt tätäkään tietävän), metri on nykyisin määritelty valon­nopeuden eikä enää minkään tietyn malli­kappaleen avulla. Kuitenkin myös se vanha metrin prototyyppi on edelleen olemassa, jonkinlaisena museo­esineenä, mutta joka tapauksessa sen samoin kuin muidenkin vanhojen metri­mittojen pituus on nykyisenkin määritelmän mukaan edelleen hyvin suurella tarkkuudella yksi metri. Näin ollen olisi ilmeisesti oletettava, että valon nopeuskin kasvaa samassa suhteessa. Mutta koska sellaista ei ole havaittu, täytyisi muidenkin dimensiollisten luonnon­"vakioiden" ilmeisesti muuttua sillä tavalla, että dimensiottomat vakiot kuten hienorakennevakio pysyisivät tosiaan vakiona. Tämä taas johtaisi täsmälleen samoihin kysymyksiin, joita tässäkin artikkelissa pohditaan.

Toiseksi tämä edellyttäisi selvästi varsin huikeaa laajenemis­vauhtia. Se suure (g), jota yleensä sanotaan putoamis­kiihtyvyydeksi, olisikin itse asiassa Maan säteen laajenemis­kiihtyvyys. Sekään ei edes olisi vakio, mutta sen ja Maan säteen suhde (g/R) kaiketi olisi. Mutta kiihtyvyyshän on paikan toinen derivaatta ajan suhteen. Näin ollen Maan säteen ajan funktiona olisi oltava sellainen, että sen toinen derivaatta olisi yhtä suuri kuin funktio itse kerrottuna tällä suhteella. Tämä suhdehan on on 9,81 m/s² / 6300000 m = 1,557 · 10^-6 s². Annetaan sille vaikkapa merkintä k². Tällöin Maan säde ajan funktiona olisi muotoa A e^kt. Tästä kuitenkin seuraisi, että Maan säde kasvaisi 2,718-kertaiseksi aina noin 800 sekunnissa eli hieman yli 13 minuutissa, ja kaksin­kertaiseksi noin 10 minuutissa. Kun vuoro­kaudessa kuitenkin on 1440 minuuttia, se ehtisi jo yhdessä vuoro­kaudessa kasvaa peräti 2¹⁴⁴-kertaiseksi. Toisin sanoen, atomiydin olisi nyt läpi­mitaltaan suurempi kuin koko näkyvä maailman­kaikkeus oli eilen! Ja tiiveinkin kappale olisi nyt harvempi kuin tähtienvälinen aine oli eilen! Mutta ehkäpä edes tämä ei vaikuttaisi aineen havaittaviin ominaisuuksiin mitenkään, jos ja kun ne kuitenkin riippuvat vain dimensiottomista suureista...

Oli miten oli, jo silloin kun hän ensimmäisen kerran esitteli ajatuksiaan, ne vaikuttivat jotenkin hämärästi tutuilta. Olin muistaakseni joskus paljon aikaisemmin lukenut samanlaisesta hypoteesista jostakin tieteen­filosofisesta kirjasta, jossa se myös selitettiin merkityksettömäksi suunnilleen samoilla perusteilla kuin teoria muuttuvasta valon­nopeudesta tässäkin artikkelista. En vain mitenkään muista, mikä kirja oli kyseessä, enkä ole onnistunut löytämään sitä uudestaan. Sattuuko joku tietämään? Onko kyseessä tosiaan jokin iki­vanha, tiede­yhteisön kauan sitten pohtima ja hylkäämä teoria, jonka joku nyt on keksinyt uudestaan, tietämättä että samaa on pohdittu ennenkin? Jos, niin onko tällaisella teorialla tieteen­historiassa jokin nimikin?

(P.S. Vastaus ei ainakaan löydy engl. Wikipedian artikkelista Expanding Earth. Siinä on kysymys joiden­kuiden geologien aivan muista syistä olettamasta, kiistan­alaisesta mutta joka tapauksessa paljon hitaammasta laajenemisesta.) -KLS 11. helmikuuta 2011 kello 23.17 (EET)

On tuosta keskusteltu taannoin kymmenisen vuotta sitten sci.physics.research -uutisryhmässä muistaakseni nimikkeellä "Expanding matter" tjsp. Usein näiden vaihtoehtoisten kuvausten ongelma on siinä, että niiltä vaaditaan poikkeavaa matematiikkaa tai jotain heti oikeaa uutta nykyistä pidemmälle menevää formulointia. Sitten lähinnä kapsahdetaan inttämään lillukanvarsista. Muistaakseni noihin aikoihin esitin (aika lailla vastaavista kysymyksistä noussen) ajatusta "Cosmological buoyant force", joka laajensi nosteen yhdeksi ilmiöksi relativistisessa geometriassa. Tuokin heitto torjuttiin argumentilla "yleisesti hyväksyttyä on, että noste johtuu "by net force of particles" jne... --Eusa 13. helmikuuta 2011 kello 15.58 (EET)