Keskustelu:Mentaalikartta

Joku tahtoi poistaa artikkelin, koska aiheesta ei löydy informaatiota juurikaan suomeksi. Olen opiskellut maantiedettä, ja voin sanoa, että miellealue on oleellinen käsite. Maantieteen käsitteistä on netissä aivan liian vähän tietoa. Maantieteessä on kokonaan oma osa-alueensa, joka tutkii aihetta, englanniksi mental geography.  –Kommentin jätti Shakkimatti (keskustelu – muokkaukset)

Joku täällä vastaa: Kuten ymmärrät, nimimerkkien kirjoittamissa artikkeleissa tulee olla lähteet. Merkitsetkö myös sivunumeron. Onko siellä käytetty suomenkielistä termiä "miellealue"? Aina kannattaisi lähteet laittaa viitteiksi, sillä jos artikkelia laajennetaan, silloin ilmenee mistä mikäkin asia on peräisin. Allekirjoittaisitko kommenttisi 4 tilde-merkillä (~). --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 12.16 (EEST)

Sanotaanko lähdekirjassa tosiaan, että Baltian maat ovat todellisuudessa Keski-Eurooppaa? Toki Keski-Euroopan rajat ovat epämääräiset, mutta Baltian maat ovat sentään aika idässä. Tavallisemmin kai tämmöinen "mielletään Itä-Euroopaksi vaikka on Keski-Eurooppaa" liitetään sellaisiin kuin esim. Puola ja Tšekki. --Jmk (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 12.45 (EEST)

Tämän interwikiksi sopisi varmaankin en:Mental mapping. Pro gradussa Maantieteellinen maailmankuva 9-luokkalaisilla on käytetty asiasanaa mentaalikartta, joka voisi olla parempi nimi ja lähestymistapa tämän artikkelin aiheelle. Gradun lähdeluettelosta löytynee hyvää kirjallisuutta aiheesta. Käsitteestä "mental geography" löytyy hiukan Stanfordin yliopiston luentomateriaalia. --Raksa123 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 01.41 (EEST)

Kyllä, Baltia määritellään nykyään Keski-Euroopaksi, Itä-Eurooppaan luetaan nykyään Venäjä, Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä, Romania ja Bulgaria.

Mentaalikartta on vastaava käsite kuin miellealue. Miellekartta kannattaa kuitenkin säilyttää linkkinä haussa, jos nimi vaihdetaan mentaalikartaksi. Lähteessä Ervasti, Kytömäki ja Paananen käyttävät miellealue-termiä. Mentaalikartta on puolestaan tarkemmin määritelty miellealueen visualisoinniksi. Shakkimatti (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 12.21 (EEST)Shakkimatti

No niin, sain lähteeksi merkityn kirjan käsiini. Sivuilta 43–46, jotka lähteeksi on merkitty, en löydä mitään mainintaa sen enempää Baltian maista kuin Keski-Euroopasta. Miten on selitettävissä, että artikkelissa on "Baltian maat, jotka todellisuudessa ovat Keski-Eurooppaa" lähteistetty Globuksen sivuilla 43–46? --Jmk (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 16.17 (EEST)

Vaihdoin esimerkkiin Puolan ja Tsekin, niin asiasta vallitsee yksimielisyys, kts. Keski-Eurooppa. Meille tosin yliopistolla opetettiin myös Baltian maiden kuuluvan Keski-Eurooppaan. Shakkimatti (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 14.18 (EEST)Shakkimatti

Eiväthän nuokaan ole siinä lähteessä, jonka olet virkkeen loppuun merkinnyt. Opetettiinko yliopistolla mitään lähdeviitteistä? --Jmk (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 14.33 (EEST)

Tiedon soveltaminen ja esimerkit ovat tärkeitä ja elävöittävät ja havainnollistavat tekstiä. Olen nähnyt joidenkin tekevän todella tylsiä artikkeleita esim. henkilöstä, niin että mainitaan nimi, ammatti ja synnyin ja kuolinpäivät. Ei sellaista Wikipediaa...

Shakkimatti (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 15.34 (EEST)Shakkimatti

Ai, että lähdeviitteissä saa vähän valehdellakin, kun "elävöittää ja havainnollistaa tekstiä"? En tiedä teidän yliopistostanne, mutta meidän yliopistossamme ei kyllä hyvällä katsottaisi. --Jmk (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 19.31 (EEST)

Mä laitoin lähdeviitteen viittaamaan yleisesti tekstiin, joku teki siitä indeksin/yläviiteen kysymättä. Mikä kirjoituksessani ei ole tieteellisesti pätevää? Shakkimatti (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 14.19 (EEST)Shakkimatti

No kai nyt itsekin ymmärrät, että ei tekstissä voi lukea "se ja se maa kuuluvat Keski-Eurooppaan" ja sen perässä lähdeviite, jos ei lähdeviite millään tavalla tue kyseistä väitettä. Vähintään täytyy lähdeviite asetella siten, että se ei yritä lähteistää asioita joita se ei lähteistä, parempi on jos sille väitteelle haetaan pätevä lähde. Ei sen pitäisi olla mahdotonta. – Yläviitteeksi sen on näköjään muuttanut [1] Mwåc8m, eli siinä kohtaa jo meni vikaan. Lisää meni vikaan, kun Shakkimatti [2] vielä tarkensi viitettä sivunumeroilla, eli täsmensi että väite "Baltian maat kuuluvat todellisuudessa Keski-Eurooppaan" löytyy nimenomaan sivuilta 43-46 (oikeasti siis ei löydy). Ja lopulta Shakkimatti [3] muutti väitteen toiseksi, mutta edelleen saman lähdeviitteen kanssa, vaikka uudellekaan väitteelle ei löydy mitään tukea ilmoitetussa lähteessä. Ei nyt mene tietosanakirjan muokkaajilla niin kuin Strömsössä. --Jmk (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 15.10 (EEST)

Pakko kirjautua, vaikkei millään olis huvittanut. Jmk se jaksaa aina olla yhtä ystävällinen. Jos henkilö kirjoittaa artikkelin ja merkitsee sille lähteen, ei voi olla kamalan väärin, että lähteen siirtää viitteeksi, että seuraavat ja sitä seuraavat ja sitä... tietävät mikä teksti on alunperin mistäkin peräisin. Kirjoittaja on vastuussa siitä, että tieto sisältyy lähteeksi merkittyyn teokseen. Asiat voi ilmaista ystävällisesti ja epäystävällisesti, Jmk valitsi jälkimmäisen ja haukkui lisäksi väärän käyttäjän. --Mwåc8m (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 15.30 (EEST)

Jos sä siirrät sen viitteeksi, se tarkoittaa että sinä vakuutat lukijalle, että se on sieltä peräisin. Niinhän sinä juuri tuossa yllä kerrot, että viitteen tarkoitus on että lukijat tietävät mistä teksti on peräisin. Ja olet siis ihan tyytyväinen siihen mitä teit? Vakuutit lukijalle mistä teksti on peräisin, mutta millä perusteella sen teit? --Jmk (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 15.43 (EEST)

Höpöhöpö. Keskity asiaan äläkä muiden mollaamiseen. Luullakseni mitään ei menetä ainakaan muiden silmissä jos yrittää olla ystävällinen. --Mwåc8m (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 16.10 (EEST)

No kylläpä siellä taas ollaan niin ystävällisiä, "höpöhöpö". Katsopa tuolta ylempää, yritin jo 21. kesäkuuta täysin ystävällisesti ja asiallisesti tiedustella pitääkö lähdeviite paikkansa, ja mulle vastattiin tyynesti päin naamaa että "kyllä". Epäilys jäi itämään, hankin kirjan käsiini ja totesin että eipä pitänyt paikkansa. Menettely oli siinä määrin asiatonta, että katson aiheelliseksi huomattaa että asiatonta oli. Jos asiattomuudesta huomauttaminen on "epäystävällisyyttä" niin ollaan aika eri linjoilla siitä, miten tietosanakirjaa pitäisi muokata. --Jmk (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 16.53 (EEST)

Jos haukut minua että "väärin tehty" vaikka en tehnyt mitään väärin vaan siirsin lähteeksi merkityn kirjan viitteeksi, kun kaiken lisäksi kirjoittaja sinunkin mukaan vastasi kiistanalaiseenkin kohtaan, että "kyllä" (ei päin naamaa sentään), niin en ymmärrä mitä tein väärin. Ei kai tästä kannata enempää keskustella, tyylinsä kullakin. --Mwåc8m (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 17.57 (EEST)

Jos et ymmärrä toimineesi asiattomasti, vaikka sen sinulle tuossa ylempänä selvästi selitin, niin en voi auttaa enempää. --Jmk (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 18.08 (EEST)

Mentaalikartta ja miellealue

Kyllä miellealue (niin kuin viitatu uudehko lähdekin osoittaa, vaikka onkin vain lukion oppikirja, mutta kuitenkin uudehko ja suomenkielinen ja asiantuntijoiden suomeksi kirjoittama) ja mentaalikartta ovat molemmat ihan valideja käsitteitä.

Noista tähän muiden kuin artikkelin aloittajan ensiksi lisäämä "Mentaalikartta", jolle nimelle artikkeli sitten myös siirrettiin, on käsitteenä ehkä vanhahtavampi ja joka tapaukserssa merkitykseltään suppeampi ja terknisempi, ja heijastaa paremmin jotain 1960-70-lukujen kehitysvaihetta maantieteellisen ajattelun kehityksessä (vrt. behavioraalinen maantiede, jos siitä olisi artikkeli). Nykyään tuota käsitettä taitavat käyttää enemmän lähinnä vain ei-maantieteilijät, tai maantieteilijät rajoitetummin.

Miellealue noin määriteltynä ehkä paremmin heijastaa nykyistä maantieteellistä ajattelua, vaikka voi olla, että se käsitteenä tuossa muodossaan kuin tässä on määritelty on ehkä enemmän aluemaantieteen kouluopetusta palvelevaksi tarkoitettu käsite. Sellaisena se kuitenkin on täysin mahdollinen artikkelin aihe. Jos aihetta haluaa käsitellä syvällisemmin, niin tutkimuskirjallisuudesta löytyy kyllä myös tarkempia käsitteitä.

Artikkelin nykyisellä sisällöllä siirtäisin sen takaisin alkuperäiselle nimelle lähteen mukaisesti.

Mentaalikartasta on kyllä täysin mahdollista ja ihan suositeltavaakin kirjoittaa oma artikkelinsa.

Kummallekin käsitteelle on paikkansa: Mentaalikartta on enemmän tekninen käsite ja nimi eräälle käytetylle tutkimusmenettelylle, ja vaikka sitä eniten onkin käytetty 1960-70-luvuilla, niin jonkin verran sitä saatetyaan käyttää tutkimusmenettelynä vieläkin. Miellealue käsitteenä kuvaa enemmän sitä, miten alueista ajatellaan maantieteessä nykyään, ja kirjaa näkemättä arvaisin että se voisi olla kirjassa esitetty rinnan muunlaisten aluekäsitteiden kanssa. (Nyt en taida enää keritä kirjastoon.) --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 18.47 (EET)

Miellealuetta ja mentaalikarttaa käytetään synonyymeinä Shakkimatti (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 19.45 (EET)

Miellealue on psykologinen käsitys, kuva alueesta, mentaalikartta visualisointu sellainen, mutta mentaalikartalla tarkoitetaan myös psykologista miellealuetta. Mentaalikartta tunnetumpi termi. Shakkimatti (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 19.48 (EET)

Noinkin voidaan määritelllä, jos lähde noin sanoo. Silloin ei välttämättä ehkä tarvitakaan kahta artikkelia. Mentaalikartta voi tosiaan olla tunnetumpi ja paremmin maantieteen sisäisiä käsiterakennelmia tuntemattomalle lukijalle avautuva silloin kun nimenomaan ei käsitellä maantieteen sisäisiä teoriakysymyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 20.03 (EET)

Silloin pitää vain muokata artikkelin johdantoa niin että tuo käy loogisesti ilmi ja mainita ensin se käsite, joka on artikkelin nimenä. Kun sinulla on lähde käsillä, niin voit arvioida, millä nimellä artikkelin tulisi olla.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 20.07 (EET)

Ehkä tän voi säilytää jos sovitaan että tämä kuuluu luokkaan psykologia muttei mihinkään maantieteelliseen luokkaan. Vaikkei tämä olekaan mikään poistokeskustelu, tämä kannattanee peräti poistaa. –Kommentin jätti Höyhens (keskustelu – muokkaukset)

Toisaalta olen kyllä tietoinen siitä, että kaikilla kartoilla on jokin propaganda-arvo. Näin ollen ei ole karttaa, joka ei olisi jonkinasteinen mentaalikartta. Siksi tmä tule otta artikkelin kartta johdantoon tietynlaisena selviönä. --Höyhens (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 05.18 (EET)

Tämä on osa maantieteen kaanonia. Alan klassikkoja ovat Mark Mormonnierin "How to lie with maps" ja J. B. Harleyn "Deconstructing the map". --Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 12.34 (EET)

Kyllä tämä nyt on vaan on myös ja ensisijaisesti maantiedettä. Se käy ilmi lähteistä, ja jos menee kirjastoon, niin lähteitä löytyy vino pino lisää. Maantieteen rajoista on kyllä keskusteltu J. G. Granön ajoista lähtien ja aiheesta sanaillaan edelleen, mutta kyllä nämä nyt ovat sen suhteen aivan selvää pässinlihaa.--Urjanhai (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 12.31 (EET)

Annan periksi, vaikka koville ottaa ;) --Höyhens (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 17.13 (EET)

In behavioral geography, a mental map is a person's point-of-view perception of their area of interaction. Although this kind of subject matter would seem most likely to be studied by fields in the social sciences, this particular subject is most often studied by modern day geographers. Englsh Wikipedia Shakkimatti (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 02.10 (EET)

Heh, taisin olla oikeassa, kun väitin, että mentaalikartta käsitteenä liittyy erityisesti juuri behavioraaliseen maantieteeseen. --Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 19.55 (EET)