Keskustelu:Maritta Pitkänen

Seuraavanlaisia asioita tuli mieleen, kun luin artikkelia: Koska artikkeli ei ole kotisivu, kaikkia luottamustoimia ei pidä lisätä, eli joku valiokunta on yhdentekevä. Linkedin ei ole hyväksytty lähde, eikä artikkelin kohteen kirjoittamia artikkeleita luetella, pelkästään kirjat. Suomalaisten kirjojen kanssa ei kannata mennä merta edemmäs kalaan eli Worldcatiin, koska meillä on Finna.fi ja myös Fennica. Aiheesta muualla -otsikon alle vain toimivia linkkejä, ja Linkedin on lähteenäkin huono lähde, näin olen keskusteluista poiminut mieleeni. Palkinnot erikseen, logo pois, sillä se on suojattu. Karsin luottamustoimia, eli siihen vain yleiseltä kannalta tärkeitä. Kielenhuollollinen juttu: siirsin vuosiluvut lauseen alusta keskemmälle, koska sen sijoittaminen alkuun pitää olla jollain tavalla perusteltu, ja harvoin on. --Weird1e (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 14.51 (EEST)

Lisäämäni luottamustoimet oli mainittu Vem och vad -tietosanakirjassa, joten oletan, että sinne oli otettu vain tietosanakirjaan kuuluvat roolit. LinkedIniä käytin lähteenä vain sihteeritoimen vuosilukuihin, rooli itsessään oli mainittu mediassa. Julkaisuihin taas katsoin mallia esim tästä:[1], eli artikkelejakin saa olla, ei pelkkiä kirjoja. Linkki LinkedIn-profiiliin toimii minulla ja toimii varmaan muillakin, mutta näyttää aika suppean version profiilista, jos ei ole kirjautunut palveluun, joten se ei nyt tuo oikein lisäarvoa. Logo taas oli Commonsissa CC-lisensioitu [2]. Jjanhone (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 15.04 (EEST)

Kuka kukin tyyppisten matrikkelien tiedot ovat peräisin kirjoittajalta itseltään, eli mitä hän itse sinne haluaa. Tietosanakirjaan valittaessa niitä on arvioitava siitä näkökulmasta. Näin olen Wikipedian käytäntöjä tulkinnut. Sihteerin tehtäväkään ei oikeastaan ole tärkeä, puheenjohtajuus olisi. LinkedIn lisääminen kahteen kertaan, ensin artikkeliin ja sitten vielä AM:ään on vastoin tapoja, ja sitä paitsi AM:ään tulee vain linkkejä, jotka ovat kaikkien luettavissa. Yllättävää että logo on Commonsissa, eivät ole tajunneet, että se on nyt myös vapaasti muokattavissa. Palautan sen. Laitan noita artikkeleitakin sitten takaisin, koska ne ovat kirjoissa. Ainakaan lehti- tai aikakauskirja-artikkeleita ei ole hyväksytty. --Weird1e (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 15.33 (EEST)

Jos artikkelin käännökset on samassa teoksessa, ei niitä tarvitse erikseen mainita. Epäilen onko nuo muutkaan käännökset tarpeen. Monien kirjailijoiden kirjoja on käännetty, mutta käännöksiä ei ole tapana luetella Wikipediassa. Tein aiemmissa versiossa myös paljon korjauksia viivoihin (vuosilukujen välissä ei yhdysviiva vaan ajatusviiva) ja erilaisia huolimattomuusvirheiden korjauksia. Niitä tietysti tulee kaikille, mutta voisit tarkistaa vielä lopuksi. --Weird1e (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 16.03 (EEST)

Pitkänen on itse kirjoittanut teksit usealla kielellä, niitä ei ole siis käännetty jonkun muun toimesta.Jjanhone (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 16.56 (EEST)

Mistä sellainen tieto on peräisin? Kirjojen tiedoissa ilmoitetaan kääntäjät. --Weird1e (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 17.15 (EEST)

Juu, eiköhän ole selvää, että tieteilijöiden tärkeitä teoksia voi luetella, eikä vain kirjoja. Luetellaanhan säännönmukaisesti säveltäjien ja kuvataiteilijoidenkin artikkeleissa heidän teoksiaan (eikä pelkästään heidän kirjojaan), usein jopa varsin kattavasti. Laatuarvioituina esimerkkeinä Gunnar Nordström ja J. G. Granö, joissa on mainittu artikkelelijulkaisuja (ne ovat yleensä tieteilijöiden tärkeimpiä teoksia). ¬Antilope 7. toukokuuta 2018 kello 16.05 (EEST)

Olin valinnut artikkelikokoelmaan ns. tärkeimmät artikkelit, en suinkaan kaikkia mahdollisia.Jjanhone (keskustelu) 7. toukokuuta 2018 kello 16.56 (EEST)