Keskustelu:Luettelo Suomen luterilaisista kirkoista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sipoon kirkko[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa on linkki, josta pitäisi aueta Sipoon kunnan kirkkoa koskeva artikkeli. Linkki kuitenkin johtaan artikkeliin, joka kuvaa Helsingin Töölössä lempinimellä Sipoon kirkko kutsuttua rakennusta. En äkkisältään löytänyt oikeaa Sipoon kunnan kirkkoa koskevaa artikkelia. Voisiko joku osaavampi korjata tilanteen: luoda ohjaussivun näille kahdelle kohteelle ja samalla etsiä, onko oikeasta kirkosta artikkeli jollakin nimellä olemassa. WikiCraft 21. elokuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

Tällainen näyttää löytyvän Sipoon vanha kirkko, mutta onko Sipoossa sitten uudempaa kirkkoa, sitä en tiedä. Joka tapauksessa aivan typerää tehdä Sipoon kirkosta artikkeli, joka käsittelee kerrostaloa Helsingissä. Mielestäni Sipoon kirkko nimen tulisi johtaa Sipoossa olevaan kirkkorakennukseen, jonka alussa voisi olla huomautus, että tämä artikkeli käsittelee kirkkoa Sipoossa. Helsingissä on myös kerrostalo nimeltä Sipoon kirkko. Ja tuon kerrostaloa käsittelevän voisi siirtää esim nimelle Sipoon kirkko (Helsinki). --Kyzyl 21. elokuuta 2007 kello 19.19 (UTC)
Jäi tosiaan mainitsematta: Sipoossa on tuon vanhan keskiaikaisen kirkon lisäksi uusi, tiilirakenteinen uusgoottilaistyylinen kirkko. Tämä jälkimmäinen on nykyään käytössä oleva seurakunnan pääkirkko, ja vanha kirkko lienee vain lähinnä kesäisin erityistapauksissa käytössä. Aktiivikäytössä olevaan pääkirkkoon tosiaan pitäisi viitata nimellä Sipoon kirkko, kuten näköjään muidenkin (seura)kuntien yhteydessä tällaisissa tapauksissa.WikiCraft 22. elokuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Kirkkorakennuksen määritelmä[muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo kärsii jonkin verran siitä, että kirkkorakennuksen määritelmä ei ole selvä. Suomen luterilaisen kirkon järjestysmuodon mukaan kirkko on vain sellainen rakennus, jonka rakentaminen on alistettu kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkoa ei tee kirkoksi pelkästääns se, että se on vihitty kirkoksi. Ennen nykyisen kirkkolain säätämistä rakennetut kirkot hyväksytään kirkoksi aina kulloinkin voimassa olleen järjestysmuodon kriteerien perusteella. Ongelmaksi tulee se, missä mielessä yksityiset kirkot ovat luterilaisia kirkkoja. Tällaisia kirkkoja on paljon, mutta niiden rakentamista ei luonnollisesti ole alistettu kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Ne on vain rakennettu ja piispa on ne vihkinyt kirkoiksi. Selvää on se, että kirkon ja seurakunnan omistuksessa oleva rakennus voi olla kirkko vain, jos se on sekä rakennettu kirkon järjestysmuodon mukaisesti että vihitty oikein kirkoksi. Muiden omistamien rakennusten "kirkkous" on jo enemmän epäselvä asia. Tällä on sikäli paljonkin merkitystä, että pappi ei saa taimittaa ehtoollista muualla kuin kirkossa tai kappelissa, tai tuomiokapitulin hyväksymässä muussa paikassa (paitsi tilapäisesti). Tästä luettelosta näyttäisi puuttuvan paljon yksityisiä kirkkoja, mm. Lähetyskirkko ja diakonissalaitoksen kirkko Helsingissä. Niitä epäilemättä kohdellaan aitoina luterilaisina kirkkoina. Sen sijaan mm. Pyhän sydämen kappeli näyttäisi luettelossa olevan. Mikäli yksityiset kirkot otetaan luetteloon mukaan, on siinä vielä paljon täydennettävää.80.223.220.129 29. elokuuta 2007 kello 20.30 (UTC)

Suomen evlut kirkon sanaston mukaan sanalla kirkko on useita merkityksiä, mm. "Kirkoksi kutsutaan myös kirkkorakennusta, jonka piispa on vihkinyt ja pyhittänyt julkisesti Herran huoneeksi" (http://www.evl.fi/sanasto/selitysK.htm#KIRKKO). Yksityistenkin tahojen omistamat, luterilaisiksi kirkoiksi vihityt kirkkorakennukset ovat tämän mukaisesti kirkkoja. Ne tulisi mielestäni lisätä luetteloon, omistajataho mainiten. Suomessa on lisäksi enemmän kuin yksi luterilainen kirkko, merkityksessä kirkkokunta. Onko siis kyseessä luettelo Suomen evlut kirkon kirkkorakennuksista vai luettelo Suomen luterilaisista kirkkorakennuksista? Ekhoc 30. elokuuta 2007 kello 19.07 (UTC)

Luettelon tiedot[muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on hajanaisuuttaa siinä mielessä, että osassa taulukoista on sarake kirkon sijaintipaikalle ja osassa seurakunnalle. Kumpikohan niistä olisi oleellinen vai pitäisikö olla molemmat? Molemmat tiedot mahtuvat omaan sarakkeeseen, jos kommenttisaraketta kavennetaan. Nyt kommenttisarakkeessa on kaikenlaista yleistä ja sekalaista tietoa kirkoista, joka tieto on jo kirkkoartikkelissa tai voidaan sinne lähteistettynä lisätä. Varaisin kommenttisarakkeen kirkon suunnittelijalle tai merkittävien korjausten suunnittelijoille. Tai sitten sen voisi jättää pelkästään todella tarpeelliselle lisätiedolle, jota ei voi varsinaiseen artikkeliin millään lisätä, en nyt keksi mitä se voisi olla. Taulukkoja on monta (olen jakanut niitä uusiin osiin, jotta yhden pituus olisi tolkullinen ja näkyisi kokonaan yleisesti käytössä olevan kokoisella näytöllä. Yksi ongelmasarake on rakennusaika, valmistumisaika olisi oleellisempi tieto. Ylilinkityksestä pitäisi myös voida luopua, mielestäni vuosilukujen linkittäminen taulukkoon on turhaa ja sijaintipaikaksi riittää pelkkä nykyinen kunnan nimi. Ajatuksia? -Htm (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 19.57 (EEST)

Käytöstä poistuneet kirkot[muokkaa wikitekstiä]

Ilmeisesti ainakin Jyväskylän Keljon ja Kypärämäen kirkot sekä Valkealan Vuohijärven kirkko ovat entisiä kirkkoja eli rakennukset on myyty muuhun käyttöön. En nyt kuitenkaan vielä poista niitä tästä listasta.--SeppVei (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.38 (EEST)

Haittaako se mitään, jos luettelossa on myös käytöstä poistetut? --Whitetabor (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 00.34 (EET)
Voisikohan käytöstä poistuneet kirkot siirtää omaan taulukkoon, joka olisi rauniokirkkojen taulukon perässä (tai edellä), lisätietoihin merkintä myynnistä tai muusta luovutuksesta. Jos on artikkeli, se pitää myös päivittää.--Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 00.53 (EET)
Se voisi olla ihan hyvä idea, tai sitten lisätä käytöstä poistetut tänne: Luettelo Suomen entisistä kirkkorakennuksista? Tai molempiin? --Whitetabor (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 20.52 (EET)
Hah, enpä tuosta luettelosta tiennytkään. Luettelossa näyttää äkkiseltään olevan vallan tuhoutuneita tai purettuja kirkkoja. Ilmeisesti nämä muuhun käyttöön menevät kirkot eivät tule puretuiksi ainakaa ihan heti. Kovin montaa luetteloa ei ehkä tarvita. Rauniokirkot ovat jo omassa luettelossa, joka ehkä voisi säilyä, niistä on sentään näkyvissä enemmän tai vähemmän kivimuureja. Täytyy miettiä asiaa.--Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 21.30 (EET) (jatkoa) ja on myös artikkeli Autiokirkko, jossa on luettelo vakituisesta seurakuntakäytöstä poistuneista kirkoista, jotka ovat vielä kirkkoja ja joita käytetään harvakseltaan esim. kesäkirkkoina, mutta ovat vapautettu kiinteistöverosta.--Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 21.35 (EET)
Joku Htm on kyllä muokannut kyseistä luetteloa ja sen keskustelusivuakin. ;) Itse asiassa luulin ensin, että tarkoitit tuota luetteloa, koska en huomannut tämän luettelon alaosassa olevia rauniokirkkoja. Noi autiokirkot tulivat kyllä puun takaa, en niistä tiennytkään. Erillinen luettelo entisille kirkkorakennuksille olisi siitä hyvä, että siinä voi olla eri kirkkokuntien kirkot, ehkä eroteltuna rauniot ja käytöstä poistetut.
Asiasta kolmanteen, olen tehnyt joitakin seurakunta-artikkeleita, ja monesta on hyvin vähän tietoa ainakin pika-googlauksella löydettävissä. Mitä luulet, kannattaako niistä tehdä hyvin lyhyitä artikkeleita lainkaan, vai lisätä löytyvät tiedot kirkon artikkeliin, koska niistä on yleensä jo artikkelit, ja tehdä seurakunnasta ohjaus kirkkoon? --Whitetabor (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 20.41 (EET)
Kappas vaan, niin onkin.Htm (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 01.36 (EET)