Keskustelu:Luettelo Liperin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pakinoitsija Tiituksen muistokiven kohdistamista[muokkaa wikitekstiä]

OK - Kansalaisen karttapalvelussa näkyy muistomerkkisymboli Liperin Viinijärvellä, osoitteessa Asematie 7B sijaitsevan kartanomaisen puutalon luoteispuolella (koordinaatit suuntaa-antavasti 62.6403°N, 29.2384°E). Koska Viinijärvelle on merkitty myös kohdistamaton Ilmari Kivisen (pakinoitsija Tiitus) muistokivi, olisiko riittävästi perusteita kohdistaa tämä muistomerkki alustavasti tällä osoitteella, ja koordinaateilla? Kohdistan nimikkeen alustavana ehdotuksena tähän osoitteeseen, jossa lienee tämä tai joku muu kuvattava kohde, tätä ennen nimike oli kohdistamatta. Katunäkymässä sijainti jää puiden taakse piiloon, joten kohdetta ei siitä pääse tarkistamaan. Tiituksen muistoereliefistä on muuten valokuva taiteilija Veikko Jalavan artikkelissa, mutta siinä reliefiä ei vielä ole kiinnitetty muistokiveen. --Paju (keskustelu) 21. lokakuuta 2019 kello 13.13 (EEST)[vastaa]

Tarkistettu. Katso myös https://www.geocaching.com/geocache/GC4Y2C3_ilmari-tiitus-kivisen-muistomerkki?guid=35607843-5dc1-497d-9f6e-fd50c5e125a0 --Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 16.59 (EEST)[vastaa]

Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]

  • Liperin Viinijärvellä, Viinijärven ortodoksisen kirkon eteläpuolella kirkkomaalla, kadun lähistöllä on katunäkymässä selkeästi näkyvä yhteismuistomerkki, joka tyylinsä perusteella voisi olla Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Kirkon osoite Viinijärventie 8, ja muistomerkin alustavat koordinaatit kaivoin Karttapaikasta (62.6481°N, 29.2247°E). Lisään tämän kysymysmerkillä varustettuna kuvattavien kohteiden luetteloon. Kun nimike on tarkennettu/kuvattu, kysymysmerkin voi poistaa. --Paju (keskustelu) 21. lokakuuta 2019 kello 13.41 (EEST)[vastaa]
Kantelekuviosta päätellen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, joo. Viereinen rakennus on Viinijärven Jumalanäidin Tihvinän ikonin kirkko eli Viinijärven ortoksinen kirkko. Hautausmaa on Viinijärven ortodoksinen hautausmaa, täsmensin sen. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 11.19 (EEST)[vastaa]
Muistomerkki (Viinijärven Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkon länsipuolella).
  • Commonsissa ja ortodoksisen kirkon ruwikin artikkelissa näkyy olevan oheinen, hyvin pieniresoluutioinen kuva. Valokuvatun patsaan tekstistä ei saa selvää, mutta olisiko tämä ei ole katunäkymässä nähty Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.--Paju (keskustelu) 30. lokakuuta 2020 kello 05.16 (EET) + 5.25 (EET)[vastaa]
Korjasin aiemmassan kirkkolinkin osoittamaan Viinijärven ortodoksista kirkkoa eikä luterilaista. Tuo postimerkkikoon kuva on jostain toisesta muistomerkistä, hyvin mahdollinen yhteismuistomerkki sekin. Katunäkymässä erottuu ortodoksisen kirkon länsipuolella. Olisi hyvä jotenkin laittaa näkyviin taulukkoon alustavilla koordinaateilla ja kaivaa viitteitä. --Paju (keskustelu) 30. lokakuuta 2020 kello 05.29 (EET) + 05.32 (EET)[vastaa]

Sirpalepatsas[muokkaa wikitekstiä]

OK - Jalavan Sirpalepatsaasta ei löytynyt netissä kuvaa, mutta nimen perusteella se on ilmeisesti Street Viewssakin näkyvä patsas entisen Sotilaskodin (nykyisen päiväkodin) edustalla metsikössä. Tässä on paljon samaa kuin Jalavan Tohmajärvellä olevassa pari vuotta vanhemmassa Kalpakivessä. Uskalsin nyt näillä perusteilla laittaa Sirpalepatsaalle koordinaatit, mutta jos ilmenee, että siellä on muitakin patsaita, täytyy sitten korjata. Ihan vieressä Street View:ssa kyllä näkyy ainakin yksi "laatta kivessä" -tyypin sotilasmuistomerkki, jota ei kuitenkaan voi tunnistaa. --AB (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 23.59 (EET)[vastaa]

Suomen muistomerkit -kirjan Pohjois-Karjala-osan s. 54: hyvä kuva. Sama teos näkyy katunäkymässä, jonka koordinaatit taulukossa. --Paju (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 07.19 (EEST)[vastaa]

Muut patsaat[muokkaa wikitekstiä]

  • OK - "Laatta kivessä" -tyypin sotilasmuistomerkki (siis laatta) on kuvattu ja se lienee Paloaukean muistomerkki vuodelta 2000. Muistomerkki lienee itse asiassa kokonaisuus, johon kuuluu matalalla betonijalustalla oleva tykki ja sen etupuolella kulmissa olevat neljä luonnonkiveä, joista vasemmalta lukien toisessa on tuo muistolaatta? En valitettavasti älynnyt ottaa kuvaa kokonaisuudesta, vain laattakivestä ja tykistä erikseen. --Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 01.03 (EEST)[vastaa]

Lentokentän kivet ja muistolaatat[muokkaa wikitekstiä]

OK - Onkohan nyt niin, että luettelon kohteet "Salpalinjan kivi ja muistolaatta" ja "Onttolan lentokentän muistokivi" ovat yksi ja sama muistomerkki?--Htm (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 05.59 (EEST)[vastaa]

Molemmissa puhutaan kohteiden liittymisestä "Onttolan sotilaskentän henkilöstöön" - saattavat olla samakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 09.22 (EEST)[vastaa]
Pistin tuon toisen nimellä "Salpalinjan kivi ja muistolaatta" kommentiksi. "Onttolan lentokentän muistokivi" on Joensuun lentoaseman päädyssä ja sijaitsee niukasti Liperin puolella. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 11.42 (EEST)[vastaa]
Ok, hyvä näin.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 12.33 (EEST)[vastaa]
Suomen muistomerkit -teossarjan Pohj.-Karjala-opuksen s. 57 ison värikuvan ja kuvatekstin kanssa selkeästi yhdistää nämä molemmat. Poistin kommentin tästä nimikkeestä. --Paju (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 07.51 (EEST)[vastaa]

Suojeluskunnan muistolaatta[muokkaa wikitekstiä]

OK - Lisättävää: Suojeluskunnan muistolaatta. Karjalaisessa 23. helmikuuta 2015 ollut Kuusjärven suojeluskunta sai muistolaatan -uutinen kertoo, että Pohjois-Karjalan suojeluskuntien perinneyhdistys ry oli tuohon mennessä kiinnittänyt muistolaatat Outokummun Kuusijärven, Polvijärven, Liperin, Tohmajärven ja Valtimon suojeluskuntien muistoksi. Otin siksi yhteyttä Pohjois-Karjalan suojeluskuntien perinneyhdistyksen puheenjohtajaan, joka kertoi heidän kiinnittäneen muistolaatan kaikkiaan kuudelle paikkakunnalle. Sähköpostitse tiedustelen osoitteita ja haen sitten näille koordinaatit. Lisään kuitenkin oitis ensihuomautuksen lisäystarpeesta uutisessa mainittujen viiden kunnan luettelojen keskusteluun. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 15.29 (EEST)[vastaa]

Hyvä löytö taasen! Kysymyksessä on vanha kunnantalo, Keskustie 10: https://yle.fi/uutiset/3-5763859 --Aulis Eskola (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 18.37 (EEST)[vastaa]
Kiitos tästä. Lisään alustavan tiedon näillä eväillä tämän kunnan listalle, koordinaatit nappaan Karttapaikasta. Voisi olla hyvä pirautella kokeeksi muutamaan muuhunkin maakunnalliseen tms. suojeluskunta/lotta/sotilaspoikajärjestöjen perinneyhdisykseen, ja tiedustella paljonko he ovat muistolaattoja kiinnitelleet ja mihin kuntiin (osoitteineen). Wikipedian kuntakohtaiset listat lisäävät näiden perinneyhdisysten tehtäviin liittyvien muistolaattojen näkyvyyttä niin kuntien pysyvien asukkaiden, kuin vieralijoidenkin keskuudessa. Yhteistyö tässä olisi molempien tahojen - wikipedistien kuin perinneyhdistystenkin - edun mukaista. ... (Pitäsiköhän kirjoittaa yhteistyöhyödyistä ja -tarpeesta lyhyt juttu johonkin valtakunnalliseen näiden perinneyhdistysten lehteen?)--Paju (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 02.01 (EEST)[vastaa]
Ehditkin jo laittaa listalle. Hyvä niin. Lisäsin yleisviitteen nimikkeeseen. Katsotaan saammeko viitteitä vastausviestissä, jota pyysin puhelimessa jo tiistaiksi (voin soittaa perinneyhdistykseen ti). --Paju (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 02.12 (EEST)[vastaa]
En vielä ole saanut vastausta perinneyhdistykseltä. Muistolaatta lienee Erkki Erosen suunnittelema entisten suojeluskunta- ja lottatalojen seiniin kiinnitettävän muistolaattojen mallilaatan mallia. ”Tällä paikalla on toiminut - suojeluskunta ja Lotta Svärd –yhditys vuosina –”. Suomen sotamuistomerkit 1939-1944 -sivusto mainitsee laatoista on perinneyhdistyksen kotipaikkakunnan Joensuun kohdalla, muttei mainitse että perinneyhdistyksen toiminta on maakunnallista. Mielenkiintoista on, ettei Karjalaisen uutinen yllä kerro mitään muistolaattoja sijoittamisesta (nykyään) Joensuussa sijaitseviin entisiin suojeluskuntataloihin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan valta- ja maakunnalisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kuvauksesta löytyy nykyisin joensuulaisia entisiä suojeluskuntataloja enemmän kuin yksi. Julkaisu myös vahvistaa löytämäsi Liperin entisen kunnantalon aiemman käyttötarkoituksen. Täytynee pirautelle joku päivä tai ilta vielä tuonne perinneyhdistykseen.--Paju (keskustelu) 19. heinäkuuta 2020 kello 00.42 (EEST)[vastaa]
Olin väärässä edellisessä arvauksessani. Uusi tieto (Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistys ryn varapj Rauno Suhoselta): Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on yhteensä noin 500 sotahistoriaan liittyvää muistomerkkiä tai -laattaa. Nämä on sotaperinteeseen liittyvien perinneyhdistysten sateenvarjoyhdistys Suomessa, eli Tammenlehvän Perinneliitto dokumentoinut muutama vuosi sitten tietoineen (mm. sisältäen osoite, julkaisuajankohta) ja valokuvineen keskitetysti digitaaliseen arkistoonsa. Tämä Tammenlehvän Perinneliitto on kerännyt vastaavaa tietoa muistakin maakunnista. Muistomerkkihankkeen on Tammenlehvän Perinneliitto käynnistänyt vuosikertomuksensa 2019 mukaan vuonna 2013, ja tiedot kerätään liiton perinneportaaliin.
Kun joidenkin pohjoiskarjalaisten kuntien listalle lisäsin viime viikolla maininnan uudemmasta suojeluskuntatalojen muistolaatasta 2015 tienoilla, niin tämä on vain yksi kerrostuma suojeluskuntahistoriankin osalta. Suojeluskuntatalojenkin muistolaattoja on kiinnitetty aiempina vuosina. Joissain kohteissa saattaa olla kaksikin laattaa: vanhempi (esimerkiksi Erkki Erosen suunnitteleman mallilaattan mukainen valettu) muistolaatta ja uudempi kaiverrettu muistolaatta, joista vuoden 2015 Karjalaisen uutinen oli.
Soitin äsken Tammenlehvän perinneyhdistykseen (toiminnanjohtaja Pekka Holopainen). Minulle soitettiin takaisin, kun soittoni oli mennyt vastaajaan. Kävi ilmi, että heidän vastuullaan on verkkosivusto sotamuistomerkit.fi, ja siinä keskitytään vuosien 1939-45 ajan tapahtumien muistomerkkeihin. Tiedot on talletettu sotahistoriallisten tapahtumapaikkojen mukaan, ja kaikista kohteista ei esimerkiksi ole saatu koordinaatteja tai valokuvaa tuohon arkistoon. Lisäksi liiton muistomerkkitietokanta on valitettavasti kärsinyt kolauksen tietokannan ylläpitäjän tms. teknisen ongelman (laiterikko tms) vuoksi. Huomattava osa talletetuista tiedoista on silloin kadonnut, eikä aineistosta ole ollut varmuuskopiota. Kokemukseni mukaan läheskään kaikki tiedossamme olevat sotamuistomerkit eivät ole tuossa portaalissa. Monet maakunnalliset perinneyhdistykset (Pohjois-Karjalassa erityisesti Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri; https://sotaveteraanit.fi/jasenpiirit/) ovat tehneet tätä kattavampaa sotahistoriallista perinnetyötä, esimerkiksi uloittuen ajallisesti 1800-luvun alkuun saakka. Täytynee siis ottaa Pohjois-Karjalan osalta yhteyttä seuraavaksi sotaveteraaniyhdistykseen, ja uudemman kerran osaavaan Rauno Suhoseen. Ja matka jatkuu...--Paju (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 13.53 (EEST)[vastaa]

Huomautus luettelossa :ja oliko toinen Lappalaisten veljesten aiemman kotitalon seinässä.--Htm (keskustelu) 23. marraskuuta 2020 kello 23.55 (EET)[vastaa]