Keskustelu:Liha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuuluu Elintarvikkeet-projektiin.
Lisätietoa projektista on projektin keskustelusivulla.

Aika yksipuolinen näkemys. jeepo 25. tammikuuta 2005 kello 12:33 (UTC)

Jep, mutta minä suomensinkin sen englannista. --MZL 27. tammikuuta 2005 kello 16:11 (UTC)

Ei välttämättä huonompilaatuista[muokkaa wikitekstiä]

Otin tuon "huonompilaatuisen" pois, koska tiettyjen lihatuotteiden (keittomakkarat, kestomakkarat) reseptiikkaan kuuluu olennaisena osana myös muita kudoksia.

Poistin myös luun, koska luuta ei käytetä lihatuotteisiin. -- JeeJee 29. tammikuuta 2006 kello 16:45 (UTC)

Liha ja ruokamyrkytykset[muokkaa wikitekstiä]

Ei liha aiheuta ruokamyrkytyksiä vaan lihan huolimaton käsittely. Raaka-aineena liha on yhtä turvallista kuin mikä tahansa muukin ruoka-aine. -- JeeJee 20. heinäkuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Lihansyöntitabu[muokkaa wikitekstiä]

Liha artikkelissa ei ollenkaan mainita lihansyöntitabua mikä on merkittävä lihan kulutukseen, kotieläinten pitoon ja kulttuuriin vaikuttanut tekijä. Oman kappaleensa arvoinen.Jklak 19. toukokuuta 2008 kello 14.33 (UTC)

"Keskivertosuomalaisen päivittäinen lihankulutus (200 grammaa lihaa) tuottaa arviolta 1,872 kiloa": onko tämä 1872 grammaa vai 1872 kilogrammaa? - Nawulf 30. maaliskuuta 2010 kello 21.36 (EEST)[vastaa]

Arvaapa. --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 15.36 (EEST)[vastaa]

Hyönteisissä lihaa?[muokkaa wikitekstiä]

Onko hyönteisissä lihaa? Esim. pulleassa toukassa tai sittiäisessä? --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 15.36 (EEST)[vastaa]

Löytämäni lähteet eivät lue hyönteisten "lihaa" lihaksi, joten siksi sitä ei ole artikkelissakaan. Sellainen lisäys olisi joka tapauksessa turha, sillä ei kai hyönteisten lihaa erotella niistä syötäväksi, vaan hyönteiset syödään sellaisenaan. "Hyönteisenlihaa" ei siis löydy mistään kaupoista tai lautasilta. Meillä on aiheesta artikkeli Entomofagia. --Savir (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 15.50 (EEST)[vastaa]

Määritelmä[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni tuo artikkelin nykyinen määritelmälause on vähän ongelmallinen: ”Liha on -- lihaa.” Löytyisiköhän muista lähteistä parempia määritelmiä? --Nuuskamikkonen (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 09.08 (EET) . Käviskö "Liha on ... lihaksia." ? --Tappinen (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 09.13 (EET)[vastaa]

Paransin määritelmää kielitoimiston sanakirjan pohjalta, jonka määritelmä löytyi myös Remeksen kirjasta. --Savir (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 09.24 (EET)[vastaa]

Terveysvaikutukset[muokkaa wikitekstiä]

Lukuun oli lisätty lähteeksi vuonna 2019 julkaistu Plant‐Based Diets Are Associated With a Lower Risk of Incident Cardiovascular Disease, Cardiovascular Disease Mortality, and All‐Cause Mortality in a General Population of Middle‐Aged Adults. Minusta sen voisi ottaa pois seuraavista syistä:

- 30 vuotta kestänyt tutkimus on rajattu hyvin suppeaan ikäryhmään siten, että osanottajat olivat sen alkaessa 45–64-vuotiaita.

- Tulokset ovat mielestäni liian outoja sekä myös ristiriidassa monista muista vastaavista tutkimuksista saatujen tulosten kanssa. Esim. peruna osoittautui ylivoimaisesti parhaiten kuolleisuutta vähentäväksi kun taas (muilla) vihanneksilla tai makeutetuilla juomilla ei ollut mitään vaikutusta. Lisäksi jokainen päivittäinen annos makeisia tai jälkiruokaa laski kuolleisuutta 5 prosentilla.

-Vaikuttaa siltä, että tutkimuksen asetelmassa tai analyysimenetelmissä on jotain, joka vääristää tuloksia. Ehkä ei ole järkeä poistaa esimerkiksi (vyötärö)lihavuuden, diabeteksen ja verenpaineen osuutta, kun puhutaan tuon ikäryhmän kuolleisuudesta. (Koska ravintohan voi aiheuttaa ennenaikaista kuolleisuutta juurikin aiheuttamalla esim. diabetesta tai nostamalla verenpainetta esim. vyötärölihavuuden kautta.) 46.132.102.51 4. syyskuuta 2021 kello 04.06 (EEST)[vastaa]

Pohdittuani asiaa pidempään olen tullut siihen tulokseen, että tulokset saattavat olla sittenkin luotettavia, mitä perunaan ja jälkiruokiin tulee. Selityksenä voisi olla ruoka-aineiden verensokerin heilahteluja aiheuttava vaikutus, jota kuvataan glykeemisellä indeksillä. Sokerilla ja rasvalla on alhaisempi verensokeria heittelevät vaikutus kuin viljojen tärkkelyksellä. Jälkiruokaleivonnainen kohottaa sen vuoksi vähemmän verensokeria kuin leipäviipale, jonka päällä on esim. vähärasvaista leikkelettä tai juustoa. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin jälkiruokien runsas nauttiminen saattaa siksi vähentää verenosokerin heilahteluihin yhteydessä olevien sairauksien riskiä kuten matala-asteista tulehdusta. Perunan kohdalla asia saattaisi selittyä siten, että peruna nautitaan (muualla kuin pohjoismaissa) kai yleensä paistettuna. Paistetut perunat korvaavat siten usein esim. keitettyä riisiä tai pastaa, joilla on suurempi glykemiaindeksi, koska ne eivät sisällä rasvaa.46.132.5.253 5. syyskuuta 2021 kello 01.51 (EEST)[vastaa]
Ja mitä tulee makeutettuihin juomiin, ensi näkemältä oudon kuuloinen tulos saattaa selittyä seuraavasti: makeutetut juomat sisälsivät sekä sokerilla että makeutusaineella makeutetut juomat. Veikkaanpa, että tulos olisi ollut epäedullisempi, jos olisi tarkasteltu pelkästään sokerilla makeutettuja juomia. Lisäksi voidaan kai olettaa, että sokerilla makeutetun (ruoka-)juoman vaihtoehtona Amerikoissa on usein olut (eikä vesi tai maito kuten Suomessa), joka pompsauttaa verensokerit taivaaseen. (Sokerisen virvoitusjuoman glykemiaindeksi on 60 eli hyvin vaatimaton verrattuna oluen 90:een.) 46.132.5.95 5. syyskuuta 2021 kello 23.21 (EEST)[vastaa]