Keskustelu:Lehdestys

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tulipa kietaistua tällainen. Kelpaisiko jo näine hyvineen lupaavaksi?--Urjanhai 31. tammikuuta 2012 kello 23.10 (EET)

Joskin lähteitä näköjään löytyy kyllä vielä lisää.--Urjanhai 31. tammikuuta 2012 kello 23.19 (EET)

Aika hyvä selvitys aiheesta. Perinnebiotoopeista ym. aihepiiristä ei kovin laajoja artikkeleita ole aiemmin tehtykään. Tuli mieleen, että ilmeisesti ennen vanhaan paitsi kerättiin puista kerppuja myös riivittiin pelkästään puun lehtiä karjan rehuksi. Voisiko tätäkin kutsua lehdestykseksi? Ja vielä, voisi kai mainita että Ahvenanmaalla lehdestettiin nimenomaan saarnia. Saarnivaltaiset lehdes-/lehtoniityt ovat kai ainakin Suomen alueella Ahvenanmaan erikoisuuksia. --Orf 1. helmikuuta 2012 kello 00.10 (EET)

Juuri löytyi tuo Aiheesta muualla -osioon lisäämäni laaja kirjoitus Saaristomereltä, ja lisääkin varmaan löytyisi helposti, ainakin Leif Lindgrenin kirjasssa Saariston laitumet näkyy olevan pari sivua (ja kun se on myös englanniksi ja ruotsiksi, niin siitä on apua myös interwikeihin). Itse asiassa tuo lehdesniitty näyttää myös jo nyt korostuvan niin, että voi tulla jopa harkittavaklsi artikkelin siirto sille nimelletai laajentaminen eri artikkeliksi.--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 00.17 (EET)

Ja vielä [1] ja [2]. (Nyt en ehkä ehdi kaikkia lisätä.) --Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 09.14 (EET)

Hmm, mitäänhän en aiheesta tiedä, mutta minusta keskittyy liikaa maatalouteen ja perinnebiotooppeihin heti johdannostaan lähtien. Minusta johdannon pitäisi aloittaa, sillä mitä lehdestykselle tarkoitetaan (käsittääkseni siis se on niiden lehtevien versojen ja oksien leikkaamista), ja sen jälkeen mihin sitä on käytetty. Enwikissä mainitaan myös lähteistettynä, että useimmiten tällaista leikkaamista tehdään erityisesti kaupungeissa puiden pitämisessä halutun korkeutena. --PtG 1. helmikuuta 2012 kello 09.25 (EET)

Tässä törmätään itse käsitteiden erilaisiin merkityksiin: Eglannin kielen sana en:Pollarding ilmeisesti on merkitykseltään enemmän latvomiseen viittaava, jolloin voi olla puhe muustakin kuin perinteisestä karjataloudesta, kun taas suomen kielen sana lehdestys viittaa juuri perinteiseen karjatalouteen, samalla kun englanninkielistä sanaa pollarding käytetään käännöksenä myös lehdestämisestä tässä suppeammassa merkityksessä (esim. yllä viitatun Lindgrenin kirjan hienossa englanninnoksessa). Ja artikkeli latvominen meillä olikin (ja itse asiassa perinnebiotooppeihin painottuvana), mutta kun juuri perinnebiotooppiyhteyksissä suomen kielellä käsite lehdestys näkyi olevan vallitseva, niin yhdistin sen tähän, millä kuitenkin menetettiin latvomisen muut merkitykset (so. esim. latvominen puistosuunnittelun yhtenä menettelynä tai ehkä myös polttopuun tuotannossa jossain päin maailmaa, niin kuin tuo vanha tietosanakirja-artikkeli tuntui viittaavan). Eli ehkä nämäkin pitäisi vielä erottaa.--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 09.39 (EET)

Tämä osoittautuikin sen verran laajemmaksi kysymykseksi, että pitää vielä työstää edelleen ja mtsekata etenkin artikkelin rajaus ja mahdollinen jako useammaksi artikkeliksi, joten keskeytän arvioinnin. Keskustelua muuten voi jatkaa alla.--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 09.44 (EET)

Jos lehdestys ja latvominen tarkoittaa suomenkielessä eri asioita, niin sitten niistä pitäisi tehdä omat artikkelit (tosin ainakin nopean Google-haun perusteella latvominen tarkoittaa kasvuvaiheessa tapahtumaa latvaosien katkaisemista, jonka tavoitteena on saada kasvi haaroittuun eikä pelkästään kasvaan ylöspäin). Latvominen on siis aika lailla eri asia kuin lehdestys, ja sitä tehdään kaikille kasveille. --PtG 1. helmikuuta 2012 kello 09.53 (EET)

Jonkun pitäisi tarkistaa alan kirjallisuudesta oikeat nimitykset. --PtG 1. helmikuuta 2012 kello 09.54 (EET)

Artikkeli latvominen oli olemassa ennen kuin tein siitä uo:n, koska se käsitteli kuitenkin voittopuolisesti nykyään lehdestyksenä tunnettua asiaa (huomioiden kuitenkin myös muut). Eli siis kirjallisuus perinnebiotooppien osalta on aika lailla jo nyt artikkelin ja tämän keskustelun lähteissä, paitsi että artikkelin latvominen lähteenä olivat vuoden 1965 tietosanakirjat, joiden jälkeen vasta lienee vakiintunut samalle asialle suomenkielisessä perinnebiotooppikirjalisuudessa nimenomaan nimi lehdestys. Mutta kun puisto-, puutarha- ja huonekasvipuolelta löytyy googlella nyt vain nettifoorumeita, niin ne vaatisivat vielä myös kirjallisuutta.--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 10.06 (EET)

Juu, vanhemmillani on iso kasa ainakin puutarhanhoitoa käsittelevää kirjallisuutta. Olen menossa heitä moikkaan viikonloppuna, joten jos muistan, niin voisin tarkistaa asiaa niistä. Ellei tietenkin joku ehdi ensin hilpaisemaan kirjastoon tai tarkistamaan omista kokoelmista. Kirjaston perusteella Tappisella näyttäisi olevan ainakin jotain alan kirjallisuutta. --PtG 1. helmikuuta 2012 kello 10.15 (EET)

Tarkistelin muuten vanhempieni puutarhakirjoja, mutta niissä käsiteltiin vai yleisesti kasvien leikkausta (lähinnä puiden ja pensaiden), mutta ei erikseen latvomista tai lehdestystä. --PtG 9. helmikuuta 2012 kello 14.35 (EET)

Eli oikeastaan ne tosiaan ovat eri asioita, niin kuin ruotsin kielessäkin on sv:hamling ja sv:lövtäkt (löytyy vain etsi-toiminnolla). Ja näin siis artikkeli latvominen tulisi kai palauttaa korjattuna vastaamaan paremmin käsitteiden nykyistä työnjakoa, koska sen viimeisessä versiossa sitä oli vanhojen lähteiden mukaisesti käytetty ilmeisesti nykyisestä asiatekstissä vakiintuneesta tavasta poiketen myös kun itse asiassa tarkoitettiin varsinaisesti lehdestystä karjatalouden muotona.--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 10.23 (EET)

Palautin artikkelin latvominen varustettuna linkillä tähän artikkeliin.--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 10.32 (EET)

Englannissa on vielä en:Coppicing joka on vesakontorjunnan vastakohta. Katson puutarhakirjoja illalla. --Tappinen 1. helmikuuta 2012 kello 13.45 (EET)

Mun kirjat on enempi lajioppaita; niistä missä on muukin hakemisto kuin pelkkä lajiluettelo, katsoin L-kohtaa. Vesiperä. --Tappinen 2. helmikuuta 2012 kello 07.19 (EET)

Etenkin Lindgrenin kolmella kiellä olevan kirjan ja erinomaisen suomenkielisen perinnebiotooppikirjallisuuden ansiosta (joista esim. Pykälällä on vielä lähdeluettelossa muunkielistä kirjallisuutta) useimmat aihepiirin käsitteet interwikeineen ruotsiin ja englantiin ovat aika lailla suoraan saatavilla. Tuo coppicing taisi olla ainoa, jolle google ei tuottanut suomeksi mitään osumia, paitsi verkkosanakirjoista "vesametsä". Mutta senkin ruotsinkielinen vastine sv:Skottskog esiintyy sekä kirjallisuudessa että googlessa tiheään. Mutta suomessa sitä ei jostain syystä näytä harrastetun tai sitten se on täällä käsitelty lehdestyksen yhteydessä; perinnebiotooppimielessä sitä kai kuitenkin pidetään vähemmän monimuotoisuutta lisäävänä kuin lehdestystä. Mutta sen sijaan jos tuon "Perinteinen maatalous" sivuston tietoja vertaa perinnebiotooppikirjallisuuteen, niin siinä näyttäisi lehdestyksen osalta olevan jopa joitain virheitä ja epätarkkuuksia (esim. Lindgrenin mukaan leppää on kyllä käytetty, mutta vasta syksymmällä kun tervaleopästä on pahin pihkaisuus hävinnyt).--Urjanhai 2. helmikuuta 2012 kello 15.29 (EET)

"Vesominen" kyllä tuottikin näköjään osuman metsäsanastoon. Mutta metsänhoidossa se on hiukan eri asia kuin tuo "coppicing", joka pikemmin kuin vesojen poistioon tähtää niiden tuottamiseen.--Urjanhai 2. helmikuuta 2012 kello 16.00 (EET)

Taisi tulla väsy, mutta Leif Lindgrenin Saariston laitumissa (2001, on myös ruotsiksi ja englanniksi) on sekä lehdestyksestä että lehdesniityistä kummastakin useita sivuja (ja käännösten ansiosta tarkat vastineet käsitteille, kuten myös Pykälän viittaamassa ruotsin- ja englanninkielisessä kirjallisuudessa). Eli jatkan kun jaksan, mutta kun tuo nyt tuli aloitettua niin täytyy se joskus fiksata (mahdollisesti erottamalla lehdesniityt omaksi artikkelikseen, koskapa lindgrenkin käsitteelee lehdestyksen ja lehdesniityt erikseen).--Urjanhai 1. helmikuuta 2012 kello 17.29 (EET)