Keskustelu:Koinee

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olisiko tähän syytä suhtautua eri asiana kuin muinaiskreikka vai sen alakäsitteenä? en:Greek language erottelee "ancient greek" ja "koine greek". Toisaalta usein ensimmäiseen lasketaan koineekin, esimerkiksi ISO639:stä (-1453) löytyy vain kaksi koodia kreikalle. Lisäksi olen yleensä linkittänyt koineen aikaisetkin kreikankieliset sanat sivulle muinaiskreikka. --Hasdrubal 6. maaliskuuta 2006 kello 10.26 (UTC)

Koinee on selkeästi välimuoto klassisesta ja nykykreikasta. Ehkä "muinaiskreikan" voi ajatella sisältävän klassisen kreikan ja koineen. Tällöin artikkelin muinaiskreikka voisi muokata jaon mukaisesti, ja sitten tehdä kummallekin pääartikkelin. Noita kielikoodeja tuskin kannattaa seurata tässä, koska periaatteessa kreikan (niinkuin latinankin) voisi artikkelitasolla jakaa alku-, muinais-, klassiseen-, keskiajan-, nyky- jne. versioon. Tässä tapauksessa ehkä tämän mallineen mukaisesti, paitsi englanninkielisessä muinaiskreikka samaistetaan klassiseen. --Tomisti 6. maaliskuuta 2006 kello 15.17 (UTC)
Otin kielikoodit puheeksi, koska jos katsomme, että koinee ei kuulu muinaiskreikkaan, sille pitäisi tehdä joku malline ja sitten ruveta miettimään koska linkitetään tähän koinee-artikkeliin ja koska muinaiskreikka-artikkeliin. Toinen vaihtoehto olisi lopettaa muinaiskreikasta puhuminen kokonaan ja linkittää aina nykykreikan sivulle, mutta tämä olisi vähän omituista, koska nämä kielet kuitenkin yleensä erotetaan toisistaan (kielikoodeissa, opetuksessa ja yleisessä kielenkäytössä). Menisi vaikeaksi. :)
Tällä sivulla, jonka on kirjoittanut joku professori slavistiikan ja baltologian laitokselta, on tehty jako
  • muinaiskreikka n. –400 j.a.a.: antiikin sivistyksen lähde
    • Rooman valtakunnan itäosan yleispuhekieli koinee Uuden Testamentin kielen pohjana
  • keskikreikka 400–1500: Bysantin kreikka, kirjakieli arkaainen vaikka puhuttu kieli muuttui paljon
  • nykykreikka: n. 1500– (osmanivallan ja itsenäisyyden aika).
En tiedä onko tuo tutkijoiden yleisesti käyttämä jaottelu tässä asiassa, mutta sopiiko, jos sovellamme suomiwikissä tuota, jolloin klassinen kreikka ja koinee ovat muinaiskreikan alakäsitteitä? Tällöin artikkeliin muinaiskreikka voisi linkittää surutta ainakin kaiken antiikin materiaalin ja kaiken muun artikkeliin kreikan kieli. Useimmat ihmiset myös varmastikin sanoisivat UT:n ja roomalaisajan kreikkaa yleiskielessä muinaiskreikaksi, joten tämä olisi sopusoinnussa sen kanssa. --Hasdrubal 6. maaliskuuta 2006 kello 16.27 (UTC)
Minulle sopii hyvin tuollainen jako kahteen. Linkitykset osoittakoon kreikan kieleen tai muinaiskreikkaan. Se millaiseksi näiden artikkeleiden sisäinen ositus tai jako aliartikkeleihin muodostuu, ei vaikuta tuohon.
Pakko kuitenkin sanoa, että tässä nuo insinöörien koodit tuntuvat haittaavan oikeasti tekemistä hieman :) Koska kenenkään esittämällä jaottelulla kreikkaa ei voi jakaa vain kahteen vaiheeseen, joten joku jää aina ilman kielikoodia, oli se sitten koinee tai keskiajan/Bysantin kreikka. Toisaalta mietin, että jos vaikka latina olisi jaettu aliartikkeleihin samalla tavalla kuin englanninkielisessä (n. 6 kehitysvaihetta), niin artikkeleissa olevat latina-linkit osoittaisivat kai silti aina yhdelle latina-sivulle, josta voi edetä eri kehitysvaiheisiin. Mutta latinalle näyttääkin olevan vain yksi kielikoodi, joten sen kanssa ei ole samaa ongelmaa kuin kreikassa. --Tomisti 6. maaliskuuta 2006 kello 20.52 (UTC)
OK, teemme näin. Tällaiset jaot ovat tietysti aina keinotekoisia, mutta ehkä on selkeintä ainakin toistaiseksi edetä tältä pohjalta. (Ilmeisesti tämä insinöörilähestymistapa johtuu siitä, että kreikkaa puhutaan vielä. Jos latina olisi elävä kieli muuallakin kuin noin viiden metrin säteellä Pietarinkirkosta, epäilen, että senkin kanssa saisi miettiä näitä samoja ongelmia. Kuolleet kielet eivät koodeja kaipaa.) "It's all Greek to me", kuten sanotaan. --Hasdrubal 6. maaliskuuta 2006 kello 21.12 (UTC)
Eipä tähän ole paljoa lisättävää. Minäkin kannatan jakoa kahteen ja koineen luokittelemista muinaiskreikan alle. Näiden kielikoodien ja -mallineiden osalta olennaisinta kai on jako toisaalta elävään nykykieleen ja toisaalta kuolleeseen (historialliseen) kielimuotoon. --Mb 14. maaliskuuta 2006 kello 12.25 (UTC)