Keskustelu:Kaupunkivaltio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eikö Vatikaanin määrittely kaupunkivaltioksi ole jo jossain määrin liioittelua? Kysehän on likimain enemmänkin "kortteli-/kaupunginosavaltiosta", jos nyt näin haluaa ilmaista. :P – Haltiamieli (pedo, mellon?) 11. syyskuuta 2008 kello 13.05 (EEST)[vastaa]

Monissa liittovaltioissa on suuria kaupunkeja, jotka muodostavat oman osavaltionsa, esim. Wien, Bremen, Hampuri. Ovatko nämä tämän artikkelin tarkoittamia kaupunkivaltioita? Itsenäisiä valtioita ne eivät ole, mutta on määritelmäkysymys milloin osavaltiota pidetään valtiona. --Jmk (keskustelu) 25. huhtikuuta 2020 kello 11.09 (EEST)[vastaa]

Kyllä Bremen ja Hampuri ovat viralliselta nimeltään Freie Hansestadt Bremen eli Bremenin vapaa hansakaupunki ja Hampurin virallinen nimi on Freie und Hansestadt Hamburg eli Hampurin vapaa hansakaupunki.Ne eroavat myös Saksan muista osavaltoista niin että ne ovat enklaaveja. Wienistä en ole hallinnollisesti varma . Berliini on kyllä Saksassa kaupunkivaltioiden johtuen siitä että Berliini on eklaavi keskellä Brandenburgin osavaltota ja Berliinistä tuli osavaltio vasta 1990 . Tuo Basel-Stadt on Sveitsissä poikkeuksellinen tapaus kun kantoneita nimellä Basel on kaksi Basel-Stadt ja Basel-Landschaft ja Baselin kaupunki on erikseen joka on Basel-Stadtin pääkaupunki. Lisätietoa löytyy Basel-Stadtin asemasta sen lähde viitteestä Canton of Basel-Stadt jossa asia on kerrottu. Basel-Stadt on puolikantoni. Kaupunkivaltio voi olla osavaltio mikäli sillä on osavaltion asema. Tämä ei ole kuitankaan mikään yleinen käytäntö ja Yhdysvalloissa ei ole vastaavia esimerkkejä kuin Sveitsissä ja Saksassa. Itsenäisiä kaupunkivaltioita on vain Singapore, Vatikaani ja Monaco. --188.238.45.168 25. huhtikuuta 2020 kello 11.30 (EEST)[vastaa]
Kukaan ei ole kyseenalaistanut sitä, etteivätkö osavaltiot olisi osavaltioita. Kysymys oli niiden määrittelemisestä kaupunkivaltioiksi. Sen arvioimiseen auttaisi, jos olisi lähteitä. Mitä enklaaviuteen tulee (vaikka se tuskin on kaupunkivaltion määrittelevä piirre), se nyt on höpöä että Hampuri olisi osavaltiona enklaavi. Naapurit ovat Schleswig-Holstein ja Ala-Saksi. --Jmk (keskustelu) 25. huhtikuuta 2020 kello 11.48 (EEST)[vastaa]
En ole missään vaiheessa edellisessä kommentissä väittänyt etteikö kukaan olisi väittänyt etteikö Bremen ja Hampuri olisi osavaltoita vaan yritin selventää sitä että ne ovat osavaltioita jotka ovat kaupunkivaltioita. Tuon Basel-Stadtin kohdalla tilanne on samanlainen ja siinä on selvät lähde joka kertoo että Basel-Stadt on kaupunkivaltio. Olet oikeassa etteikö Hampuri olisi enklaavi. Siinä olin väärässä mutta selvästi et hahmota itsehallinnollisen kaupunkivaltoin eroa itsenäiseen kaupunkivaltioon. --188.238.91.141 25. huhtikuuta 2020 kello 18.23 (EEST)[vastaa]
En löytänyt tuosta linkkaamastasi dokumentista suomenkielistä sanaa "kaupunkivaltio", vaikka hain merkkijonohaulla. --Jmk (keskustelu) 25. huhtikuuta 2020 kello 18.28 (EEST)[vastaa]
Dokumentti on englanninkielinen esite jonka Basel-Stadtin kantoni on tehnyt. Hakusanalla "city state" (ilman väliviivaa) löytyy kyllä mikäli viitsii hakea oikein. City-state on englanninkielinen sana kaupunkivaltioksi. City (kaupunki) state (valtio) ja siitä tulee termi City-state eli kaupunkivaltio. Helppoa. Peruskoulu englantia. --93.106.106.6 10. toukokuuta 2020 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Hienoa. Nyt aletaan pikku hiljaa päästä siihen, mistä aloitin keskustelun, eli suomenkielisessä Wikipediassa suomen kielen valtion ja kaupunkivaltion käsitteisiin. En tiedä, opetetaanko tätä vielä peruskoulussa, mutta normaaliin yleissivistykseen kuulunee sen tietäminen, että englannin state ja suomen valtio eivät vastaa toisiaan 1:1. Esimerkiksi kun amerikkalainen puhuu statesta, suomeksi luonteva käännös on osavaltio. Kun suomalainen puhuu valtiosta, hän puhuu yleensä itsenäisestä valtiosta. Tästä ei olekaan enää pitkä matka sen ymmärtämiseen, että englanninkielisen tekstin city state ei itsestäänselvästi kuulu suomalaisen kaupunkivaltion käsitteen alaan, kun puhutaan osavaltioista. Sitten kun vielä tarkasteltaisiin otsikkoa "Itsehallinnollisia kaupunkivaltioita" ajatuksen kanssa, niin varmaan herättäisiin huomaamaan se, minkä jo aloitusrepliikissä mainitsin, että ei tavanomaisia osavaltioita ole täällä yleensä listattu itsehallinnollisina alueina (vrt. esim. Luettelo itsehallinnollisista alueista, vaan itsehallinnolla on tarkoitettu suurempaa kuin pelkkää osavaltion itsehallintoa. --Jmk (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.53 (EEST)[vastaa]
Kyllä englanninkielen sana state on sama kuin suomenkielen sana valtio. Yhdysvalloissa tässä on poikkeus kun puhutaan state termillä niin keskustelussa erottuu yleensä liittovaltio ja osavaltiot mutta englanninkielisessä yleisessä keskustelussa puhutaan valtiosta termillä state. Yhdysvalloissa tässä tehdään poikkeus mutta se ei ole yleinen käytäntö englanninkielessä vaan termiasiasta vaikka brittiläisessä konsptissä käytetään sanaa state siis valtio koska brittiläisessä konsptissä ei erotella alueita termillä state vaam siellä Britannian eri alueista käytetään termiä country .Sovereign state on itsenäinen valtio niin brittiläisessä kuin amerikkalaisessa keskustelussa ja se koskee myös koko englanninkielistä maailmaa. Sana City state on kyllä kaupunkivaltio suomenkielen vastineelle . Tämä artikkeli selvästi jakaa kaupunkivaltiot kahteen osaan Itsehallinnolliset kaupunkivaltiot ja itsenäiset kaupunkivaltio ovat eri asia kuin itsehallinnolliset alueet. Sveitsin kohdalla (Kuten pdf linkissä määritellään Basel-Stadtin kantonin omissa julkaisuissa) Basel-Stadt ja Basel-Landschaft ovat molemmat kantoneita mutta Basel-Stadt on kantoni jolla kaupunkivaltion asema (oikeastaan puolikantoni) Sveitisin valaliitossa joka on eri kuin täyskantoni siis tässä kohtaa Basel-Landschaft. Termi Non-sovereign city-states on sama kuin itsehallinnollinen kaupunkivaltio. Kaupunkimainen osavaltio on keinotekoinen jaottelu ja termi. Basel-Stadt kuuluu itsehallinnollinen kaupunkivaltio otsikon alle. Englanninkielinen wikipedia artikkelille kaupunkivaltiot Saksan Stadtstaatenit siis kaupunkivaltiot omaksi alaotsikoksi joten siitäkin voisi tehdä tänne oma alaotsikko. --93.106.106.6 10. toukokuuta 2020 kello 18.17 (EEST)[vastaa]