Keskustelu:Karhukivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Kulmakunnat, kylät ja varmaan myös yksinäistalot ovat Wikipediassa merkittäviä, mutta entäs sitten kivet ja kannot tai männynkävyt? --Pxos (keskustelu) 18. elokuuta 2019 kello 21.39 (EEST)[vastaa]

Kommenttini ei liity suoraan merkittävyyteen, mutta tekstin lähteenä on näemmä Mueoviraston sivu, tarkasti samoin sanoin, ihan kuin kopioituna. ¬Antilope 18. elokuuta 2019 kello 22.29 (EEST)[vastaa]
Tuo mainitaan myös aloittajan yhteenvedossa. Muokkasin vähän, enemmän "omin sanoin". --Tappinen (keskustelu) 18. elokuuta 2019 kello 23.06 (EEST)[vastaa]
Kas niinpä olikin. No nyt kun tekstiä on muokattu ja lähde kirjattu, ja kun kahdelta muulta artikkelisivulta on wikilinkki (olleet jo vuosia punana) tähän artikkeliin, niin eiköhän tämän voisi säilyttää, kun kohde on Suomen kansallisessa muinaisjäännösrekisterissä. ¬Antilope 19. elokuuta 2019 kello 02.01 (EEST)[vastaa]

Jokainen siirtolohkare ei varmaan ole merkittävä, mutta tämä on rajakivi, vähän samaan tapaan kuin Kuhankuono. --Tappinen (keskustelu) 18. elokuuta 2019 kello 23.01 (EEST)[vastaa]

Joo kai tämän voi pitää. Tämä ei käy edes mainoksesta eikä pyri eduskuntaan. --Höyhens (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 16.43 (EEST)[vastaa]
En ihan ole vielä vakuuttunut. Käsitelläänkö tätä laajasti lähteissä? Muinaisjäännösrekisterissä on paljon kohteita, joita ei edes ole käytännössä tutkittu ollenkaan, esimerkiksi joitakin ajoittamattomia kiviröykkiöitä, joista ainoa merkintä on rekisterissä lyhyt maininta. Nämä eivät ole artikkelin arvoisia. Tämä tietysti voi olla, mutta rekisterin perusteella Karhukiven ainoa tutkimus on ollut inventointi eli todettu, että tässä tää nyt sitten on. --PtG (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 22.12 (EEST)[vastaa]
Ei ole merkittävä jos laajempaa käsittelyä lähteistä ei löydy. PtG:n perustein. --Epiq (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 23.00 (EEST)[vastaa]
Näkisin että tämä on merkittävämpi kuin joku yksittäinen kiviröykkiö tai irtolöytö. Jos pitäjästä tai pitäjistä, joissa tämä on rajapaikkana, on pitäjänhistoria, niin näissä yleensä on näitä käsitelty, eikä ole tavatonta että kiviin liitty tarinoita, perinnettä tai jopa käsittelyä tutkimuksissa. Silloin mahdollinen poistoperuste voisi olla, ettei tällaisia muita lähteitä ole esitetty mutta ei missään nimessä se, että absoluuttisen varmasti niitä ei ole tai ei voi olla. (Pääsin juuri kirjoittamasta kommenttia jossa sanoin tämän saman toisessa asiassa.)--Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 13.51 (EEST)[vastaa]
On varmasti merkittävämpi kuin yksittäinen röykkiö, ja voisin hyvin kuvitella, että jossain paikallishistoriassa aihetta on voitu käsitellä. Mutta tällä hetkellä asia on täysin spekulaation varassa. Lähteiden absoluuttista olemattomuutta on täysin mahdoton todistaa, en ymmärrä, miten tuollaista voitaisiin edes vaatia. Vai pitäisikö merkittävyyden kyseenalaistaneen Pxosin käydä läpi kaikki maailman kirjat, lehdet ja nettisivut, jotta hän voisi kertoa, ettei niitä ole? Jos lähteitä ei esitetä, niin sitten päädytään merkittävyyskeskusteluiden perinteiseen mutuiluun. --PtG (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 16.49 (EEST)[vastaa]
Niin kuin sanoin, niin mahdollinen poistoperuste voisi olla, ettei tällaisia muita lähteitä ole esitetty. Poistoperusteisiin Pxos ei edes suoraan ottanut kantaa, minkä voi ymmärtää niin että hän omasta puolestaan halusi asettaa merkittävyyden keskustelussa arvioitavaksi mikä on aivan ok menettely. Tämä kysymys siis syntyi keskustelussa vasta myöhemmin. Siihen taas totesin omasta puolestani, että se, että lähteitä ei ole esitetty tarkoittaa vain, että lähteitä ei ole esitetty. Tällä perusteella on hyvin mahdollista päätyä poistoon ilman että on tarvetta arvailla, että "lähteitä ei ole". Tosiasia on silloin, että ei ole tietoa onko laajempaa käsittelyä vai ei. Muu on spekulaatiota yhtä lailla kumpaankin suuntaan.--Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 17.28 (EEST)[vastaa]
Sitähän se tietysti tarkoittaa, kukaan ei tässä keskustelussa ole edes sanonut, että "lähteitä ei ole". Jolloin tosiaan on pakko toimia sen ainoan faktan mukaan, joka on: tällä hetkellä artikkelissa ei ole esitetty, että sitä oltaisiin käsitelty laajamittaisesti lähteissä. Kiinnitin vain huomioon ilmaisuusi, ettei artikkelia voida poistaa sen mukaan, että "absoluuttisen varmasti" ei ole lähteitä. Sillä tällaista ei voi missään tilanteessa edes sataprosenttisella varmuudella todistaa. --PtG (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 18.24 (EEST)[vastaa]
Eikä tuo Museovirastokaan nyt valitettavasti ole tyhjentävä lähde: Artikkelissa Pirttiniemennokka ei ollut Museoviraston tiedoissa käytetty kuin yhtä lähdettä viiden pitäjän rajapyykille, vaikka rajautuvista pitäjistä useammasta on historiateos (ja Ypäjältäkin muita kuin tuo yksi), joista ainakin yhdessä muussakin aihetta oli käsitelty laajasti. Rajankäyntiä voi tulla, koska rajapaikkoja on paljon ja artikkeleita voidaan ehkä poistaa, jos lähteitä ei ole esitetty, mutta en näe, että kaikki rajapaikat olisivat suoraan epämerkittäviä. Yksittäisiä isoja kiviä meressä on joskus taidettu äänestää pois, mutta silloinkin luultavasti on todennäköisempää, että lähteitä hyvinkin olisi saattanut olla. Pelkät kylien rajakivet tietenkin ovat vähemnmän merkittäviä kuin pitäjien ja maakuntien, mutta joka tapauksessa lailla rauhoitettuja muinaismuistoja, joihin usein liittyy perinnettä. Oikeastaan joskus aioin kirjoittaa artikkelin Risukasa, mutta en sitten kirjoiittanut.--Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 14.10 (EEST)[vastaa]
Kukaan ei taida olla väittänyt, että jokainen rajapaikka on suoraan epämerkittävä. Tässä kai ollaan käsitelty tämän yhden kiven merkittävyyttä. Museovirasto ei todellakaan ole tyhjentävä lähde, mutta sen perusteella tämän merkittävyydestä ei voi vielä sanoa mitään. Tämä oli siis alkujaan vastakommenttina siihen, että artikkeli voitaisiin säilyttää, koska se on muinaisjäännösrekisterissä. Sen perusteella ei vaan voi mielestäni sanoa varmaa kumpaakaan suuntaan. Jokainen kiviröykkiö ei ole merkittävä, mutta Karhukivi voi silti olla merkittävä. --PtG (keskustelu) 21. elokuuta 2019 kello 16.49 (EEST)[vastaa]
Porvoonjoen asutustutkimus -hanke 2002 (tai 2001) on muuten se josta muinaisjäännösrekisterin tekstit on kait poimittu. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2019 kello 09.40 (EEST)[vastaa]