Keskustelu:Jumi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hei, tästä artikkelista puuttuu viittauksia lähteisiin. Juma(la)-sanueelle on myös muita etymologioita.

  • Onko tuolle "panteistinen maailmanhenki" -väitteelle lähdettä?
  • "Jumi on erityisesti suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen käyttämä..." --> Sanajuurelle "juma-" ei ole taidettu ugrilaisia vastineita tarjota, levikki rajautuu itämerensuomalaisiin ja volgalaisiin kieliin (marin "jumo", mordavalainen "jon-dol" eli 'juma-tuli' eli salama. Plus sitten se Bjarmian kuuluisa Jomali. Eli suomalais-permiläinen levikki. Korjatkaa jos olen väärässä tai jos on uutta tutkimustietoa tullut. Tähän liittyen esimerkiksi Kulonen: Miten suomalaiset kiroilivat ennen kristinuskoa Kielikello 1/1990 http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=784

"Jumi" ja "juma-" voivat olla eri perua, "jumi" baltialasperäinen (vrt. hedelmällisyydenjumala Jumis?). En tiedä, voiko baltialaisella alkuperällä selittää vartalon "juma-" laajaa suomalais-permiläistä levikkiä. Marin "jumo" on juma(la)-sanuetta.

  • Mitä tulee suomalaiseen kansanperinteeseen, Jumi ja Jumala näyttäytyvät varsin erilaisina hahmoina. Esimerkiksi Skvr.fi:ssä hakusana 'jumala*' antaa loputtoman määrän Ukkoon, kristilliseen Jumalaan ja näiden synkretistiseen välimuotoon liittyviä vastauksia - mukana on myös Väinämöistä, Tapiota yms. mutta harvemmin. 'Jumi' antaa vain muutamia vastauksia, jotka liittyvät juuri näihin kielteisiin ampumisiin ja juminkurikoihin.

Erinäisyyttä tukisi myös: "Otavan iso tietosanakirja 1933 (Otava): "Jumi, vienanpuoleisen kansankäsityksen mukaan pirun sokea veli, joka asuu metsässä ammuskellen ihmisiä ja elukoita; jos olisi näkevä, ampuisi kaikki."

  • Uno Harva näkee Äkräsissä yhteyksiä balttilaiseen Jumisiin, ainakin tuo yhteenkasvaneiden vihannesten tai tähkien kunnioittaminen on ollut samanlaista. Yhteenkasvaneiden vihannesten arvossapito on ollut varsin laaja ilmiö Harvan mukaan Euroopassa, jopa maailmanlaajuisesti.

http://kansanrunous.net84.net/Suomalaisten_muinaisusko/satoisuuden_jumala.htm Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.

  • Sanajuurella "juma-" on tarjottu kanta-arjalaista etymologiaa *djuma- (vrt. sanskritin dyuman, "valoisa, kirkas, loistava", jota on käytetty ukkosen- ja taivaanjumala Indran epiteettinä) - tämä selittäisi helposti Jumin ja Juma(la)n väliset erot. (Koivulehto, Jorma: Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit. Aika ja paikka lainasanojen valossa. Fogelberg, Paul (toim.): Pohjan poluilla: suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. 1999. Helsinki). Tämä on ehdottomasti maininnan arvoinen ehdotus etymologiaksi.

Kannattaa huomata, että kanta-arjalaista alkuperää on tarjottu myös monille muille olennaisille mytologisille sanoille, muun muassa: 'taivas' < *daiva-s "taivas", "jumala" 'peijas'~'peijaiset' < *peja-s "rituaalinen juomauhri" 'sampo', 'sammas', viron 'sambas' <*stambha-s "maailmanpylväs","pyörivä maailmanakseli" (Asko Parpola 2004/2005: The Nasatyas, the Chariot and Proto–Aryan Religion http://www.helsinki.fi/~aparpola/jis16-17.pdf) Jumala sujahtaisi helposti tähän kosmiseen joukkoon.

  • Sellainenkin etymologia on ehdotettu, että uralilainen taivasta tai jumalaa tarkoittanut *ilma olisi yhteydessä *jumalaan, siis jotain sellaista kuin *(j)ilma~*jumal-. Mutta tässäkin tapauksessa juma(la)-sanue voisi olla (balttilaisperäisestä?) jumista erillinen.

(Ajkhenvald, A., E. Helimski, and V. Petrukhin. 1989. "On Earliest Finno-Ugric Myth- ologic Beliefs: Comparative and Historical Considerations for Reconstruction) <-- Huom! Anna-Leena Siikalan mukaan, minulla ei ole tätä lähdettä omissa käsissäni.

Anna-Leena Siikala puolustaa juma(la)n arjalaista alkuperää - ja siinä Koivulehtokin pitäytyi - teoksessaan 'Itämerensuomalainen mytologia' (2012) ja korostaa myös kanta-arjalaisten mytologisten lainosanojen suurtaa määrää. Folkloristina Siikala korostaa arjalaista vaikutusta myös itämerensuomalaiseen mytologiaan itsessään - mm. maailman syntyminen kosmisesta munasta. Myös arkeologi Unto Salo on korostanut muinaissuomalaisen taivaanjumala-uskon intoeurooppalaisuutta (Unto Salo: Ukko: The God of Thunder of the Ancient Finns and His Indo-European Family, 2006).

--summa summarum--

Jumin ja juma(la)n välillä ei välttämättä ole muuta kuin äänteellinen samankaltaisuus, tai ainakin molemmille on tarjottu toisistaan erillisiä, varsin mielekkäitä etymologioita. Mutta joka tapauksessa kaikki vakavasti otettavat teoriat tulisi mainita artikkelissa lähteineen ja lähteettömät tiedot joko varustaa lähtein tai poistaa.

Ehdotan, että

  • tämä artikkeli rajattaisiin suomalaisen kansanperinteen jumi-olentoa/jumaluutta käsitteleväksi, sitähän suurin osa tätä artikkelia jo onkin (jumin häät, jumin kurikka, jumin ampuminen). Mainitaan mahdolliset yhteydet Baltiaan ja juma(la)-sanueeseen.
  • jumala-sanan etymologiaan ja alkuperään voisi käsitellä artikkelin Jumala -yhteydessä. Siellä taitaa olla jo pienenpieni osio sille.

Jmarkusp (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 12.13 (EET)[vastaa]

Perusteltu puheenvuoro. Muokkaa rohkeasti!--Tanár 14. tammikuuta 2016 kello 21.01 (EET)[vastaa]