Keskustelu:Juice Leskinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virallisten etunimien järjestys, määrä ja merkintätapa[muokkaa wikitekstiä]

"Juhani Pauli Matti" Onko Juicen etunimien järjestys juuri noin?

Kyllä ainakin Ylen äänilevystön [1] mukaan. --jeepo 18. marraskuuta 2005 kello 18:57:10 (UTC)
Jo vuonna 2004 järjestys on ollut tuo, webbisarkisto vahvistaa, kummallista miksi järjestys on väärä niin monessa paikassa Musamies 25. marraskuuta 2006 kello 14.22 (UTC)
Nuo kohdat eivät kyllä ole aivan selviä. Niistä ei voi ihan täysin vakuuttua, että etunimien järjestys olisi "Juhani Pauli Matti" eikä "Pauli Matti Juhani". --Kohko 25. marraskuuta 2006 kello 14.43 (UTC)
Pauli Matti Juhani on väestötietojärjestelmän mukaan oikea järjestys. Minulla on työni puolesta pääsy sinne. Ylen äänilevystön sivuilla monen muunkin nimet ovat väärässä järjestyksessä.--PEA1945 25. marraskuuta 2006 kello 14.47 (UTC)
Luulen, että Ylen arkistossa lukee "Leskinen Juhani Pauli Matti" ainoastaan aakkosjärjestyksen vuoksi: "Leskinen Juhani Pauli Matti" ja "Leskinen Juice" sijoittuvat aakkosissa lähekkäin. --Kohko 25. marraskuuta 2006 kello 14.55 (UTC)

Niin. Olen huomannut Ylen äänilevystön sivuja selaillessani, että vtj:n järjestyksestä riippumatta puhuttelunimi on ensimmäisenä. Siis Juicen tapauksessa Juhani.--PEA1945 25. marraskuuta 2006 kello 15.04 (UTC)

sivulla http://www.juiceleskinen.fi/ puhutaan Juhanista, ei Paulista, eiköhän tämäkin ole virallinen tieto Musamies 25. marraskuuta 2006 kello 17.03 (UTC)
Ainoa virallinen lähde on Väestötietojärjestelmä. Siellä nimi on Pauli Matti Juhani Leskinen.--PEA1945 25. marraskuuta 2006 kello 17.35 (UTC)
"sivulla http://www.juiceleskinen.fi/ puhutaan Juhanista, ei Paulista...". Leskinen halusi käyttää kolmatta etunimeään joko muodossa Juhani tai Juice. Sivullahan lukee ainoastaan Juhani "Juice" Leskinen (puhuttelunimi lempinimi sukunimi). Ei siellä lue koko nimeä sellaisessa muodossa, että voisi päätellä etunimien järjestyksen. Siellähän ei edes lue muita etunimiä. On olemassa muitakin ihmisiä, jotka käyttävät puhuttelunimenään muuta kuin ensimmäistä etunimeään. Ainoastaan virallisiin lomakkeisiin he kertovat kaikki etunimensä (ja pyyntöön "puhuttelunimi alleviivataan", he alleviivaavat 2. tai 3. nimensä. Esimerkiksi: Virtanen, Kimmo Petteri eli Petteri "Pete" Virtanen). --Kohko 26. marraskuuta 2006 kello 04.05 (UTC)
Taisi osoittautua turhaksi koko hyvä pohdiskelu. Ilta-Sanomien (27.11.2006) mukaan Juice muutti nimensä vähän ennen kuolemaansa. Uusi nimi on Juhani Juice Leskinen. "Pudotin sen Pauli Matin pois ihan vain siitä syystä, että se vitutti mua", Juice kertoi paikallislehti Pitäjäläisessä viime torstaina julkaistussa haastattelussa. Näin siis Iltasanomissa.---84.230.229.44 27. marraskuuta 2006 kello 16.51 (UTC)
Oliko niitä etunimiä lopulta virallisesti 2 vai 1? Siis Juhani Juice Leskinen vai Juhani "Juice" Leskinen? Nykyinen artikkeliversio ilman lainausmerkkejä antaa ymmärtää, että Juice-nimi olisi hyväksytty viralliseksi nimeksi. --Kohko 29. marraskuuta 2006 kello 01.15 (UTC)
Virallinen nimi väestötiedoissa on 4.10.2006 alkaen Leskinen, Juhani Juice (ent. Pauli Matti Juhani).--PEA1945 29. marraskuuta 2006 kello 08.00 (UTC)

Koen tarpeelliseksi, että artikkelin alussa lukee: Juhani Juice Leskinen (aiemmin Pauli Matti Juhani "Juice" Leskinen. Tarkoitan sitä, että nykyisessä nimessä lukee: Juice ja että aiemmassa nimessä lukee "Juice" lainausmerkeissä. Tämä tekee mielestäni selväksi sen eron, että aiemmin kyseinen nimi oli vain lempinimi Juhani "Juice" Leskinen ja lopulta aivan virallinen nimi Juhani Juice Leskinen. Mikäli tämä poistetaan artikkelin alusta, niin lempinimen muutoksesta viralliseksi nimeksi pitäisi kertoa itse artikkelissa. Olemmehan tottuneet siihen, että hän oli Juhani "Juice" Leskinen. Juhani Juice Leskinenhän hän ei ollut kahta kuukauttakaan. --Kohko 22. joulukuuta 2006 kello 22.30 (UTC)

Albumiartikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Levyalbumeista ei ole tarkoitus tehdä jokaisesta omaa artikkelia. Jos joku nousee niin merkittäväksi, ettei maininta muusikon kohdalla riitä, niin sitten erikseen, mutta ei tosiaan jokaista pidä linkittää. Siivosin myös albumilistan normaaliin Wiki-muotoon. Mistä lienee ollut peräisin, kopioitu kuitenkin varmaan.--Ulrika 23. toukokuuta 2006 kello 20.17 (UTC)

Albumeista saa tehdä artikkeleita, ennen kaikkea tässä tapauksessa kun artisti on varsin tunnettu. Hapuileva rajaviiva merkittävyyden välillä liikkunee omakustanne - levy-yhtiö -akselilla. Yleensä ottaen niissä täytyy kuitenkin mainita levystä muutakin mitä albumimallineeseen ei mahdu. Asiasta on käyty aikanaan tiukkaa vääntöä kuten esimerkiksi Keskustelu:Reise, Reise ja Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Musiikin albumit. --Stonda 12. heinäkuuta 2006 kello 08.09 (UTC)

Luetteloista puuttuu Tuomas Lampelan johtaman THE NEW GENERATION ORCHESTRA:n kanssa Tampere Talolla 12.10.1991 äänitetty JUICINFONIA (AMTCD 2035), kuuluu varmaan luokkaan muut kokoelmat. Voisko joku sen sinne lisätä, itse en nyt jaksa.

Nyt on lisätty..--PEA1945 28. marraskuuta 2006 kello 17.30 (UTC)

Kuolema[muokkaa wikitekstiä]

Joku voisi käydä tekemässä tekstin taitelijan pois menosta. 24.11.2006 kuoli sairaalassa. iltalehdestä bongattu. Kommentin jätti 88.113.222.155 (keskustelu – muokkaukset).

Miksi et tehnyt sitä itse? Wikipediaanhan jokainen saa tehdä muokkauksia.--PEA1945 25. marraskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

Pitäisikö Juicen kuoleman merkittävyydestä kirjoittaa jotain. Miten sitä uutisoitiin ja miten häntä kuvailtiin. Kansa kai on ollut aika järkkynä. --80.221.25.141 26. marraskuuta 2006 kello 22.33 (UTC)

Miksi täytyy lisätä kuolemasta "väliaikatietoja". Lainaus:"Kuoleman jälkeisenä maantaina iltapäivälehdet kirjoittivat, että Juice oli läheistensä mukaan kieltäytynyt hänelle määrätystä dialyysihoidosta muutaman viikon ajan" Eiköhän tällaiset asiast varmistu aikanaan, ja varmasti ei ole kauhean oleellista määrittää milloin iltapäivälehdet asiasta kertoivat.192.100.116.142 27. marraskuuta 2006 kello 11.27 (UTC)

Asia lienee varsin varmaa, jos kerran läheiset ovat sanoneet niin. Lähdetiedon voi korjata paremmaksi kunhan asiasta kirjoitetaan muualla. --128.214.205.6 27. marraskuuta 2006 kello 11.36 (UTC)
Iltapäivälehdet tuntien lausunnon antanut "läheinen" voi olla vaikka amerikanserkun kummin kaima. Eiköhän odoteta kunnon lähteitä, ennen kuin edes lisätään tietoa tänne. Jos tuollainen viime hetkien yksityiskohdilla retostelu nyt on edes oleellista tietoa. --ML 27. marraskuuta 2006 kello 11.47 (UTC)


Päihteet[muokkaa wikitekstiä]

Juice Leskinenhän oli alkoholisti. Se on oleellinen osa hänen persoonaansa, mutta siitä ei mainita artikkelissa sanaakaan.--Teveten 25. marraskuuta 2006 kello 11.25 (UTC)

Asiasta ei näytä löytyvän helposti hyviä lähteitä.--Teveten 25. marraskuuta 2006 kello 11.29 (UTC)
Eikö Juice lopettanut juomisen jo n. 20 vuotta sitten? --ML 25. marraskuuta 2006 kello 11.32 (UTC)
Näin minäkin muistelen, että ryyppääminen jäi jo vuosia sitten. Ja on kyllä aika rumaa sanoa, että alkoholismi on oleellinen osa jonkun persoonaa. En nyt tarkoita, etteikö asiasta saisi mainita artikkelissa, mutta ei nyt ihan noin. --Hanna V 25. marraskuuta 2006 kello 11.41 (UTC)
Lähinnä tarkoitin, alkoholismi tulisi sanoa artikkelissa. Maksakirroosiin on tokia monia mahdollisia syitä, mutta epäilen (minulle ei ole asiasta mitään muuta tietoa kuin se, minkä olen tiedotusvälineiden kautta saanut), että hänen maksakirroosinsa johtui alkoholin käytöstä. Lisäksi muistan Juicen joskus kehuskelleen, että hän oli vuoden humalassa yhtäjaksoisesti (jolloin alkoholismi ainakin tuolloin oli oleellinen osa hänen persoonaansa). Olisi outoa, jos hänen alkoholisminsa olisi sellainen tabu, että sitä ei saisi mainita.--Teveten 25. marraskuuta 2006 kello 12.07 (UTC)
No mutta olihan Juice myös ylipainoinen ja vähähiuksinen. Olisiko näistäkin ollut syytä mainita ;-) Alkoholin suurkuluttaja tai ei - loistava lyyrikko kuitenkin. Juicen oma suhtautuminen juomiseensa , jota hän ei koskaan lopullisesti jättänyt paitsi 24.11.06, oli varsin juicemainen. Hänhän siteerasi hiljattain tv-haastattelussa omaa kappalettaan "Panin elämän risaiseksi. Sain risaisen elämän" ja muistutti että jos elämän pistää risaiseksi, ei pidä olla hirveän hämmästynyt jos se myös menee risaiseksi, ja että sitä saa mitä tilaa. Hyvä, Juice! Mutta nyt Nero nukkuu ja Rock loppuu kuin seinään. Lepää rauhassa... 80.222.155.98 26. marraskuuta 2006 kello 05.49 (UTC)

Juicen sanomisia[muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 25.11. tulleessa muisto-ohjelmassa oli muutamia hyviä lentäviä lauseita Juicen suusta esim. "Minulla on niin heikko itsetunto, että koen jopa punaiset liikennevalot henkilökohtaiseksi vittuiluksi." Onko näitä tallennettu jonnekin talteen?

Kuuntelen tätä naputellessani Radio Suomen muisto-ohjelmaa (25.11.2006 klo 15.00 - 17.00, eli 13.00 - 15.00 UTC)). Siinä Juicea juuri haastateltiin ja hän sanoi nuo sanat. Ne ovat haastattelusta vuodelta 1998, jossa hän totesi lisäksi, että Väinö Linna sai kuvansa 20 markan seteliin ja Sibelius 100 markan seteliin, mutta Jukka Kajava ei ole saanut kuvaansa edes kolikkoon. Hän arvosteli kriitikoita tuossa haastattelussa..--PEA1945 25. marraskuuta 2006 kello 14.51 (UTC)
(Jo Sibelius itse sanoi, että kriitikolle ei ole koskaan pystytetty patsasta --128.214.205.4 25. marraskuuta 2006 kello 14.54 (UTC))

Johdanto[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko johdanto kappaleeseen kirjoittaa sen, mistä Juice on tunnettu? Litanjia "ammateista" ei hirveästi lohduta. Esim. tunnetuimmat kappaleet ja muut työt. – linnea 26. marraskuuta 2006 kello 09.48 (UTC)

Nyt siellä on lisävirke, josta löytyy "Marilyn", "Syksyn sävel", "Viidestoista yö" ja "Sika". --Kohko 26. marraskuuta 2006 kello 22.40 (UTC)

Jyrki Boy[muokkaa wikitekstiä]

Kertooko Jyrki Boy oikeasti Jyrki Hämäläisestä? Muistelen lukeneeni, että Juice itse on kiistänyt tämän. Ja ei , minulla ei ole lähdettä tähän. Mutta ei taida löytyä lähdettä tuohon Hämäläinen-väitteeseenkään. 192.100.124.219 29. marraskuuta 2006 kello 06.09 (UTC)

Luultavasti se oli Juicen huumoria vastata "tarpeettomaan" kysymykseen juuri päinvastoin kuin mikä oli totuus. Jyrki boy -kappaleessa tätä kohtaa: "sun suosikkis ja kaverisi mua pitää pilkkanaan" on mielestäni vaikea ymmärtää muuten kuin näin: "sun Suosikkis ja kaverisi mua pitää pilkkanaan". Sen pitäisi olla aivan ilmiselvää, että kappale kertoo Hämäläisestä, kun tarkkailee koko kappaleen sanoitusta. Lähde sille, että kappale kertoo Hämäläisestä, on tietysti mahdoton löytää, jos Juice ei sitä koskaan julkisesti sanonut muuta kuin laulunsa sanoin. (Tietysti jos joku Juicen lähipiiriläinen vakuuttaa, että Jyrki boy on Hämäläisestä, niin sitten ...) --Kohko 1. joulukuuta 2006 kello 23.30 (UTC)
Toisaalta jos katsoo ihan tarkkaan, niin tuo kohta meneekin, että "mulle selvis on Elvis sun suosikki ja kaverisi mua pitää pilkkanaan". Eipä tuo todista mitään puolesta eikä vastaan. --Kaldur 3. joulukuuta 2006 kello 19.35 (UTC)
Hämäläinenhän on jonkinlainen Elvis-fani, muistaakseni on jopa tavannut (omien sanojensa mukaan) Elviksen. --Anr 4. joulukuuta 2006 kello 19.44 (UTC)
Jyrki Hämäläinen on tosiaan leimallisesti tunnettu elvisfanina. Eiköhän tuo niittaa sen, että kappale mitä ilmeisimmin käsittelee juuri Jyrki Hämäläistä (itsekin olen tämän aina tiennyt, vaikka Viidennentoista yön tulkinta ryyppyputken päättymisenä oli uutta). --ML 4. joulukuuta 2006 kello 19.55 (UTC)
Ei se kerro Hämäläisestä. Eivät nuo ole koskaan kimpassa pyörineet. Minäkin muistan että Juice on sanonut ettei kyse ole Hämäläisestä. Muistaakseni Hämäläinen rupesi puffaamaankin Elvistä vasta kun Elvis oli kuollut. Kappale kertoo homojen suhteen katkeamisesta. Laulussa mainittu San Francisco eli "Frisco" oli tunnettu homokapakka kansan suussa. --Seppo 4. joulukuuta 2006 kello 20.02 (UTC)
Olisiko todella niin, että laulun yhteydet Hämäläiseen ovat sattumaa? Googlen perusteella joku city-lehden hämäläis-haastattelu vihjasi siihen suuntaan, mutta valitettavasti aivan liian epämääräisesti. Tämä olisi merkittävää myytin murtamista, jos vain löytyisi luotettavia lähteitä. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Jyrki Hämäläinen aiheesta Seurassa 48/2006:

Olen saanut vuodesta 1975, siis jo 31 vuotta, vastata kysymykseen: Kertooko Juicen Jyrki Boy -hitti sinusta?

Totuus on, että en tiedä sitä – eikä sillä ole merkitystä. Emme koskaan keskustelleet asiasta Juicen kanssa.

On kuitenkin todennäköistä, että hän kirjoitti sen erään puhelinkeskustelumme jälkeen. Juice soitti minulle Suosikin toimitukseen ja tarjoutui haastateltavaksi. Minä vastasin hänelle: Anteeksi kuka Juice Leskinen? Se oli vitsi, sillä hänen hittinsä Marilyn oli jo pitkään ollut listoilla.

Jyrki Boyn hän esitti 1975 ensimmäisen kerran ohjelmassani Kuukauden sävel, jonka tuotti Mainos-tv:lle Markku Veijalainen. Kuukauden sävel oli television ensimmäinen värillinen pop-ohjelma. --J 5. joulukuuta 2006 kello 22.38 (UTC)

Hyvien tarinoiden ei tarvitse olla totta. Jyrki Boy ilmestyi jo syksyllä 1974 [2]. --Seppo 6. joulukuuta 2006 kello 16.24 (UTC)
Hämäläisen tarina on hyvä, vaikka muistaa lienee ajan väärin? Voi olla, että Jyrki Boy on saanut innoituksensa Hämäläisestä, mutta ei kerro hänestä silti. Ei se ainakaan fakta ole, että se kertoo hänestä.192.100.116.142 7. joulukuuta 2006 kello 09.15 (UTC)
Hämäläisen sanomisten perusteella Seurasta saa käsityksen, että kappale "Jyrki boy" kertoo hänestä, vaikka se onkin pääosin fiktiota. Siksi muutin lauseen muotoon: "Jyrki Hämäläiseen kuvitteellisesti liittyvä "Jyrki boy"". --Kohko 14. joulukuuta 2006 kello 20.48 (UTC)
Eli laitoit juuri päinvastaisen asian kuin mitä samassa yhteydessä laittamassasi lähteessä oli? :-o Vaikka lähde olisi epäluotettava - mitä se minunkin mielestäni tässä tapauksessa epäilemättä on - niin ei sillä sentään voi päinvastaista väitettä todistaa... --ML 14. joulukuuta 2006 kello 20.53 (UTC)
Ilmaisinko asian huonosti? Tämän keskustelun ja Seuran jutun perusteella olen käsittänyt, että Juice ja Hämäläinen eivät "ennen kulkeneet kimpassa" eikä heillä ole muutakaan yhteistä historiaa. Siis siksi kappale ei 'todellisesti' kerro Hämäläisestä vaan ainoastaan 'kuvitteellisesti' --Kohko 14. joulukuuta 2006 kello 20.59 (UTC)
Siksi korjauksesi muotoon: "Jyrki Hämäläiseen mahdollisesti liittyvä "Jyrki boy"" ilmaisee asian vielä huonommin, koska kappale liittyy Hämäläiseen, mutta enimmäkseen fiktiivisesti. --Kohko 14. joulukuuta 2006 kello 21.05 (UTC)
Mitens olisi "ilmeisesti Jyrki Hämäläisen inspiroima"?--J 14. joulukuuta 2006 kello 21.18 (UTC)
Tarkoittanet: Jyrki Hämäläisestä inspiraationsa saanut? Nykyinen muotoilu on mielestäni riittävän "epämääräinen": Jyrki Hämäläiseen liitetty "Jyrki boy". Sen voi käsittää niin, että se kertoo / ei kerro Hämäläisestä. Mielestäni tämä "epämääräinen" muotoilu kertoo lyhyesti olennaisen: 1) se liittää kappaleen jollain tavalla Hämäläiseen, mutta 2) ei suoraan väitä, että kappale on Hämäläisestä. --Kohko 14. joulukuuta 2006 kello 22.54 (UTC)

Kohkon muotoilu on hyvä. 192.100.116.142 15. joulukuuta 2006 kello 10.04 (UTC)

Perättömästi ilmiannettuna[muokkaa wikitekstiä]

Onko tällaiseen pitkään kappaleeseen mitään syytä? Omasta mielestäni tämä kappale on aivan turha ainakin näin laajana. Aivan triviaa... skarabe 27. marraskuuta 2006 kello 22.31 (UTC)

miksi se on turhaa? //John Locke 27. marraskuuta 2006 kello 23.01 (UTC)
Juicestahan voisi kertoa tärkeämpiäkin juttuja. Tässähän hän ei edes ole pääosassa vaan rikolliset. --Kohko 27. marraskuuta 2006 kello 23.05 (UTC)
Ilmiantojuttuhan vie tällä hetkellä kolmasosan koko artikkelin pituudesta (varsinaisen leipätekstin). Sekö on lähes tärkeintä mitä Juicesta voidaan kertoa - ei kun: mitä Juiceen liittyen voidaan kertoa? --Kohko 27. marraskuuta 2006 kello 23.09 (UTC)
Minusta mikään tieto ei ole turhaa, mutta tämähän on vapaa wikipedia, mikä estää poistamasta? //John Locke 28. marraskuuta 2006 kello 06.21 (UTC)
Nykyisellään osio on liian laaja suhteessa muuhun artikkeliin, ehdotan että muuta elämänkertaa laajennetaan. --Zxc 28. marraskuuta 2006 kello 06.22 (UTC)
Poistin koko osion roskana. Tietoa Wikipediaan lisätessä pitää edes yrittää huomioida myös artikkelikokonaisuus, eikä vain tunkea silmät ummessa itse tärkeinä pitämiään marginaalisia juttuja esim. keskelle artikkelia. Lisäksi lähteet olivat melko vaikeita tarkistaa. Yllätyksenä tuli tosin se, että osion laittajana ei ollutkaan vastaavista artikkelin pilaamistempauksistaan "tietoa lisäämällä" tunnettu 80-alkuinen, vaan jokin 200-alkuinen ip. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 20.19 (UTC)
Osion lisäsi MakeF, ei IP. Epäilen että ei kyseessä ei ollut mikään pahantahtoinen lisäys, ja luultavasti täyttä faktaa koko juttu, käyttäjä on tehnyt paljon asiallisia lakiin ja oikeuteen liittyviä muokkauksia ja artikkeleja. --Zxc 6. joulukuuta 2006 kello 18.41 (UTC)

Psyykkiset sairaudet[muokkaa wikitekstiä]

"Psyykkisistä sairauksista hänelle oli diagnosoitu depressio, paniikkihäiriö ja Aspergerin syndrooma.[8]". Pitääkö tuo paikkaansa? Ainakin Aspergerin syndrooma kuulostaa oudolta. Liekö esim. Juicen omia juttuja? Olisi hyvä saada sitaatti lähteestä. --ML 19. helmikuuta 2007 kello 11.50 (UTC)

Pikkutieto opiskeluajoilta[muokkaa wikitekstiä]

Aikoinaan suosittuun Tv-sarjaan "Veijareita ja Pyhimyksiä" (The Persuaders!) liittyen julkaistiin 1972 kirja "Veijareita ja Pyhimyksiä vauhdissa" (The Persuaders! 1). Kirjoittajana on Frederick E. Smith Tv-käsikirjoitusten pohjalta. Kääntäjänä on toiminut Tampereen kieli-instituutin kääntäjäkurssi ja mukana joukossa on Juhani Leskinen. Kustannusyhtiönä oli WSOY ISBN 951-0-00539-8 (sid) ja ISBN 951-0-00538-x (nid). Kannattanee kysyä divareista.Korina 6. joulukuuta 2008 kello 02.32 (EET)

"Toimittaja"[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin johdannossa (ja luokittelussa) Juice mainitaan myös toimittajana, mutta tietoa ei tarkenneta. Miten nyt on tämän toimittajana toimimisen kanssa? Kaikesta muusta hän on kyllä tunnettu, mutta miten on tämän tiedon laita?--Urjanhai 24. syyskuuta 2009 kello 21.00 (EEST)

Tunnetut kappaleet[muokkaa wikitekstiä]

Ja eikö muka "Ei elämästä selviä hengissä" ole tunnettu biisi? 83.148.246.254 17. helmikuuta 2010 kello 17.13 (EET)

Totta kai se on yksi Juicen tunnetuimmista biiseistä. Mikäli viittaat siihen, että sitä ei ole mainittu alkukappaleessa, missä on muutamia biisejä mainittu, niin selitys on yksinkertainen. Alkukappaleessa ei ole tapana luetella tunnettuja kappaleita muutamaa enempää. Jonkun pitäisi luoda artikkeli Luettelo Juice Leskisen kappaleista (vai joko semmoinen on olemassa?). Nyt tällä hetkellä tuossa alkukappaleessa on lueteltuna "Marilyn", "Jyrki boy", "Syksyn sävel", "Viidestoista yö", "Kaksoiselämää", "Musta aurinko nousee" ja "Sika". Viisi kappaletta pitäisi olla tarpeeksi ja nyt tuossa on jo seitsemän. Jos 2 pitäisi poistaa, niin ehkä ne olisivat "Kaksoiselämää" ja "Musta aurinko nousee", vaikka nekin ovat Juicen tunnetuimpia biisejä. --Kohko 21. helmikuuta 2010 kello 01.01 (EET)

Tuntemattomammat kirjat ja yhden levyn yhtyeet[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa oli punaisia linkkejä yhtyeisiin ja kirjoihin. Olen sitä mieltä että yhden levyn / kiertueen yhtyeet voi käsitellä ko. levyn yhteydessä, mahdollisesti laittaa uudelleenohjauksen niistä (Huhtikuu ei kai tehnyt muuta kuin joitakin keikkoja huhtikuussa 1988, ja sen oma artikkeli jo poistettiin merkityksettömänä) Samoin ajattelin että niistä kirjoista joista ei ole paljoa sanottavaa, olisi mieluummin miniesittely tässä kuin linkki HOK/minitynkäartikkeliin. --Tappinen 11. maaliskuuta 2010 kello 20.53 (EET)

Vuosilukujen linkityksiä[muokkaa wikitekstiä]

Arviolta lähes kaikki vuosiluvut on linkitetty. Poistin loppupäästä muutamia, mutta mielestäni niistä joutaisi poistaa 90 prosenttia, jolloin artikkelia olisi helpompi lukea. Muutenkin sinisyyttä voisi karsia. Riittää kun on kerran, korkeintaan kaksi (alussa ja lopussa), jos on tärkeä asia. --Ulrika 22. maaliskuuta 2010 kello 12.53 (EET)

Arkistoitu vertaisarvointi[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Monen tekijän vuosien varrella kasvattama artikkeli, jota olemme Elmajeen kanssa koettaneet saada nykyvaatimusten mukaiseksi. Mitäs vielä tarvitsisi, että voisi ehdottaa hyväksi ? Kahden viitteen sivunnumerot on vielä työlistalla... jos jollain on tuo Rinne tai Korpeinen niin apu kelpaisi. --Tappinen 21. maaliskuuta 2010 kello 18.21 (EET)

Viitteitä. Ja myös kielenhuoltoa kannattaisi katsoa. – EtäKärppä99 21. maaliskuuta 2010 kello 18.35 (EET)
Haluatko lisätä lähdepyyntöjä ? Usein kappaleen lopussa oleva vite viittaa koko kappaleeseen.Luetteloiden viitteet (eism. 14,15,16 on mieluummin peräkkäin kuin eritellen luettavuuden takia. --Tappinen 21. maaliskuuta 2010 kello 19.01 (EET)
Lisäsin lähdepyyntöjä. Kielenhuoltoa kyllä kaivattaisiin. – EtäKärppä99 21. maaliskuuta 2010 kello 19.31 (EET)
Kiitos. Oletan että ne huumejutut on Hesarin artikkelissa johon alkuperäinenkirjoittaja on tapauksen yhteydessä viitannut, ja toivon, että nuo mielipiteet löytyvät Korpelaisen ja Rinteen kirjassa... tutkimukset siis jatkuvat.--Tappinen 21. maaliskuuta 2010 kello 20.04 (EET)
Olen selannut HS:n arkistoa, mutta näyttää siltä että huumeosio on kirjoitettu jonkin muun lähteen perusteella. Kaikkia yksityiskohtia (esim. keikkakalenteri Suosikki-lehdestä) ei hesarista löydy. --Jisis (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 20.34 (EET)
Diskografiasta voisi tehdä oman artikkelin. kallerna 21. maaliskuuta 2010 kello 19.03 (EET)
Minun mielestä taas ei olisi mitään järkeä tehdä diskografiasta omaa artikkelia. Siinä menisi vain asiat sekaisin. Tottakai artistin diskografian on oltava artistin artikkelissa.--Elmajee 21. maaliskuuta 2010 kello 19.29 (EET)
Diskografiasta omaksi artikkelikseen, eikö se ole enemminkin jo käytäntö? – EtäKärppä99 21. maaliskuuta 2010 kello 19.31 (EET)
Ei, jos diskografia ei kuitenkaan ole tarpeeksi iso (niin kuin tässä ei mielestäni ole)--Elmajee 22. maaliskuuta 2010 kello 15.39 (EET)
Minun (ja näyttävästi myös Kallernan, ei voi olla varma) mielestä se on tarpeeksi iso omaksi artikkelikseen. – EtäKärppä13 22. maaliskuuta 2010 kello 19.14 (EET)
Anssi Kelan diskografia on vielä suppeampi. Meillä on kyllä jo Luettelo Juice Leskisen kappaleista, joss aon kaikki singlet. Mutta teen kokeeksi artikkelit Juice Leskisen diskografia ja Juice Leskisen kirjallinen tuotanto - yhdistetään takaisin jos tuntuu huonolta. --Tappinen 22. maaliskuuta 2010 kello 20.34 (EET)
Studioalbumit voisi jättää pääartikkeliin. --JannE 23. maaliskuuta 2010 kello 08.11 (EET)
En ole tutustunut yleiseen linjaan mutta ehkä nuo paremmin sopisivat itse artikkeliin. Harvan kirjailijankaan kirjallisesta tuotannosta on eri artikkelia, niin kuinka sitten sivutoimisen kirjailijan?--Urjanhai 26. maaliskuuta 2010 kello 20.17 (EET)
Vanhan Juice-fanin sydäntä lämmittää. Mutta: Kielenhuoltoa kaipaisi ehdottomasti, jo heti Lapsuus, nuoruus ja yksityiselämä -kappaleessa on outoja lauseita, turhia sulkeita ja yhden lauseen irrallinen huumekappale. Sitten lisäyksiä ja täsmennyksiä (kaikki ei ole välttämättömiä HA:ksi, mutta jos joskus meinaa SS-statusta...): Miten Juicen muu perhe, oliko sisaruksia? Mikä isän tappoi nuorena, vai oliko vanha isä? Entä äiti? Mitä tekivät työkseen? Muistelisin Juicen myös puhuneen äidin olleen hänelle hyvin merkityksellinen, onhan hänellä Äeti-kirjakin, mutten ole asiasta varma. Tietääkö joku muu?
Leskinen on myös sanonut Grand Slamin olleen paras yhtyeensä ja kehunut sitä muutenkin, se olisi kiva nähdä myös artikkelissa. (EDIT: onkin näemmä siellä, muttei lähteistetty) Lähdettä tähänkään minulla ei ole. Jotkut bändit ihan hajosivatkin, oliko ristiriitoja? Tuuliajolla-kiertueesta pitäisi mielestäni olla enemmän jo muusikkokappaleessa. Seppo Hovi ja muutkin yhteistyökumppanit ehkä ansaitsisivat suuremman maininnan (Anssi Tikanmäki onneksi on tekstissä!). Osaa albumien nimistä ei myöskään ole wikitetty leipätekstissä... Tällä kertaa ehdin nyt lukea vain kirjallisen tuotannon alkuun, mutta tuossa pureskeltavaa hetkeksi:-) --albval (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 18.58 (EET)
Tuuliajoista on Luodon kirjassa, laajennan sitä. RAREssa taisi olla noista bändeistä. Elma, löydätkö muuta perhettä ? --Tappinen 22. maaliskuuta 2010 kello 19.01 (EET)
Jostain olen lukenut, mutta lähdettä en muista, että Juicella on veli Arvo, joka on ammatiltaan fysiikanopettaja, ja että Juicen isä kuoli nuorena sydänkohtaukseen.--Urjanhai 22. maaliskuuta 2010 kello 19.18 (EET)
Kolme kuollutta sisarusta löytyi. Äidin elämänkerrassa voisi olla enemmänkin asioita. Eikö muista tunnu kohtuuttoman pitkältä tuo huumesyyte-osa ? --Tappinen 22. maaliskuuta 2010 kello 20.34 (EET)
Hienoa! Anteeksi, että tuotan paljon vaivaa, mutta itsepähän tämän arviointiin toitte:-) Huumerikossyyte tosiaan korostuu aivan liikaa, joten sitä voisi tiivistää. Ehdin muuten lukea pidemmälle, joten hieman lisää huomioita: Mahtaisikohan Senaattorista ja boheemista ja muutenkin muusikkouran loppuvaiheista saada enemmän irti? Musiikillinen tuotanto on muutenkin se Leskisen suurin saavutus, joten sitä saanee kokonaisuudessaan surutta laajentaa jos voi/ehtii/pystyy. Maksakirroosi ja Leskisen uusi maksa olivat jossain vaiheessa valtavasti esillä ("Maksa sanoi poks"), tyyliin miten alkoholisti voi saada uuden maksan jne. Tästä voisi olla jotain. Kirjallisessa tuotannossa ei ole mitään mainintaa lempilastenkirjasarjastani Räkä ja Roiskis, mikä on sääli. Unohtuikohan vielä jotain... Juicen vaikutuksen analysointia suomalaiseen populaarimusiikkiin ei tietenkään ole koskaan liikaa. --albval (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 20.45 (EET)
Kyllä tämä perhe juttu on mielestäni aika vaikea. Ei kovin paljon lähteitä löydy...--Elmajee 22. maaliskuuta 2010 kello 21.07 (EET)

EDIT siis, tarkoitan, että mihin nämä kolme sisarusta kuoli jne.--Elmajee 22. maaliskuuta 2010 kello 21.08 (EET)

Ja nyt tuli mieleen, että tietenkin, ennen kuin artikkeli voi mennä läpi HA-äänestyksestä, niin pitää merkitä lähdepyyntöihin viitteet.--Elmajee 22. maaliskuuta 2010 kello 21.11 (EET)

Jep. Jos Urjanhain muistikuva on oikea (ja miksei olisi) ja jossain on opettaja, jonka veli oli Juice, se opettaja pysyttelee varmaan visusti poissa julkisuudesta. Kirjastotilaus taitaa olla pakko tehdä. Halmeen lisuri olisi meidän kirjastossa... --Tappinen 22. maaliskuuta 2010 kello 21.29 (EET)
Google auttaa: [3], [4] Ja jos oikein tulkitsen googlea Iltalehden perusteella, niin olisiko tämä: [5] --Urjanhai 22. maaliskuuta 2010 kello 23.14 (EET)

Muusikkoura on nyt kuitattu suhteellisen lyhyesti siihen nähden, että äijä oli kuitenkin tunnettu lauluntekijänä, esiintyjänä ja muusikkona. Itse hän tosin piti itseään ennen kaikkea runoilijana ja myös sanoituksiaan runoutena. Siinä mielessä "sanoitukset" ja "kirjallinen tuotanto" on vähän keinotekoinen erottelu. Mielestäni elämä ja ura kannattaisi rakenteessa erottaa, vaikka ne käytännössä tietysti limittyvätkin, mutta nyt varsinainen ura jää jotenkin tuonne alaotsikoiden alle piiloon ja näyttää pahalta, että esimerkiksi "muusikkoura" on samanveroinen otsikko kuin "perätön huumerikossyyte". Ehdotukseni on että musiikki, sanoitukset ja kirjallinen tuotanto omaan lukuunsa ja yksityiselämää, myös päihteitä ja huumesyytteitä käsittelevä tavara omaan lukuunsa. Suomalaisen rockin historiaa (Jee jee jee) ei ole lähteissä käytetty. Katsoin ihan vain henkilöluetteloa ja siinä on yli 50 viittausta Juiceen. Kielen voisin jossain välissä tarkistaa ja mulla on myös Juicen kaikki singlet käsittävä cd-boksi jossa on aika pitkä oheisliite, siitä voisi löytyä lisää lähdemateriaalia.--Tanár 22. maaliskuuta 2010 kello 22.59 (EET)

Pohdin tuota samaa rakenneuudistusta ja taidan kokeilla sitä heti. --Tappinen 22. maaliskuuta 2010 kello 23.10 (EET)

Artikkelissa käytetään sekaisin Juicea ja Leskistä. Valittava jompi kumpi ja mentävä koko artikkeli sillä. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 09.26 (EET)

Päinvastoin, monotoninen jompikumpi on hyvä korvata vaihtelevasti (ehkä vähän tilanteenkin mukaan), koska Juice kuitenkin on tunnettu sekä Juicena että Leskisenä. Elämäkerroissa on varsin tavallista käyttää henkilöstä erilaisia nimityksiä, joten antaapa olla vaan. --Ulrika 23. maaliskuuta 2010 kello 09.42 (EET)
Kyllä se on näin, minun mielestä, että olisi parempi jos artikkelissa käytettäisi vain toista niistä. Sitten lähdepyyntöihin viitteet ja minun puolesta äänestykseen.--Elmajee 23. maaliskuuta 2010 kello 20.09 (EET)
Ennen SS-äänestystä edellytetään 2 viikon arviointi; joku voi vielä keksiä jotain muuta. Minusta olisi hyvä antaa jatkua sen 2 viikkoa vaikka mentäisiinkin HA-äänestykseen (ainakin aluksi). Katsellaan noita kirjoja, pyydettyjen lähdeviitteiden lisäksi niistä voi tulla laajennusideoita. --Tappinen 23. maaliskuuta 2010 kello 20.48 (EET)
Empä oikein usko että tämä SA-äänestyksestä menisikään vielä vähään aikaan läpi...--Elmajee 23. maaliskuuta 2010 kello 21.04 (EET)
Ei tällaisena, mutta 2 viikon aikana voi tulla ehdotuksia, jotka toteuttamalla menisi. Ei niitä tarvitse heti toteuttaa, mutta pistetään talteen. Monet lukevat tätä arviointipalstaa vain silloin tällöin. Ja voihan joku kirjanomistaja innostua kirjoittamaan vaikka sävellyksistä. --Tappinen 24. maaliskuuta 2010 kello 07.55 (EET)
Joo, älkää vielä keskeyttäkö äänestystä. Mäkin ehdin lukea tän kunnolla vasta viikonloppuna. --albval (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 14.33 (EET)

Järjestelin, tiivistin ja huolsin kieltä. Räkä ja Roiskis -sarja ansaitsisi mielestäni artikkelin, siksi wikitin. Nyt kun elämä ja ura ovat erillään, elämänvaiheiden käsittely töksähtää kielenkääntämisopintoihin, sen jälkeen vain luetellaan vaimot ja lapset. Eli jos vain tietoa löytyy, lukisin mielelläni Juicen aikuisuudesta perusteellisemmin. Juicen sävellyksiä ei analysoida juuri lainkaan musiikilliselta kannalta, ja sanoitusten teemoihinkin voisi varmaan mennä syvemmälle. Kirjallisesta tuotannostakin kaipaisi hieman perusteellisempaa erittelyä, jos lähteitä löytyy. --Hrrkrr31 23. maaliskuuta 2010 kello 23.59 (EET)

Kiitos parannuksista. Siksipä tuo ura olikin elämän seassa, että minulle jäi kuva, että opintojen jälkeen Juicen elämässä oli vain ura, perheet ja päihteet. Liikaa sairaskertomuksen revittelyä olen välttänyt, lähteetkin kun ovat huhutasolla. Avainsana tässä on lähteet - palataan kun kirjoja on. EDIT: Elämän keskivaiheisiin kuuluivat toki vero-episodi konkurssin ja velkavankeuden uhkineen, ja siitä seurannut yritysten perustaminen. Siirsit ne kuitenkin muualle. Pidin vero-episodia merkityksellisenä siksi että se osittain ehkä vaikutti yrittäjäverotuksen nykykäytäntöön. --Tappinen 24. maaliskuuta 2010 kello 07.55 (EET)
Kannattaisikohan siis sittenkin palauttaa musiikkiuran käsittely muun elämän yhteyteen, niin säilyisi kronologia? Verojuttu oli tuollaisenaan minusta liian irrallinen, mutta jos löytyisi lähde jonka mukaan se todella vaikutti Leskisen elämään suuresti niin sen voisi vähän laajennettuna palauttaa elämänkertaosioon. Onko tuosta vaikutuksesta yritysverokäytäntöön lähdettä, se olisi mielenkiintoinen tieto? Sairauksista on jo ihan tarpeeksi asiaa. Minun muokkauksiani saa muuten vapaasti parannella ja kumota. :) --Hrrkrr31 24. maaliskuuta 2010 kello 09.04 (EET)
Kokeilin nyt tätäkin: siirsin muusikko-osasta sen kronologian keskelle elämää mutta jätin genre- ja soittotaitopohdinnat toisaalle. Hyvät otsikot ovat vielä haussa. --Tappinen 24. maaliskuuta 2010 kello 21.38 (EET)

Lisäilin ja lisään vielä hajatietoja CD-boksin kansilehtisestä sinne tänne. Rakenne ei oikein toimi vieläkään, kun elämä-luku on jotenkin hajanainen. Ehkä vaatisi jonkinlaisen luvun vielä, johon voisi piirtää vähän luonnekuvaa: toisaalta ujo, mutta toisaalta armoitettu esiintyjä ja humoristi. Kenties myös suhde uskontoon, auktoriteetteihin, politiikkaan kuuluisi samaan. Kenties myös Tampere ja yleensäkin ei-helsinkiläisyys. "Juice ihmisenä" kuulostaa aika kamalalta. "Taiteilijakuva"? --Tanár 24. maaliskuuta 2010 kello 22.09 (EET)

Laajensin sanoituskohtaa. Meneekö omaksi tutkimukseksi, jos poimin tuonne esimerkkejä mainituista aihepiireistä ja tehokeinoista (vai pitääkö poimia samat esimerkit joita viitteissä on käytetty: ""haitaksi oli haitaksi" ja "...pois piru merrasta, meripelastus kiinni on Herrasta" ? ). --Tappinen 24. maaliskuuta 2010 kello 23.29 (EET)
Hain Jee jee jee-kirjan, jonka hakemistokohdista monet tosin viittavat vain marginaalin luetteloihin ("Covereita", "Elokuvasävelmiä", "Mainossaävelmiä"). Pläräsin Keron kirjan. --Tappinen 25. maaliskuuta 2010 kello 18.53 (EET)
Joo, mutta on siellä muutakin, kuten ekasta levystä essee s. 217.--Tanár 25. maaliskuuta 2010 kello 22.06 (EET)
Esseen kaunokirjallisesta luonteest ajohtuen en heti keksi, miten sitä käyttäisi lähteenä. --Tappinen 26. maaliskuuta 2010 kello 15.19 (EET)

Kun artikkelia lukee kokonaisuutena, niin kovin lyhyeksi jää levytysten osuus, lähinnä maininnoiksi muusikkouran yhteydessä. Jonkin verran enemmän olisi kiva lukea tärkeimmistä albumeista ja biiseistä.--Tanár 25. maaliskuuta 2010 kello 22.06 (EET)

"Arvioita tuotannosta" -osaan kävisi luontevasti pari albumia myös. Työjonoon. --Tappinen 26. maaliskuuta 2010 kello 15.19 (EET)

Artikkeli on mennyt paljon eteenpäin. Muokkasin rakennetta vielä hieman ja muutin joitain otsikoita. Muutin "muusikko" luvun nimeksi "muusikko ja esiintyjä" ja sijoitin sinne pari lausetta Juicen luonteesta ja roolista esiintyjänä. Nyt rakenne on mielestäni ihan ok; ainoa ongelma sillä tasolla on enää elämä-luvun hajanaisuus ja väliotsikointi. Ongelmat johtuvat varmasti osittain siitä, että äijästä ei ole olemassa elämäkertaa, joten tietoja on hajallaan ja satunnaisestikin eri lähteissä. Paljon voisi auttaa jo sekin, että elämä-luvun kirjoittaisi uudestaan mahdollisimman kronologisessa järjestyksessä ja miettisi alaluvut ja niiden otsikot uudelleen.--Tanár 27. maaliskuuta 2010 kello 09.33 (EET)

Juice Leskisen tunnetuimpien yhtyeiden mm. Coits Intistä jne. voisi laittaa artikkeliin enemmän tietoa. Ehkä vaikka ala-otsikoksi. Taidankin aloittaa sen väsäämisen...--Elmajee 27. maaliskuuta 2010 kello 10.27 (EET)

Tuohan näyttää hyvältä. Grand Slam tarvitsee varmaan myös oman osion. RAREssa on siitä juttua. --Tappinen 28. maaliskuuta 2010 kello 15.09 (EEST)
Voisiko sanoitustyylistä ja teemoista, yleensä laulujen sisällöstä olla jotain? Sävellystyyliin oli pientä viittausta, mutta voisi olla enemmän siitäkin.--83.102.27.84 27. maaliskuuta 2010 kello 21.07 (EET)
Onhan siellä jo kokonainen osio sanoituksista.--Elmajee 28. maaliskuuta 2010 kello 10.14 (EEST)

Aloin tehdä artikkeleita Juicen tunnetuimmista biiseistä. Johan on kumma, kun kaikenmaailman re-dance-super-mixeistä ja kokoelmista on omat artikkelinsa, mutta eipäs vain ollut Marilynista eikä Syksyn sävelestä.--Tanár 29. maaliskuuta 2010 kello 22.35 (EEST)

Aiotko tehdä myös niistä, jotka nyt ovat punalinkkejä?--Elmajee 30. maaliskuuta 2010 kello 15.27 (EEST)
Joo tarkoitus olis sinistää ne kaikki tässä pikku hiljaa.--Tanár 31. maaliskuuta 2010 kello 14.02 (EEST)

Jos tuon kirjallisen tuotannon ja studioalbumit toisi takaisin, niin mitäs sanotte, laitetaanko loppuun vai ko. tuotantoa analysoivan tekstin perään (eli siihen kappaleeseen jossa nyt on pääartikkeliviite) ? --Tappinen 3. huhtikuuta 2010 kello 22.12 (EEST)

Vaikka itse sitä kirjallisen tuotannon ja diskografian omaa artikkelia vastustinkin, niin nyt se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta. Tänään on artikkeli ollut vertaisarvioinnissa kaksi viikkoa, ja minun puolesta voi laittaa äänestyksen HA-artikkeliksi. Suositeltuun olisi vielä väsäämistä. Tietenkin voi jatkaa työstämistä ja odottaa, että saisi suositelluksi. Mitä mieltä muut ovat?--Elmajee 4. huhtikuuta 2010 kello 16.54 (EEST)
Jos Sinulla on aikaa seurata HA-äänestyksen aikana tulevia kommentteja, niin mun puolesta voi laittaa. Olen itse osan ensi viikosta poissa. --Tappinen 4. huhtikuuta 2010 kello 20.07 (EEST)
Mun mielestä tämä on vielä kesken ja haluaisin miettiä tuota rakennetta vielä. Elämä-luku on vähän sekava ja taitelijakuva ja tuotanto -lukujen välinen työnjako epäselvä. Toisaalta en omasta puolestani osaa luvata, missä välissä ehtisin sitä viilaamaan. Mun mielestä kirjallinen tuotanto ja diskografia voivat ihan hyvin olla omina artikkeleinaan, mutta jos ne haluaisi tuoda tähän artikkeliin takaisin, niin sitten ihan loppuun.--Tanár 4. huhtikuuta 2010 kello 20.17 (EEST)
Kun aloitin nykyisen tuotanto-luvun, olin ajatellut koota siihen arvostelijoiden ja muusikkotoverien lausuntoja, kultalevyjä ja myyntilukuja. Juicea tutkineet gradut on nyt taiteilijakuvassa, lisuri tutkimuksissa (mutta se lisuri on julkaistu ja mm. Kallion kirjastossa). --Tappinen 5. huhtikuuta 2010 kello 10.09 (EEST)
Nyt taitelijakuva ja tuotanto menevät päällekkäin. Taiteilijakuva-lukua voisi ehkä lyhentää niin, että siinä kerrottaisiin vain Juicesta muusikkona, esiintyjänä ja sanoittajana. Ei siis niinkään hänen tuotannostaan, vaan yleisemmin. Kaikki muu sitten tuotantolukuun. Käytännössä rajanveto ei toki ole aina helppo tehdä. Minusta on ihan perusteltua että lisuri mainitaan tutkimuksissa koska se on kuitenkin painettu. Gradut ovat kuitenkin enemmän opinnäytetöitä kuin itsenäisiä tutkimuksia.--Tanár 5. huhtikuuta 2010 kello 11.35 (EEST)
Kannattaisin ainakin studioalbumien (ellei koko diskografian) ja ainakin kirjallisen tuotannon palauttamista artikkelin yhteyteen. Nyt lukijaa joutuu turhaan plaraamaan näiden kolmen väliä, ja mahtaako monen kirjailijankaan kirjallisesta tuotannosta olla eri artikkelia. Diskografiasta eri artikkeli voi ehkä olla enemmän perusteltu, koska se voi vielä laajentua esimerkiksi singleillä (ja miksei vaikka myös Juicen muille tekemillä sävellyksillä ja sanoituksilla tms.), mutta esim. ainakin studioalbumit voisiva sopia tähän.--Urjanhai 4. huhtikuuta 2010 kello 20.24 (EEST)
Jopa kirjallisuusbiografiat listaavat Juicen ensisijaisesti muusikkona, siksi on mielestäni tasapainotonta pitää kirjat tässä ja levyt muualla. Minusta on ollut hyvä että ne ovat olleet erillään aktiivisen kirjoitusvaiheen ajan, mutta en osaa katsoa tätä lukijan silmin. --Tappinen 5. huhtikuuta 2010 kello 10.09 (EEST)
Samaa mieltä siitä, että kirjoja ja levyjä pitäisi kohdella samalla tavalla: joko kummatkin omiksi artikkeleikseen tai sitten kummatkin tähän loppuun.--Tanár 5. huhtikuuta 2010 kello 11.35 (EEST)
Varmaan noin. Enkä nyt tiedä, ehkä ne erillisinäkin menevät kun kummastakin nyt on tekstissä kuitenkin oma kappaleensa ja tämä artikkeli -linkki, vaikka kirjallinen tuotanto (keskeisimmin muusikkona ansiotuneella henkilöllä) onkin kovin lyhyt. Diskografia taas on nykyisestään vielä laajennettavissa.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2010 kello 12.43 (EEST)
Tai voisiko kirjallisen tuotannon ja diskografian yhdistää yhteen artikkeliin?--Urjanhai 4. huhtikuuta 2010 kello 20.32 (EEST)
En tiedä, jotenkin tuntuu väkinäiseltä, mikä olisi otsikkokaan. "Juice Leskisen tuotanto?"--Tanár 5. huhtikuuta 2010 kello 11.35 (EEST)
Otsikkohan olisi tietenkin "Leskisen kirjallinen tuotanto" ja "Diskografia", eihän siinä mitään ongelmaa ole, mutta onko se muutenkaan hyödyllistä yhdistää niitä? Kun niistä kerran nyt on omat artikkelit tehty.--Elmajee 5. huhtikuuta 2010 kello 11.55 (EEST)
Tai siis, jos ne yhdistettäisiin, niin otsikko olisi varmaankin Juice Leskisen diskografia ja kirjallinen tuotanto, koska diskografia Juicen tapauksessa on merkittävämpi. Mutta kun sekin olisi vähän väkinäinen yhdistelmä, niin nykyistäkin jäsennystä ehkä voi pitää mahdollisena, varsinkin nyt kun kummastakin aiheesta on artikkelin tekstissä nyt varsin tyhjentävä selostus, ja varsinkin kun Diskografiassa on vielä myös paljon laajennusmahdollisuuksia.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2010 kello 12.43 (EEST)

Fiksasin rakennetta vähän ja karsin päällekkäisyyksiä (kuten biisiartikkeleissa olevia juttuja) ja mielestäni epäolennaisia yksityiskohtia. Nyt tuli ainakin omasta mielestäni parempi :) mutta entäs teidän? Ideana on, että "taitelijakuva"-luvussa kerrotaan siitä, millainen Juice oli yleensä muusikkona, sanoittajana jne. ja "tuotanto"-luvussa taas kerrotaan levytyksistä ja kirjallisesta tuotannosta. Kun siirtelin kappaleita edestakaisin, niin artikkelista tuli tekstinä vähän sekava. Tarkoitukseni olisi vielä käydä kieli kokonaan läpi ja lisätä jotain juttuja CD-boksin liitteestä ja mahdollisesti muistakin lähteistä, että artikkeli olisi sujuvampi ja ehjempi kokonaisuus.--Tanár 5. huhtikuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Aika hyvältä näyttää. Pikkuhuomiona se, että otsikoinnissa toistuu nyt ilmaisu "terveysongelma" kahdessa eri otsikossa (niin kuin tosin Juicen elämänkulussakin ilmeisesti), mutta haittaako tuo?--Urjanhai 5. huhtikuuta 2010 kello 12.55 (EEST)
Jälkimmäisestä voisi ottaa pois; siirsin 1980-luvun kirroosin 1980-luvusta kertovaan kohtaan ja lisäsin Juicen lausunnon sen (ja perättömän huumesyytteen) merkityksestä elämänsä kannalta. Mutta olisiko viimeinen elämä-kappale vain "Viimeiset vuodet" ? Muutan sen "Terveyden heikkeneminen". --Tappinen 5. huhtikuuta 2010 kello 13.08 (EEST)
Hyvää työtä ootte tehnyt. Mutta Tanár on oikeassa siinä, että artikkelia on kokenut sen verran siirtelyä ja muokkausta, että hieman on tyylillisesti sekava. Luotan kuitenkin siihen, että se tulee kuntoon. --PtG 5. huhtikuuta 2010 kello 13.27 (EEST)
Luota meihin :)--Tanár 5. huhtikuuta 2010 kello 14.38 (EEST)
Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi2[muokkaa wikitekstiä]

Tämä oli vertaisarvioinnissa maalis-huhtikuussa ennen hyvä artikkeli -äänestystä. Sen jälkeen artikkeli on kuitenkin kehittynyt niin paljon, että uusi vertaisarviointi on varmaan tarpeen, jotta saataisiin tästä suositeltu. Ainakin seuraavista asioista toivoisin kommentteja:

  • Onko elämäkerta sopivan pituinen ja onko siinä musiikkiura ja "muu elämä" tasapainossa?
  • Onko työnjako elämäkerta-, taitelijakuva ja tuotanto-lukujen välillä toimiva?
  • Onko perusteltua, että diskografia ja kirjallinen tuotanto ovat omina artikkeleinaan? Sitä kritisoitiin aikaisemmin, mutta sen jälkeen artikkeli on kasvanut aika paljon.
  • Ovatko kaikki punaiset linkit tarpeellisia? Joistakin muusikoista ei ole juuri muuta kirjoitettavaa kuin että ovat olleet Juicen bändissä. Toisaalta kaikista Juicen kirjoista voisi olla artikkeli sillä perusteella, että levyistäkin on.

Olen käynyt kaikki viitteet läpi, ja minulla on nyt lähdekirjat lainassa kirjastossa, joten voin helposti täydentää niiden perusteella. Myös musiikkinäytteitä olisi tarkoitus liittää mukaan. Tietysti myös vapaat kuvat taitelijasta uran eri vaiheissa olisivat hieno juttu.--Tanár 2. elokuuta 2010 kello 22.13 (EEST)

Johdanto voisi olla pidempi tiivistelmä artikkelistä (en:Wikipedia:Manual of Style (lead section)). --Jisis 2. elokuuta 2010 kello 22.22 (EEST)
Katselin sivustoa ja pidin siitä mutta näkisin pari tai kolme suoraa sittaattia joko Juicelta itseltään tai joltakin muulta taholta. Juice seikkaili muun muassa Mauri Kunnaksen (Suosikki) sarjakuvissa. Myöskin Hänen suhtautuminen suomalaisiin instituutioihin kuten kirkkoon tai armeijaan.. Elämänkerta osiosa oli maimittu pari kirjaa niistä olisi hyvä mainita vielä "kirjallisuutta" osiossa D100a 2. elokuuta 2010 kello 22.32 (EEST)
Kiitoksia kommenteista, kirjoitan johdannon uudestaan ja voin lisätä sitaattejakin mukaan, Juiceltahan niitä löytyy :)--Tanár 3. elokuuta 2010 kello 14.24 (EEST)
Juicen suhdetta instiuutioihin sivutaan sanoittaja-luvun alussa "hän ivaa usein auktoriteetteja ja viranomaisia" ja vielä teemojen yhteydessä: "kritisoi julmasti kirkkoinstituutiota ja kyynikoita, jotka käyttävät toisten uskonnollisia tunteita hyväkseen" ja "Yhteiskuntaan ja sen vallanpitäjiin Leskinen suhtautuu johdonmukaisen kielteisesti." Pitäisikö tuo sitten nostaa vielä selvemmin esille? Kirjallisuutta-osiossa on mainittu Juicea käsittelevät kirjat (myös hänen itse kirjoittamansa muistelmateos), elämäkertaosiossa sellaiset jotka hän on itse kirjoittanut.--Tanár 3. elokuuta 2010 kello 14.24 (EEST)
Juu, ja ääninäytteitäkin on nyt artikkelissa.--Tanár 3. elokuuta 2010 kello 14.24 (EEST)
Ja nyt kolme sitaattiakin: yksi Juicelta, toinen Rinteeltä ja kolmas Alatalolta.--Tanár 4. elokuuta 2010 kello 23.38 (EEST)
Hienoa työtä ! Itse ottaisin kyllä Marilynistä kertosäkeen enkä alkuosaa. --Tappinen 4. elokuuta 2010 kello 23.58 (EEST)
Voin muokata ääninäytettä, jos kertosäe olisi parempi ratkaisu.--Olimar 5. elokuuta 2010 kello 00.13 (EEST)
Mikäs siinä, jos Olimar viitsit, niin kertosäe sitten. Ehkä se on tosiaan parempi.--Tanár 5. elokuuta 2010 kello 13.55 (EEST)
Vaihdoin vihdoin näytteen alkamaan kertosäkeestä – ei siihen mennytkään kuin pari viikkoa!--Olimar 19. elokuuta 2010 kello 01.12 (EEST)

Kyllähän noita viitteitä on kivasti, mutta kun niitä seuraa niin huomaa että kaikin paikoin viitteet eivät ole oikeilla paikoillaan (tai sitteen tekstissä on vielä paljon lähteetöntä tietoa) johtuu varmaan siitä että ne on tavallaan harhautuneet uusia muokkauksia tehtäessä ja ehkä uusien kappalejakojen myötä.Vesteri 5. elokuuta 2010 kello 15.49 (EEST)

Hmm, mielestäni artikkeli on jokseenkin kattavasti viitteistetty. Merkitsetkö siihen vaikka lähdepyynnöllä epäselvät kohdat.--Tanár 5. elokuuta 2010 kello 20.26 (EEST)
Pitäisiköhän tuossa artikkelissa ottaa jonkin yhtenäinen viitekäytäntö, kun nyt noita viitteitä ennen pistettä on ripoteltu sattumanvaraisesti johtuu varmaan siitä, että niin moni muokkaaja on muokannut sitä omalla tutulla käytännöllään. Artikkeliin tulisi saada johdonmukaisuus niiden käytössä.Vesteri 5. elokuuta 2010 kello 23.48 (EEST)
Jos viite on pisteen jälkeen, se tarkoittaa että viite on edeltävään lauseeseen.EDIT: virkkeeseen, jos tarkkoja ollaan.--Tanár 6. elokuuta 2010 kello 17.01 (EEST) Jos viite on ennen pistettä, viite on edeltävään useampaan lauseeseen (tai koko kappaleeseen, jos siinä ei ole muita viitteitä). Sama systeemi kuin tieteellisessä tekstissä muutenkin, paitsi että siinä käytetään yleensä yläindeksien sijasta sulkumerkkejä. Joskus muinoin tästä asiasta käytiin keskustelu, jossa tämäkin käytäntö hyväksyttiin.--Tanár 6. elokuuta 2010 kello 16.48 (EEST)
Korjasin nuo lähdepyynnöt saman systeemin pohjalta.--Tanár 6. elokuuta 2010 kello 17.01 (EEST)
Nyt en kyllä ymmärtänyt tuosta selityksestäsi mitään, lähinnä vaan sen, että pitäisi toimia juurikin päin vastoin.Vesteri 6. elokuuta 2010 kello 19.33 (EEST)
Joo niin pitäisi, oli niin hyvä selitys että menin itsekin sekaisin :) --Tanár 6. elokuuta 2010 kello 22.54 (EEST)
Juu sattuuhan sitä. Siksi ihmettelenkin miksi artikkelissa viitataan keskellä kappaletta viitteellä joka on ennen pistettä, kun ne näyttäisivän enemmänkin hämäävän lukijaa (tai ainakin minua).Vesteri 6. elokuuta 2010 kello 23.00 (EEST)
Silloin viittaus on useampaan kuin yhteen virkkeeseen. Tietysti voisi laittaa kaikki viitteet pisteiden jälkeen, periaatteessa se on minulle ihan sama, mutta se olisi aika iso muutos kuitenkin joten pitäisi olla aika varma siitä, että se on todella tarpeen. Hämääkö tämä nykyinen systeemi muitakin?--Tanár 9. elokuuta 2010 kello 19.54 (EEST)
Itsekin käyttänyt tuota tapaa aiemmin, mutta ehkä olisi esteettisesti selkeämpää ja luettavampaa, jos kaikki viitteet olisivat välimerkkien jälkeen. Toisaalta molemmat tavat ovat hyväksyttjä viimeksi asiasta käydyn keskustelun perusteella. Eli tässäkin artikkelissa käytetty tapa on hyväksytty, joten ei se voi olla esteenä suositelluksi artikkeliksi. --PtG 10. elokuuta 2010 kello 09.55 (EEST)
Tiedossa toki on, että molemmat tavat ovat sallittuja, mutta katsoisin että artikkelissa käytettäisiin jompaa kumpaa tapaa eikä molempia tapoja rinnakkain. Kyllä mielestäni lukijaa hämää se, että samassa artikkelissa viitataan virkkeeseen ennen pistettä ja pisteen jälkee, jopa samassa kappaleessa.Vesteri 10. elokuuta 2010 kello 17.54 (EEST)
Olen yrittänyt käyttää johdonmukaisesti vain yhtä tapaa. Antaisitko esimerkkejä, missä kohdin molempia tapoja on käytetty rinnakkain.--Tanár 10. elokuuta 2010 kello 22.23 (EEST)
Vuonna 1990 Leskinen joutui aiheettomasti syytteeseen huumausainerikoksesta. Eräs vangittuna ollut huumekauppias kertoi poliisille myyneensä huumeita muun muassa Leskiselle, ja lausunnon pohjalta syyttäjä nosti Leskistä vastaan syytteen.[39] Syyte hylättiin raastuvanoikeudessa 22. marraskuuta 1990, ja ilmiantaja apureineen tuomittiin yli vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin perättömästä ilmiannosta.[40] [41] Leskinen nosti vuorostaan syytteen valtiota vastaan ja vaati korvauksia muun muassa aiheettomasta pidätyksestä, vapaudenriistosta ja henkisestä kärsimyksestä[35] .Helsingin hovioikeus määräsi elokuussa 1995 valtion maksamaan korvauksia Leskiselle 39 750 markkaa[42] [43] . Oikeudenkäyntiprosessi oli Leskiselle raskas ja haittasi hänen työtään pitkän aikaa[25] . Myöhemmin hän saattoi kuitenkin todeta: ”Tärkeitä vuosia kehittymiseni kannalta ovat 1988 (maksakirroosi) ja 1990 (joutava oikeudenkäynti): noina vuosina pääsin itseni kanssa tasapainoon ja valtion niskan päälle.”[4]
Katos vaan, [40] [41] ja [4] ovat pisteen jäljessä, vaikka pitäisi olla edellä. Korjasin.--Tanár 11. elokuuta 2010 kello 20.47 (EEST)
Esimerkiksi ”Viidestoista yö” ja ”Syksyn sävel” sijoittuivat 15 parhaan joukkoon Iskelmä-radion järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen parhaasta iskelmästä[66] , ja albumilla Kiveä ja sämpylää kuullaan rockin lisäksi twistiä, humppaa ja marssia[15]. Tämäkin on viittausohjeen mukaan luettavissa, että viite 15 viittaa koko virkkeeseen ja viite 66 sanaan iskelmästä, voihan olla että näin onkin en ole perehtynyt kun ei ole lähteitä nenän alla. Mutta uskoisin että tuolla pilkun edellä olevalla viittellä viitataan lauseeseen, kun noita vastaavia kohtia on enemmänkin. Alku puoli artikkelista on aika hyvin kuosissa, mutta loppupuolella yhdenmukaisuus näkönän säröilee. Mutta niin kun sanoin paha mennä noita muuttelemaankaan kun ei ole niitä lähteitä käytettävissä.Vesteri 11. elokuuta 2010 kello 18.18 (EEST)
Tuo tarkoittaa sitä, että ensimmäinen lause on lähteestä [66] ja jälkimmäinen lause lähteestä [15]. Mutta jaoin nuo nyt kuitenkin kahdeksi virkkeeksi, että on varmasti selvä. Täytyy varmaan tarkistaa vielä koko artikkelin viitteet.--Tanár 11. elokuuta 2010 kello 20.47 (EEST)
Sanoisin, että keskellä virkettä viitteen tulee olla välimerkin edellä. Jos viittausohje muuta väittää, se on virheellinen.--Urjanhai 11. elokuuta 2010 kello 22.29 (EEST)
Mihin tämä perustuu? Itkosen kieliopas sanoo, että yläindeksit eivät koskaan saisi olla välimerkin edellä. Artikkelissa itseäni hämää se, että kun viite on ennen välimerkkiä, välimerkin edellä on lisäksi välilyönti. Tällaista tapaa en ole nähnyt käytettävän kuin tässä artikkelissa. --Jisis 11. elokuuta 2010 kello 22.36 (EEST)
Tuosta huolimatta toisissa viittausohjeissa neuvotaan ja toisissa julkaisuissa näkee viitteitä pisteen edellä(vaikka toisissa nämä kielletään). Mutta saako niitä olla missään tapauksessa pilkun jälkeen? Piste ja pilkku ovat eri asia. Kun viite on pisteen jälkeen, se joissain viittausjärjestelmissä merkitsee eroa pisteen edessä olevaan viitteeseen, mutta voiko se missään tapauksessa olla pilkun jälkeen? Ainakaan pisteen edessä olevan viitteen edellä ei pidä olla välilyöntiä, eikä myöskään pilkun edessä olevan. Oppaita ei ole nyt käsillä (paitsi pisteen eteen viitteitä suosittava Anna Sivulan Nota bene, joka löytynee googlella), mutta näin olen muistavinani nähneeni painetuissa julkaisuissa. Jos näyttää että olen väärässä, niin täytyy tarkistaa kirjahyllystä.--Urjanhai 11. elokuuta 2010 kello 22.59 (EEST)
Tuo Itkosen kieliopas ei tee eroa pilkun ja pisteen välillä. Siinä vain sanotaan, että "viitenumero tulee ilman väliä edellisen sanan tai välimerkin jälkeen (ei koskaan välimerkin edelle". Ja välimerkkihän se on pilkkukin. --Jisis 11. elokuuta 2010 kello 23.10 (EEST)
Tässä lienee selkeästi erilaisia ohjeita. Ainakin tässä esiintyy viitenumeroita pisteen edellä, mutta esimerkkiä viitenumerosta pilkun yhteydessä ei löydy.--Urjanhai 11. elokuuta 2010 kello 23.17 (EEST)
Joo erilaisia ohjeita löytyy yliopistoilta, mikä on aikaisemmissa keskusteluissa tullut ilmi. Kiinnitin vain tähän asiaan huomiota koska yllä pidit välimerkin jälkeen olevaa viitettä keskellä virkettä ehdottomasti virheellisenä, mutta ainakin Itkosen opas kertoo juuri päinvastaista. --Jisis 11. elokuuta 2010 kello 23.21 (EEST)
Joo, ja viittaamani oppaan tekijän eräässä julkaisussa näköjään esiintyy viitenumeroita pilkun jälkeen ilman välilyöntiä, eli täytynee uskoa. Ei ole vain näköjään ennen sattunut silmiin. Joskin löytyi myös piste kummallakin puolen samaa viitenumeroa (sekä lukuisina esiintyminä piste kummallakin puolen eri viitenumeroita).--Urjanhai 11. elokuuta 2010 kello 23.29 (EEST)
Tuo piste viitteen mollemmin puolin? No kaipa sitä voisi olla tilanne, jossa viitataan kappaleen viimeiseen vikkeeseen ja koko kappaleeseen samalla viitteellä, mutta tuossa tapauksessa kappaleessa on varmaan viitattu yksittäisiin sanoihin lauseiden sisällä. Tuo jälkimmäinen taitaa tulla kysymykseen kun viitataan välimekkiä ennen olevalla viitteellä lauseen, virkkeen tai kappaleen viimeiseen sanaa ja välimerkin jälkeisellä viitteellä koko lauseeseen, kappaleeseen tai edeltävään viitteeseen saakka.Vesteri 12. elokuuta 2010 kello 01.58 (EEST)

Kävin läpi koko artikkelin ja siirsin pisteet ja viitteet oikeille paikoilleen. Siellä olikin aika paljon epäloogisuuksia, mutta nyt toivottavasti asia on kunnossa.--Tanár 11. elokuuta 2010 kello 22.04 (EEST)

Jisis:Välimerkin edellä ei ole välilyöntiä, mikä näkyy koodista.--Tanár 11. elokuuta 2010 kello 22.47 (EEST)
Oho, niinpäs onkin. Jostain syystä itse artikkelitekstissä ainakin omalla selaimellani välilyönnit näkyvät, ja samoin jos copypastetan tekstiä artikkelitekstistä tekstinkäsittelyohjelmaan. --Jisis 11. elokuuta 2010 kello 23.14 (EEST)
Niin näkyy minullakin (selain Firefox). Alkaa yhä enemmän tuntua siltä, että seuraavassa laajemmassa artikkelissa merkitsen kaikki viitteet kiltisti pisteen jälkeen.--Tanár 12. elokuuta 2010 kello 19.10 (EEST)
Henkilökuvassa olevasta sitaatista puuttuu viite. --PtG 12. elokuuta 2010 kello 02.04 (EEST)
Viite lisätty.--Tanár 12. elokuuta 2010 kello 19.10 (EEST)
Tämän ohella hän toimi muun muassa kääntäjänä ja kolumnistina. Leskinen oli suomenkielisen rockin uranuurtajia, ja häntä on nimitetty muun muassa ”suomalaisen popmusiikin kulmakiveksi”[1] ja ”suomalaisen rockmusiikin isähahmoksi”[2]. Viitataanko viitteellä 1 sanaan kulmakiveksi? Leskisen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Marilyn”, ”Jyrki boy”, ”Syksyn sävel”, ”Viidestoista yö”, ”Kaksoiselämää”, ”Musta aurinko nousee” ja joululaulu ”Sika”. olisiko tälle lähdettä? Vesteri 12. elokuuta 2010 kello 22.04 (EEST)
Viite [1] viittaa sanoihin ”suomalaisen popmusiikin kulmakiveksi” ja viite [2] sanoihin ”suomalaisen rockmusiikin isähahmoksi”. Tunnetuimpiin kappaleihin ei ole sen kummempaa lähdettä.--Tanár 12. elokuuta 2010 kello 23.12 (EEST)
Moikka! laitoin viitteet yhtenäiseen asuun. Kolme viitettä jotka olivat ennen pilkkua merkkasin osoittamaan pilkkua edeltävään lauseeseen, jos tarkoitus oli viitata pilkkua edeltävään sanaan niin korjataan. Puutteelliset lähdemerkinnät käsitävät tekstin edelliseen viitteeseen, sillä olettamuksella, että olit aina viitannut ennen pistettä olevvalla viittauksella edelliseen virkkeeseen.Vesteri 13. elokuuta 2010 kello 01.12 (EEST)
Suo anteeksi, mutta nyt en oikein ymmärtänyt muutoksiasi, koska olit muuttanut yhteen virkkeeseen olevat viitteet niin perin, että piste on ennen viitettä.[6] En jaksanut enää muuttaa niitä yksitellen takaisin, joten tallensin uudestaan viimeisen version ennen tuota muokkausta. Siinä menivät sitten valitettavasti myös lähdepyynnöt. Olen pahoillani, että joudut lisäämään ne tekstiin uudestaan, mutta tämä oli nähdäkseni kuitenkin pienimmän riesan tie.--Tanár 13. elokuuta 2010 kello 16.57 (EEST) Ääh, nyt oli liipasinsormi liian herkällä. Viitteet olivatkin täysin kunnossa. Anteeksi sekoiluni.--Tanár 13. elokuuta 2010 kello 17.07 (EEST)

Sitten kun joku kielenhuoltaja jaksaisi syventyä artikkelin kieliopilliseen puoleen niin avot hyvä tulee.Vesteri 13. elokuuta 2010 kello 01.30 (EEST)

Kieliasua olen yrittänyt pitää kunnossa muun tohinan ohessa. Käyn sen jossain välissä vielä läpi, mutta saavathan tuota muutkin korjailla :) Lähdepyynnöistä täytin muutamia, mutta en nyt ole ihan vakuuttunut tarvitaanko lähde esimerkiksi sille, kuinka monta levyä tai runokirjaa Leskinen on julkaissut (nehän voi laskea vastaavasta pääartikkelista).--Tanár 13. elokuuta 2010 kello 19.36 (EEST)
Nyt on loputkin lähdepyynnöt täytetty tai lähteettömät tiedot poistettu.--Tanár 13. elokuuta 2010 kello 21.24 (EEST)

Aika paljon on puhuttu viitteistä ja lähteistä tähän mennessä. Olisiko kellään sisällöstä kommenteja?--Tanár 15. elokuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

Tästä on kyllä hankala keksiä mitään parannettavaa! Johdannosta tosin muutama miete:
  • "Tämän ohella hän toimi muun muassa kääntäjänä ja kolumnistina ja häntä on kutsuttu suomenkielisen rockin uranuurtajaksi." Rockin uranuurtaja on jotenkin niin ylivertainen titteli, ettei se oikein sovi kääntämisen ja kolumnistin kanssa samaan virkkeeseen. Ehkä sen voisi sisällyttää seuraavaan virkkeeseen, jossa on lisää nimityksiä?
  • Johdannossa on aika paljon numeroita ja vuosilukuja, niiden karsiminen voisi tehdä siitä luettavamman (esim. tauko-levyjen julkaisuvuodet voisi karsia).
Lisäksi sanoittaja-osion väliotsikot eivät jotenkin sovi kappaleen kokonaisuuteen, mutta se ei ole sisällöllinen ongelma. Ulkoasusta tulee vain siinä kohtaa sekavan oloinen. Vuosiluku- ja päivämääräwikityksiä voisi karsia johdannosta ja mallineesta. Tykkäisin myös, jos musiikkinäytteet olisivat elämäkerran joukossa niihin viittaavien kohtien vieressä.--Olimar 17. elokuuta 2010 kello 22.38 (EEST)
Olimarin tapaan pakko todeta, että alkaa olla hyvin hankala keksiä parannettavaa. Tietoa on hyvin paljon, mutta se on hyvin jäsenneltyä ja kaiken kaikkiaan helposti luettavissa. Kappaleet ovat hyvän pituisia jne. Erityisen hyvin on onnistuttu siinä kiinnostavammassa osiossa, siis teksti ei ole vain elämänkerta.
Artikkelin suurimmat (pienet) ongelmat ovat pinnallisia, eli punaiset linkit ja kuvat. Joku kuva nuoresta Juicesta olisi mahtava, tiedän kyllä sellaisen metsästämisen olevan todella vaikeaa. Jotain luovaa kuvitusta voisi liittää rakennetta tukemaan, hyvällä kuvatekstillä voisi saada jotkin kuvat liittymään tekstiin.
Lopuksi on sanottava että kyseessä on sisällöltään suomenkielisen WP:n parhaita artikkeleita! kallerna 18. elokuuta 2010 kello 07.43 (EEST)
Samaa mieltä kuin yllä, eli vaikea keksiä paranneltavaa. Kaiken puolin mukava lukea. Yks pieni juttu on toi kuva hautakivestä, kun se on aivan artikkelin alussa. Sitä on tosin kieltämättä vaikea ympätä tuonne "viimeisiin vuosiin". Menee kyllä ehdottomasti suositelluksi. --JannE 18. elokuuta 2010 kello 08.53 (EEST)

Kiitoksia kommenteista ja kehuista! Muokkasin johdantoa vähän ja vaihdoin kuvien ja ääninäytteiden paikkaa. Olihan toi hautakivi kieltämättä vähän tylyn näköinen heti artikkelin alussa, otsikon "lapsuus ja nuoruus" vieressä. Kuvitusta olisi kieltämättä kiva saada lisää, mutta en ihan tälle linjalle sentään haluaisi mennä:

Hauho church 1 AB.jpg Dv12 2648 Pieksämäki.jpg
”Hauho” ”Bluesia Pieksämäen asemalla”

Tällaisiin aasinsiltoihin on wikipediassa suhtauduttu vähän nihkeästi. Juankoskestakaan ei ole oikein mitään järkeviä kuvia, ei edes siitä Juicen torista. Mutta jos joku keksii luontevan tavan lisätä kuvia artikkeliin, niin hienoa! Olen yrittänyt kysellä kavereiltakin, olisiko heillä vanhoja kuvia Juicesta ja voisivatko antaa ne Commonsiin, mutta ei ole vielä tärpännyt.--Tanár 18. elokuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Lisäsin artikkeliin kuvan Luodon ja Montosen Juice-kirjasta, mihin mielestäni sitaattioikeus taipuu, koska kirjaa on käsitelty artikkelissa "kriittisesti" ja se liittyy olennaisesti aiheeseen.--Tanár 26. elokuuta 2010 kello 15.28 (EEST)

No niin, nyt ehdin vihdoin lukea minäkin artikkelin, vaikka jo viime viikoksi lupasin... Vaikuttaa erittäin hyvältä, enkä paljoa muuttaisi. Seuraa hajahuomioita, joihin reagoimisen tai reagoimattomuuden saat päättää itse. Johdanto vaikuttaa lyhyehköltä näin pitkään artikkeliin, en tosin osaa sanoa että siitä jotain puuttuisi. Juice-sanan käyttö nuoruusvuosista puhuttaessa hieman hämää, ennen kuin lempinimen syntyhistoriaa on selitetty. Johdannossahan tieto ristimänimistä yms on, mutta johdannon ja muun osan kun kai pitäisi olla itsenäisiä. Pitäisikö pitäytyä Juhanissa siihen asti, kunnes Juice-lempinimi syntyy? Max Möllerit ja Pena Pennikilammet (ja taisi olla muitakin sivuhahmoja) olet jättänyt wikittämättä. SS-status ei ole ukoista todellakaan kiinni, mutta joskus noistakin miehistä olisi kiva saada artikkelit. Siis jos heistä on järkevästi lähteellistä sanottavaa - pelkkä "oli Juice Leskisen yhtyeen X:n soittaja" ei sitä ihan ole:-)

Linkeistä. Ne kappaleet, joista on oma artikkeli (ainakin Marilyn) voisi linkittää leipätekstissä myös johdannon ja mallineiden ulkopuolella (se osioiden itsenäisyys...). Linkkejä voi olla myös useampaan kertaan, jos mainintojen välillä on enemmän kuin ruudullinen tekstiä. Hasis-lause on irrallinen, mutta eipä siitä taida oikein enempää relevanttia juttua irti saada. Kommentoiko Leskinen asiaa myöhemmillä vuosillaan? Tuuliajo-kiertueen kanssa on vähän sama juttu, saisiko sitä sidottua jotenkin aikaisempaan tai kerrottua siitä, miksi sinne Saimaalle mentiin? Maininta "Leskinen piti isyyslomaa kahden lapsensa kanssa" on vähän hämäävä, kun sitä ennen ei ole puhuttu perheestä vielä mitään. Voisiko sanoa vaikka "Leskinen piti isyyslomaa kahden samana vuonna syntyneen (tjsp.) lapsensa kanssa", että saisi jotain kontekstia mistä ne lapset tuli. Mietin myös tuota, että avioliitot ja lapset käsitellään henkilökuvan alla. Ne sopii sinne hyvin, mutta olisi toisaalta mielenkiintoista nähdä ne myös aikaisemmin, uran kohdalla. Näin voisi verrata julkisen ja henkilökohtaisen elämän tapahtumia. "Vuonna XX, vain Z kuukautta lapsensa NN syntymän jälkeen Leskinen julkaisi levyn YY" "Levy valmistui Xkuussa, siitä huolimatta, että Leskinen oli juuri eronnut. Levyllä se näkyy kappaleessa Y koska Z". Nämä siis täysin kuvitteellisia heittoja, mutta tajuat idean. Varsinkin kun "Juice Leskisen tuotantoa voi minusta ymmärtää alustavasti vasta hänen lähempien naissuhteidensa kautta, jos sittenkään." ja "hänen elämänvaiheensa ja varsinkin naissuhteensa kuuluvat selvästi hänen kappaleissaan". Tuo levyjen tematiikkaan sitominen voi olla mahdotonta ilman lähteitä, mutta kronologiaan sitominen kyllä auttaisi.

Runoilija-kappaleeseen olisi kiva saada sitaattina joku runo, jossa näkyisi edes osa noista teemoista/tyylikeinoista. Leskisen käännöskappaleista ”Soitin vain kun taas sua kaipaan” ja ”Synnyimme lähtemään” olisi kiva nähdä alkuperäinen nimi. Kirjallinen tuotanto-osiossa edellä mainitsemani linkitys korostuu: jos haluaa päästä käsiksi artikkeleihin osasta noita kirjoja, joutuu rullaamaan tekstiä hitosti ylöspäin. Uutta wikilinkkiä siis vaan kehiin. Ja sitten viimeisinä juttuina: onko osa Juicesta kirjoitetuista kirjoista artikkelin arvoisina ja voisiko Palkinnot ja tunnustukset -kappleen kirjoittaa proosamuotoon? Jos palkintojen perusteet (työstä kansanmusiikin hyväksi tjsp) ovat tiedossa, niin ne olisi kiva nähdä.

Siinä tuli helekutisti tekstiä, osa ehkä relevanttia, osa varmasti ei. Artikkeli on todella hyvä, joten tämä on pitkälti pilkunviilausta:-) --albval(keskustelu) 30. elokuuta 2010 kello 13.05 (EEST)

Noista sivuhenkilöistä sen verran, että olen tehnyt artikkelin kaikista, joista olen saanut tolkullisen artikkelin aikaiseksi: siis on muutakin sanottavaa, kun että ovat soittaneet sillä tai sillä levyllä. Ajattelin itsekin artikkelia tehdessäni, että yhdistäisin perhe-elämän jutut levytyksiin, mutta sitä on vähän hankala lähteistää. Katsotaan, jos nyt jotain siihen keksisin. Joo, ja just vähentelin noita wikilinkkejä kun niitä oli joka paikassa :( Mutta kiitoksia osuvista kommenteista, otan parhaani mukaan huomioon.--Tanár 30. elokuuta 2010 kello 19.48 (EEST)
Anteeksi vaan, jos kommenteistani on paljon vaivaa, mutta toisaalta itsepähän niitä pyysit. Ja kuten sanoin, kaikkea ei todellakaan kannata välttämättä toteuttaa. Nää on vaan yhden Juicefanin mielipiteitä:-) Sivuhenkilötilanteen vähän arvasinkin tuollaiseksi. Perhe-elämän sitominen kiinni levytyksiin on varmasti hankalaa/mahdotonta, mutta sekin olisi minusta jo kiva jos ne kulkisivat mukana kronologiassa. "Vuonna Y ilmestyi levy X. Samana vuonna syntyi lapsi Z" ei sisällä omaa tulkintaa, sitoo yksityis- ja julkiselämän yhteen ja on lähteistettävissä nykylähtein. Ja jotenkin ajattelisi lasten ja avioliittojen kuuluvan luontevimmin Elämäkerta-osion alle. --albval(keskustelu) 30. elokuuta 2010 kello 21.15 (EEST)
Älä turhaan pyytele anteeksi hyviä kommentteja. Ajattelin ensin, että laittaisin tämän jo SS-äänestykseen, mutta siinä on nyt sen verran paljon artikkeleita, että tätä joutaa ihan hyvin hiomaan vielä. Sitä paitsi löysin sekä Leskisen "muistelmista" että cd-boksin liitteestä muutamia kohtia, joiden avulla sain perhe-elämää ja levytyksiä liitettyä yhteen. Jätin kuitenkin henkilökuva-osioon myös yhteenvedon lapsista ja avioliitoista, että ne ovat yhdessä kohdin kootusti esillä.--Tanár 30. elokuuta 2010 kello 22.51 (EEST)
Joo, katselin tekemiäsi muutoksia ja ne näyttivät mielestäni erittäin hyviltä. Nyt perhe-elämä nivoutuu muusikonelämään, mutta aviosäätytiedot yms. löytyy myös keskitetysti. Muun muassa wikityksetkin on nyt minusta kohdallaan ja Tuuliajo-kiertue ei ole enää irrallinen kappale. Hyvä! (Ja hyvähän mun on hyvä sanoa, kun olen itse noita muutoksia ehdottanut. Mielipidekysymyksistä toki voi kiistellä) --albval(keskustelu) 31. elokuuta 2010 kello 07.51 (EEST)

Suosio suurimmillaan[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa lukee nyt Mattilan muistokirjoitukseen perustuen: "Hänen suosionsa oli suurimmillaan 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa, jolloin syntyivät kolmen Tauko-levyn sarja ja Ajan henki. Levylistoilla menestyi hyvin myös vuonna 1986 ilmestynyt albumi Yölento." Mielestäni tämä on sikäli virheellinen väite, että Leskisen suosio oli 70-luvun loppupuolella mahdollisesti jopa pienimmillään. Joitain kertoo listasijoitukset: Tauko I (1978) ei listasoijoitusta; Tauko II (1579) 29; XV yö (Tauko III) (1980) 6; Kuusessa ollaan (1980) 10; Ajan henki (1981) 2; Dokumentti (1981) 4, jne. Sanoisin, että Taivaan kappaleita (1991) päättää suurimman suosion kauden: listasijoitus 1. Musiikkituottajien sivuilla 1 ja 2 on Leskisen kultalevyt, eikä siellä ole yhtään levyä vuosilta 1975-79. Mielestäni suurimman suosion vuodet olivat 1973-74 ja 1980-91, mutta koska minulla ei sopivaa lähdettä käytössä, ehdotan,että tuo mainitsemani kohta poistetaan artikkelista. -Uusimies (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 22.11 (EET)

Suosion lasku Tauko-levyjen aikana mainitaan ainakin kirjassa Suomalaisen rockin tietosanakirja 1 (1983). --Thi (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 22.15 (EET)
Minähän varmaan tuon kohdan olen kirjoittanut. Ikävä kyllä minulla ei ole nyt maksullista Hesaria käytössä, joten en pääse tarkistamaan mitä tuossa Mattilan muistokirjoituksessa oli sanottu. Pääseekö joku? Olisko siinä viitattu esimerkiksi keikkasuosioon, vai oliko se vain Mattilan mielipide ilman sen kummmepia perusteluita. Minun mielestäni Leskinen ainakin teki tuohon aikaan parasta musiikkiaan. Mutta levylistat tietysti puhuvat omaa kieltään, ja niiden perusteella tuon maininnan voisi poistaakin.--Tanár 24. tammikuuta 2017 kello 14.11 (EET)
Siinä lukee: "Myös esiintyjänä Leskinen oli satiirikko. Hänen hurjin suosionsa ajoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun, ja sen ajan esiintymisten perusteella muodostui se Juice-kuva, joka kesti artistin loppuelämän ajan: terävästi ja spontaanisti vitsaileva, pitkiä hiuksiaan sukiva kansantaiteilija. Hänen sanailussaan oli sekä savolaista kieroutta että englantilaistyylistä kuivaa huumoria." --Savir (keskustelu) 24. tammikuuta 2017 kello 14.17 (EET)
Okei, kiitoksia. "Hurjin suosio" voi tietysti tarkoittaa paljon muutakin kuin levymyyntiä. Otan maininan pois artikkelista.--Tanár 24. tammikuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Juicen ensimmäisen lapsen nimi[muokkaa wikitekstiä]

Kirjassa Risainen Elämä mainitaan, että Juicen esikoislapsen nimi olisi ollut Lady Johanna. Tekstissä mainitaan pelkkä Johanna. --89.166.79.30 22. helmikuuta 2017 kello 22.22 (EET)

Muistan joskus jossain nähneeni nimen kirjoitettuna muodossa Leidi. Samassa lähteessä (mahdollisesti joku aikakauslehtijuttu), jota en enää muista, mainittiin muistaakseni että nimi perustuu johonkin Juicen biisiin, jossa sana esiintyi noin kirjoitettuna, oliko se nyt "Leidi, Leidi".--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 13.44 (EET)
Joo, viitattu kappale oli "Leidi leidi" albumilta Per Vers, runoilija.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 13.48 (EET)
Näyttäisi Hymyn mukaan olleeen Lady ja Iltalehden mukaan Leidi. Risainen elämä on varmaankin paras lähde aiheesta, mutta kannattaako nimeä artikkeliin laittaa, jos on epävarmuutta? -Uusimies (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 20.51 (EET)
Tuo muistelemani lähde on hyvin vanha (on hyvinkin saattanut olla uutinen syntymästä), mutta omana tutkimuksena pidän uskottavampana kirjoitusmuotoa Leidi, koska ainakin muistelisin, että siinä olisi mainittu yhteys tuohon kappaleen nimeen. Kirjoitusasu "Lady" voi olla tulosta siitä että tieto nimestä on saatu suullisena eikä sen takia ole huomattu oikeaa kirjoitusasua. Mutta jos on kahdenlaista tietoa, niin parempi ehkä jättää kokonaan pois toistaiseksi.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 21.34 (EET)

Viiteongelma[muokkaa wikitekstiä]

Muokkauksessa [7] on tehnyt radikaalitoimi, jossa viitejärjestelmä on mennyt rikki, eikä enää voi käyttää viite-erotinta. Tein kielenhuoltoa ja viitteiden päivittämistä, mutta kun yritin palauttaa viitteet takaisin tekstiin, systeemi ei enää toiminutkaan. Ilmeisesti tuossa linkittämässäni versiossa on eroteltu viiteluettelo sellaisenaan viety artikkeliin, eikä systeemi ymmärrä sitä enää. Monen tunnin työni meni hukkaan. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 21.57 (EET)

Et tainnut kuitenkaan tallentaa muokkaustasi, kun sinulta ei näy artikkelin historiassa hiljattaisia muokkauksia? Jos se on sinulla vielä tallessa, niin voit koettaa tallettaa sen vaikka oman käyttäjäsivusi alasivuksi hiekkalaatikkomielessä. Joskus tuollaisen rikki menneen koodin voi ehkä saada parsituksi.--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 22.14 (EET)
Minulla on tallessa erikseen tekstiosa ja erikseen viiteosa, koska teen korjaukset tekstinkäsittelyohjelmassa. Ne pitää tallentaa eri alasivuina. En ainakaan itse ymmärrä tekniikasta mitään että osaisin ruveta parsimaan muuten kuin ehkä yksi viite kerrallaan manuaalisesti. Mutta tallennan ne kohta, katsotaan löytyykö osaajaan. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 22.25 (EET)
Copypastesin viitteet. Sivuja voit vertailla tuolla Toiminnot:Vertaa_sivuja. --Anr (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 22.39 (EET)
Korjaus on hieno, mutta en tajua miten vertailu tehdään eli mitä tulee mihinkin kohtaan. Rautalankaa! --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 22.55 (EET)
Tässä suora linkki. Sivu1-kenttään ”Juice Leskinen”, sivu2-kenttään ”Käyttäjä:Miko Petteri Olkkonen/Juice Leskinen - teksti”. --Anr (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 22.58 (EET)
Ja kun sitten olen tyytyväinen omaan versiooni, voinko copypastettaan sen varsinaiseen artikkeliin? Jos näin on, jatkan huomenna, nyt alkaa uni painaa silmää. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 23.03 (EET)
Joo, copypastella vaan. --Anr (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 23.06 (EET)
Kiitos avusta. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 13. helmikuuta 2019 kello 23.10 (EET)
Tehty, ja toimimattomia haettu arkistosta, mutta sitä saa joku toinen jatkaa. --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 14. helmikuuta 2019 kello 19.03 (EET)