Keskustelu:Islamismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tälle artikkelille loistavia lähteitä olisivat jo artikkelissakin mainitun Bernard Lewisin kirjat "Crisis of Islam" ja "What Went Wrong". Ne löytyvät minulta kirjahyllystä ja yritän katsoa miten niiden avulla voisi sisältöä parantaa. --Joonas (kerro) 21. huhtikuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Artikkelissa oleva wikilinkki FIS vie kansainväliseen hiihtoliittoon joten tuolle pitäisi keksiä sopiva lisämääre. --Anr 13. tammikuuta 2007 kello 14.48 (UTC)

Artikkelin otsikko[muokkaa wikitekstiä]

Otsikko tuntuu jotenkin oudolta. Eikö suomessa puhuta islamilaisuudesta eikä islamismista? --Ulrika 2. maaliskuuta 2007 kello 15.07 (UTC)

Islamilaisuudesta eli Islamin uskosta on jo artikkeli 193.65.112.51 2. maaliskuuta 2007 kello 15.13 (UTC)
Koko islamismin käsite on vähän kummallinen. Onko islam itsessään alkuperältään islamistinen? Onko islamismi vain uskollisuutta islamille? --Uikku 16. tammikuuta 2010 kello 04.32 (EET)[vastaa]
Ehkä käsitteen on keksinyt joku, joka ei ole oikein tajunnut, mitä islam on. Oman maailmankuvan suojeleminen on johtanut muuten tarpeettoman rinnakkaisen käsitteen keksimiseen. --Uikku 18. tammikuuta 2011 kello 05.52 (EET)[vastaa]
Käytännössä kaikki perinteinen ja "oikeaoppinen" tai "ortodoksinen" islam on islamismia eli poliittista islamia, vaikka islamin piirissä on esiintynyt historiallisesti marginaalisia ei-islamistisia tulkintoja, jotka ovat yleistyneet modernina aikana, etenkin Turkissa, Tunisiassa, Marokossa, Bosniassa ja Keski-Aasian maissa. Islamismi on oikeastaan modernina ilmiönä vain vastarintaa tällaisia tulkintoja vastaan. Englanninkielinen wiki määrittelee sen "revivalismiksi"(revivalism), mitä se nimenomaan onkin. En tiedä, miten tämän kääntäisi. Islamismi käsitteenä tarkoittaa sikäli samaa kuin islamilainen fundamentalismi kaikissa normaaleissa muodoissaan, että fundamentalistinen islam on aina islamismia, mutta islamismi ei ole aina fundamentalistista (ts. se voi perustua ei-fundamentalistiselle laintulkinnalle ja olla omalla tavallaan hyvinkin modernistista). Käsite on vähän kummallinen, mutta kyllä se on omalla tavallaan järkevä. Valtavirtaisissa medioissa islamismin ja islamilaisen perinteen yhteyttä tosin usein vähätellään, mutta jos lukee tutkimuskirjallisuutta, se tulee hyvin ilmeiseksi. Yhtä kaikki, artikkelia voisi parantaa painottamalla islamismin monimuotoisuutta ja käsitellä erikseen sen erilaisia muotoja alkaen ääri-islamista ja päättyen Turkin islamisti-puolueen versioon islamismista.--Adhokkuspokkus (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 17.44 (EEST)[vastaa]

Islamismin määritelmä[muokkaa wikitekstiä]

Lähdeviitteenä on lehtori Sylvia Akarin haastattelu SK:ssa: Katri Merikallio: Islamin vuoro. ("Käsitys siitä, mitä islamilainen politiikka oikeastaan tarkoittaa, on häilyvä. Erityisesti islamilainen laki šaria herättää monessa mielikuvia burkista, katkotuista raajoista ja ruoskimisesta. - - Ŝaria ei ole mikään kiveen hakattu lakikokoelma vaan valtava määrä islamilaista kirjallisuutta - - Käytäntö ja perinne painavat paljon. Egyptissä moniavioisuus on sallittua jo nyt, mutta käytännössä ei ole.") Suomen Kuvalehti, 2013, nro 7, s. 20–23 Tässä sekoitetaan kaksi asiaa, laki ja sen tulkinta (fiqh). Islamilainen laki löytyy "kiveen hakattuna" keskiajan kokoelmista,ja islaminuskoon kuuluu, että tämä laki on Jumalan antama, ikuinen ja muuttumaton. Akarin kommentti vaikuttaa siksi kiemurtelulta, joka tässä kohtaa kai on muslimeille pakollista. Kristinuskossa on totuttu tulkitsemaan uudelleen Raamattua, mutta islamissa ollaan lukkiuduttu kirjaimeen. Tuloksena on sitten, että joudutaan esittämään vaihtoehtoisia faktoja, kuten Akar tässä.

Se, mikä eroaa, ei ole käytäntö ja "perinne", vaan käytäntö ja sharia. Useimmat islamilaiset maat soveltavat shariaa vain harkinnan mukaan. Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. elokuuta 2019 kello 21.28 (EEST)[vastaa]

Lause: "Islamistisiksi kutsuttavien liikkeiden skaala on laaja ja ulottuu radikaalimilitanteista aina vanhoillisiin tai konservatiivisiin puolueisiin asti." - on epämääräinen. Kuka on islamissa radikaali ja kuka on konservatiivi? Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. elokuuta 2019 kello 21.43 (EEST)[vastaa]

Muslimiveljeskunta ja islamismi Euroopassa[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa mainittiin eurooppalaisest islamismista vain pari marginaalista ääriliikettä, vaikka muslimiveljeskunta, Milli Görüs ja Britanniassa pakistanilaiset ja intialaiset revivalistiliikkeet — kaikki kytkeytyneet Muslim World Leagueen — ovat tärkeimmät toimijat. Näiden toimintaa on nyt selvitetty lähinnä yhden artikkelin pohjalta. Myös muita lähteitä olisi hyvä saada ja esim. turkkilaista ja pakistanilaista islamismia olisi syytä tarkastella erikseen. Vidinon artikkeli olisi myös hyvä lähde käytettäväksi Muslimiveljeskuntaa käsitettelevässä artikkelissa, ja suoria lainauksia tästä artikkelista voi varmasti siirtää myös sinne. Kirkko ja Kaupungin artikkeli tarjoaisi myös enemmän siteeravattavaa kohtaan islamismi suomessa. --Raži (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.08 (EET)[vastaa]

"Länsimainen arvomaailma"?[muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä kappaleessa lukee: "Islamistien tavoite šaria -yhteiskunnasta on ristiriidassa länsimaisen maallisen oikeuskäsityksen ja arvomaailman kanssa."

Mielestäni tämä lause on ongelmallinen. Mitä tarkoittaa "länsimainen arvomaailma"? Miksi? Kuka sen määrittää?

Lisäksi FOKUS ry:n julkaisema "Imaamit Suomessa – imaamikoulutusselvitys 2013" kertoo (s. 7): "Muslimimaahanmuuttajia koskevassa kotoutumiskeskustelussa pohditaan usein sharia-lain ja nykyisen kotimaan säädösten yhteensovittamista. Muslimien oman käsityksen mukaan sekä Suomen lain ja islamilaisen lain säädösten kunnioittaminen onnistuu Suomessa hyvin, toisin sanoen niiden velvoitteet eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa ja hartaana muslimina eläminen onnistuu Suomessa hyvin." --Jussi Toivonen (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 19.58 (EEST)[vastaa]

"Länsimainen arvomaailma" on väljä käsite, ja sen takia voisi riittää vain oikeusjärjestelmään viittaaminen. Imaamien koulutusta koskevan selvityksen linjanveto on lajissaan jopa hillitön. Sen ilmaisema kanta saattaa liittyä tähän islamin taqiyya-periaatteeseen eli siihen, että mitä tahansa saa tarvittaessa sanoa (ja näköjään jotkut aina uskovat). Meillä ei oikein ymmärretä, että toista sivilisaatiota edustavat ihmiset saattavat pelata ihan eri pelisäännöillä kuin länsimaiset ihmiset.
Sharialain määräyksiä löytyy esimerkiksi Reliance of the Traveller -kirjan sivuilta. Kirja on al-Azhar -yliopiston akkreditoima. Jos väite olisi totta, Suomen lakiin pitäisi sopia eduskunnan hajottaminen ja poliittisen vallan antaminen quraish-heimoon kuuluvalle kalifille. Toivo ja Toivo (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 21.06 (EEST)[vastaa]
Eurooppalainen näkee asian helposti valehteluna, mutta kyse voi olla myös itämaisesta ajattelutavasta,joka suoraviivaisen ja loogisen eurooppalaisen sijaan on metaforinen ja monikerroksinen, sisältäen monta rinnakkaista totuutta samalla kertaa. Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 10.07 (EEST)[vastaa]
Käyttäjälle Jussi Toivonen: On itsestäänselvää, että islamistien käsitys lainsäädännössä on ristiriidassa länsimaisen sekulaarin lakikäsityksen ja arvomaailman kanssa. Se on vähän kuin sanoisi, että valtiojohtoinen sosialismi on ristiriidassa liberaalin markkinatalouden kanssa. Islamismi on määritelmällisesti teokraattisen yhteiskuntamallin ja lainsäädännön, jossa uskonnollista ja maallista lakia ei olla eroteltu, ajamista. Koska artikkeli käsittelee islamismia, ei "islamia yleensä", eli siis a priori sulkee uskonnon länsimaisen lainopin kanssa yhteensopivat tulkinnat ulkopuolelleen.
Mutta ... viitteet ovat tuossa surkeita. Wikin sääntöjen mukaan viite ei voi olla sellainen, jossa annetaan jotain informaatiota, josta sitten voi ehkä, oikein tai väärin, epäsuorasti päätellä, mitä teksti sanoo. Tämä voidaan luokitella “uudeksi tutkimukseksi”, jos viitteillä tuettu väite on kiistanalainen, mitä se tässä tapauksessa ei ole. Viitteeksi siis tarvittaisiin asiantuntijalausunto, jossa tämä tai tuo luotettavaksi luokiteltava taho, mieluiten joku islam-tutkimuksen klassikko, joka sanoo asian täysin eksplisiittisesti, kuten moni tietysti on sanonut. --Raži (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 22.47 (EEST)[vastaa]