Keskustelu:Homeoboksi
Poistin sivuilta seuraavan tekstipätkän, koska se oli ilman lähteitä. Liitän sen kuitenkin tähän, jotta sitä on helppo palauttaa lähteiden kera. Tämä saattaisi olla ehkä tekstissä mainitusta Genes-kirjasta. Pitää paremman ajan kanssa tarkistaa. Linnea (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 21.53 (EEST)
Poistettu osa[muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia on lyhennetty Korjaamo 2012 -projektin yhteydessä. Artikkelin historiasta löytyy laajempi versio, josta voi palauttaa osia, mikäli niihin löytyy luotettavat lähteet. |
|
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Rakenne ja proteiinituote[muokkaa wikitekstiä]
Homeoboksi on 180 emästä sisältävä DNA-jakso, joka on yhteinen kaikille homeoboksigeeneille. Sen emäsjärjestys on hyvin samanlainen, vaikka eri homeoboksigeenit muuten eroaisivat emäsjärjestykseltään.
Homeoboksigeenit jaetaan ryhmiin, joiden geenit usein vaikuttavat samoihin kohteisiin. Erilaisia homeoboksigeeniryhmiä ovat muun muassa Hox-, Pax- ja Lim-geenit. Tunnetuin näistä on Hox-geeniryhmä. Hox-ryhmän geenit sijaitsevat peräkkäin kromosomissa. Ne myös ilmentyvät sijaintijärjestyksessään, joskin ilmentyminen on usein päällekkäistä. Mikäli taempana sijaitseva Hox-geeni koodittuu ennen edellään olevaa Hox-geeniä, on seurauksena yksilönkehityksen häiriö. Hox-geenit vaikuttavat ruumiin pää-häntäpää -akselin määräytymiseen sekä aivojen ja raajojen kehitykseen. A-vitamiinin on todettu vaikuttavan Hox-geenien toimintaan alkiossa.
Homeoboksigeenit koodittavat proteiineja, jotka toimivat transkriptiofaktoreina. Ne siis säätelevät muiden geenien toimintaa. Homeoboksigeenien tuottamissa proteiineissa on homeodomeeniksi kutsuttu rakenne sillä kohdalla, joka vastaa homeoboksi-DNA-jakson sijaintia. Homeodomeeni on muodoltaan kierre-käännös-kierre -mallinen (helix-turn-helix -motif). Domeeni kiinnittää homeodomeeninproteiinin DNA:han, jolloin se voi osallistua DNA:n toiminnan säätelyyn.
Evoluutio[muokkaa wikitekstiä]
Homeoboksigeenit esiintyvät usein kimppuina, jotka ovat syntyneet kahdentumisissa. Kimppujen geenit ovat saattaneet muuttua evoluution kulussa ja ne voivat toimia nykyisellään eri tehtävissä. Usein kuitenkin yhden geenin deletoiduttua voi sen sisargeeni toimia samassa tehtävässä ilman että yksilölle aiheutuu haittoja.
Eri eliöiden homeoboksigeenit muistuttavat suuressa määrin toisiaan. Joitain homeoboksigeenejä voidaan siirtää lajilta toiselle ilman, että yksilönkehitys häiriintyy lainkaan. Tämä tukee oletusta, jonka mukaan yksilönkehityksen perusperiaatteet ovat samankaltaiset hyvin erilaisilla lajeilla. Ihmisen käden, linnun siiven ja jopa kärpäsen siiven rakentumisesta ovat vastuussa samankaltaiset homeoboksigeenit.
Kuuluisimpia homeoboksigeenien mutaatioita on laboratoriossa synnytetty Antennapedia-mutaatio. Siinä banaanikärpäsentoukan tuntosarvea muodostavalla alueella ilmentyy Hox-geeni, joka normaalisti ilmentyy jalkaa muodostavalla alueella. Tuntosarven tilalle kehittyy jalka. Kokeilla on voitu osoittaa, että erilaisten rakenteiden sijaintikohtiin voi geenitoiminnan muuttuessa kasvaa toisenlainen rakenne.