Keskustelu:Glaxo Smith Kline

Narkolepsialääkepatentti

Kritiikkiä-osiossa ei kerrota, mistä asiasta GSK:ta kritisoidaan narkolepsialääkkeen patentoinnin suhteen, ja kuka kritisoi, missä, milloin. Tuskin tässä halutaan vihjailla yhteyttä patentin ja Pandemrixin välillä. --xie4 xie4 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 22.18 (EEST)

Artikkelin nimi

Yhtiö itse kirjoittaa oman nimensä yhteen kaikissa yhteyksissä. Kannattaisi varmaankin muuntaa nykyinen artikkelin nimi "Glaxo Smith Kline" muotoon "GlaxoSmithKline". 5-HT2AR (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 07.06 (EET)

Alkuperäinen nimi on näemmä ollutkin "GlaxoSmithKline" vuodesta 2009 asti, mutta Matthäus Gehägeberg on muuttanut artikkelin nimen 23.3.2021 nykymuotoon keneltäkään asiasta kysymättä. 5-HT2AR (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 07.10 (EET)

Näin tein. Kimmokkeena toimi Kotuksen tuore uutiskirje, jossa muistutettiin yritysnimien kirjoitusasua koskevasta säännöstä ja ajankohtaisesti siitä, miten koronarokotteita kehittävien lääkeyritysten nimet kirjoitetaan: Astra Zeneca, Glaxo Smith Kline, Biontech. Kahdessa ensimmäisessä kyseessä on sitaattilainana pidettävä yhdysnimi ja kolmannessa sanana luettava lyhennenimi. [[1]] Laajemmin tämä koskee muidenkin yritysten, tuotteiden ja artistien nimien kirjoitusasua, jotka yleiskielessä korjataan siitä, mitä artisti tai yritys itse käyttävät. Asia on ohjeistettu wikipedian artikkelien nimeämiskäytäntöä koskevassa ohjeessa, jossa myös Kotus on todettu nimistölähteeksi. [[2]] Siitä poikkeaminen puolestaan vaatisi ohjeen mukaan pitkällisen keskustelun ja viimeisenä keinona äänestyksen, ja nimistölähteestä poikkeavan tavan käyttö vaatisi vieläpä määräenemmistön. Tällaista menettelyä ei artikkelia nimetessä ollut tapahtunut, ja kun Kotuksen kanta on tässä yksiselitteinen, en katsonut tarpeelliseksi enempää kysellä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 09.34 (EET)

En pidä sitä järkevänä ja hyväksyttävänä, että yrityksen (tässä tapauksessa peräti kansainvälisesti) käyttämän nimen päättää jokin toinen taho, joka ei liity itse yrityksen toimintaan millään tavalla. Miksi tämä on sinun mielestäsi OK? Miksi täällä tulee muka noudattaa kotuksen listaamia suosituksia, kun niissä ei selkeästi ole mitään järkeä tällaisissa tilanteissa? Eikö näissä tilanteissa pitäisi tehdä poikkeus? Epäselvissä tilanteissa noihin kotuksen suosituksiin voisi tukeutua, mutta jos olet nimennyt firmasi tietyllä tavalla, niin se nyt vain on se firmasi nimi ja sillä siisti. Tässä tilanteessa nimi on ollut "GlaxoSmithKline" vuodesta 2001 asti. Ymmärrän, että haluat että täällä Wikipediassa noudatetaan tiettyjä lähteitä ja sääntöjä, joita voi käyttää keskitetysti ja joihin voi esim. vedota kiistanalaisissa asioissa. Säännöissä tulisi olla kuitenkin jokin perustelu, mutta tällaisissa tapauksissa en näe sitä. Miksi täällä toimitaan näin? Vielä kerran: kysy itseltäsi nämä kysymykset ja koeta vastata niihin neutraalista näkökannasta katsoen ikään kuin vasta nyt kuulisit asiasta ensi kerran (älä ota näitä kysymyksiä jonkinlaisena henkilökohtaisena hyökkäyksenä, ei sillä että olisit näin toiminutkaan). 5-HT2AR (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 09.58 (EET)

Ymmärrän näkemyksesi. Artikkeli vieläpä koskee koko yritystä, ei vain kansainvälisen yrityksen suomalaista tytäryhtiötä. Pidän periaatteessa järkevänä, että Kotimaisten kielten tutkimuskeskus lakisääteisen tehtävänsä puitteissa ohjeistaa nimien kirjoittamista suomenkielisessä tekstissä suomen sääntöjen mukaan myös silloin, kun yritys tai artisti itse on Suomessa tai jossain muussa maassa rekisteröinyt eri nimen tai vaikkapa pyrkii poikkeavalla typografisella ilmeellä herättämään huomiota. Menettely, jossa joskus noudatettaisiin yrityksen itsensä käyttämää tapaa, joskus sen rekisteröimää kirjoitusasua, jota se itse voi noudattaa tai olla noudattamatta, ja toisinaan taas mentäisiin suomen kielen sääntöjen mukaan, olisi mielestäni epätarkoituksenmukainen. Toimituksellisesti tavanomaisesti uskottavina pidetyissä lähteissäkin on erilaisia käytäntöjä. Jotkut ohjeistavat kirjoittajiaan noudattamaan suomen sääntöjä. Seuraan tässä muun muassa Helsingin Sanomia ja sen tiedetoimittajia. Joillakin on omia tyylioppaitaan. Joku ilmoittaa suoraan luottamuksensa toimittajiensa osaamisen lähtötasoon kertomalla, että työaikaa ei ole mielekästä käyttää oikean kirjoitusasun selvittelyyn. Pidän aiheesta keskustelemista sinänsä mielekkäänä enkä tulkitse kysymistä mitenkään henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Olen miettinyt asiaa sellaisten aiemmin esiin tulleiden nimien kautta kuin ABREU, IKE, Loiri., BePOP, BEHM ja Nordea Bank, minkä vuoksi en aidosti pysty vastaamaan, miten vastaisin, jos kuulisin asiasta nyt ensi kerran.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 10.54 (EET)

Näistä Kotuksen ”korjauksista” yritysten nimiin on väännetty ennenkin ainakin tällä sivulla. Minustakin yritysten nimet voitaisiin kirjoittaa siten kuin yritykset itse ne kirjoittavat eikä korjata ainakaan kansainvälisten yritysten nimiä johonkin kuvitteelliseen suomenkieliseen kirjoitusasuun.--Fotogurachan (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 11.02 (EET)

Ahaa, tästä on kiistelty aiemminkin. Avasin siksi keskustelun asiasta tänne (@Fotogurachan: ja @Matthäus Gehägeberg:). 5-HT2AR (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 14.22 (EET)

En kyllä jaksaisi mennä kahvihuoneeseen tuosta kiistelemään, vaikka minusta onkin omituista miten vastaavan artikkelin nimi näyttäisi olevan GlaxoSmithKline lähes kaikilla muilla kielillä, mutta sitten suomeksi se onkin useimpien lähteiden vastaisesti ”Glaxo Smith Kline”, aivan kuin se olisi tuossa muodossa jotenkin enemmän suomea. Laitoin kommentin tähän lähinnä siksi että tietäisit asiasta kiistellyn ennenkin ja Kotuksen kirjoitusasujen voittaneen silloinkin.--Fotogurachan (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 15.34 (EET)

En jaksaisi itsekään kiistellä, mutta tuo kotus on outoine suosituksineen tullut itselleni vastaan firmojen lisäksi muissakin aihepiireissä (lähinnä luonnontieteissä). Jospa siksi nyt kuitenkin vähän jaksaisi kyseenalaistaa kotuksen "ylivaltaa" ettei homma mene ihan farssiksi. 5-HT2AR (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 16.00 (EET)

Suomen lisäksi myös Ruotsissa kielenvastainen kirjoitusasu voidaan palauttaa vastaamaan kielen normeja. Nimen kirjoittaminen versaaleilla eli tikkukirjaimin ihan vaan tyylisyistä ei käy. Ei vaikka olisi Ikea. Samoin tämä jossain vaiheessa trendikkäänä pidetty CamelCase-tyyli korjataan. GSK:sta ei ole Suomessa ollut uutisia pariin päivään. Astra Zeneca, johon pätee sama sääntö, sen sijaan on näkynyt tänään ja eilen seuraamissani Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa, MTV:llä, Iltalehdessä, Aamulehdessä, Keskisuomalaisessa, Turun Sanomissa ja Kalevassa. IS käyttää melkein aina AstraZenecaa.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 16.24 (EET)