Keskustelu:Tietoevry

Nimen muoto

Muutin artikkelissä esiintyneen muodon TietoEnator vastaamaan suomen kielen lautakunnan antamaa suositusta muotoon Tieto-Enator. Ohjeessa sanotaan:

"Julkisessa viestinnässä yritysnimien kirjoittamiseen voi soveltaa seuraavaa: Suorasanaisessa tekstissä yritysten nimiin sovelletaan yleisohjeiden mukaisia kirjoitustapoja. Nimissä käytetään isoa alkukirjainta vain nimen ja mahdollisesti siihen liittyvän toisen erisnimiosan alussa. Huutomerkit ja muut tarpeettomat välimerkit poistetaan. Nimiä taivutetaan normaalien kielenkäyttösääntöjen mukaisesti. Iso kirjain nimen keskellä vaihdetaan pieneksi, jos kyseessä on yhdyssanan tyyppinen ilmaus, muussa tapauksessa osat erotetaan välilyönnillä ja tarvittaessa lisätään yhdysmerkki.

Suositusta voi soveltaa myös muihin vastaaviin tapauksiin, esimerkiksi tuotenimiin. " [1]

Wikipedian ei tarvitse ajaa itseään tilanteeseen, jossa se pakottaa itsensä kirjoittamaan suomen kieltä väärin vain sen takia, että yrityksen, tuotteen tms. nimi on kirjoitettu kummallisesti. --SM 31. tammikuuta 2006 kello 23.17 (UTC)

En ole mikään sulautettujen nimien ystävä, mutta olisi ehkä parasta käyttää samaa nimeä kuin yritys itse. Se lienee neutraalin näkökulman mukaista. Ongelmia tosin tulee esimerkiksi silloin, kun yritys ei osaa päättää, onko se DNA vai dna. Jos nimetään jollakin muulla perusteella, ajaudutaan helposti aika turhiin väittelyihin siitä, mitä muotoa tulee kulloinkin käyttää. Tieto-Enator olisi vielä suhteellisen helppo tapaus, mutta pitäisikö Ilta-Sanomien sitten olla Iltasanomat ja Huuto.netin pelkkä Huuto? --Tsemii 4. helmikuuta 2006 kello 23.33 (UTC)

Yrityksen nimi

Tietotehdas Oy:n ja VTKK:n fuusion yhteydessä loppuvuodesta 1995 Tietotehdas Oy muutti nimensä muotoon TT Tieto Oy, koska kaupparekisteri ei hyväksynyt nimeä Tieto Oy. Myöhemmin etuliitteestä "TT" haluttiin eroon, koska uusimuotoinen konserni halusi tehdä pesäeroa Tietotehdas-historiaansa. Koska kaupparekisteri ei vieläkään hyväksynyt pelkkää nimeä Tieto, yrityksen nimeksi otettiin vuonna 1998 Tieto Corporation Oyj. Tätä nimeä käytettiin lähinnä virallisissa yhteyksissä ja markkinoinnissaan yritys käytti Suomessa nimiä Tieto ja Tieto-konserni. --Gronroos 5. syyskuuta 2010 kello 23.05 (EEST)

Piti ihan katsoa Yritystietojärjestelmästä http://www.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=11031&kielikoodi=1&tarkiste=2AD66165272B92613D4F0C897F617E77B72860A0&path=1547;1631;1678. Siellä on kyllä nimenä Tieto Oyj, ja rinnakkaistoiminimenä Tieto Corporation. Jpk 6. syyskuuta 2010 kello 11.58 (EEST)

Kyse on siis yrityksen nimestä vuosina 1998-1999 ennen fuusiota Enatorin kanssa. Nykyinen nimi on Tieto Oyj. Minulla on plakkarissa Tieto Corporation Oyj:stä varatoimitusjohtajan allekirjoittama työtodistus. Uskon hänen tienneen, minkä nimisessä firmassa on töissä. --Gronroos 6. syyskuuta 2010 kello 14.53 (EEST)

OK, selvä homma. Ihan mielenkiintoinen tieto :-) Jpk

Kritiikki

Mielestäni sivuilla voisi olla oma kritiikki osasto kuten monilla muilla yrityksillä (Shell, Microsoft, Nestle, H&M, jne.). Uskon että monia kiinnostaisi tietää missä kaikissa suurissa projekteissa he ovat epäonnistuneet. Listaa voisi varmaan aluksi kasata tänne sivulle ja kun tarpeeksi materiaali on koossa niin luoda uuden osion.--Yebbey 22. syyskuuta 2011 kello 14.27 (EEST)

• VR:n lipunmyyntijärjestelmän tuotantokäyttöön ottaminen aiheutti kaaoksen

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116023-vr-kaaos-ihmetyttaa-ammattilaisia-%E2%80%93-2-vinkkia

• Eduskunnan uusi äänestysjärjestelmä ei toiminut toivotusti

http://www.tietokone.fi/uutiset/2007/eduskunnan_uusi_aanestysjarjestelma_tokkii_yha

• Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmäprojekti myöhästyy kahdeksalla vuodella

http://www.vtv.fi/files/1686/1852009_Ajoneuvohallintokeskuksen_PALKO_hanke_NETTI.pdf

http://sektori.com/uutinen/ake%3An-tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4projekti-my%C3%B6h%C3%A4styy/7732/

• Vantaan verkkosivujen siirto uudelle palvelimelle epäonnistui

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/vantaan+verkkosivujen+tekohengitys+epaonnistui/a294421?service=mobile&page=3

• Tiedon Effica-tietojärjestelmä jakoi vääriä lääkkeitä

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/STM+Ohjelmistosotku+saattaa+hidastaa+e-reseptin+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6nottoa/1135269545951

• Tiedon palvelimien hajoamisesta kaaos ja onnettomuustutkinta Ruotsissa

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/118379-dn-yli-viikon-palvelukatkos-%E2%80%93-tiedolla-yha-ongelmia

http://www.uusisuomi.fi/raha/119149-suomalaisfirma-mokasi-ruotsissa-syyniin

Näkisin äärimmäisen epäasialliseksi lähteä monitoimittajaprojektissa osoittamaan sormella yhtä osapuolta ilman minkääntasoista analyysiä siitä, missä vika todellakin on. Tieto on VR:n hankkeessa vaim laitteistokapasiteetin toimittaja ja VR on itse sanonut Tiedon toimittaneen kaiken sen kapasiteetin, mitä siltä on tilattu. Jos autolla ajetaan kolari, onko Teboil syyllinen, jos viimeinen tankillinen ostettiin Teboiltilta? Mitä taas AKEn projektiin tulee, asiasta on Valtiontalouden tarkastusviraston raportti, jossa syylliseksi osoitettiin AKEn kelvoton projektijohtaminen ja sovellustoimittajille annettiin synninpäästö. Gronroos 22. syyskuuta 2011 kello 19.10 (EEST)

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan syy on järjestelmätoimittajien ammattitaidottomuudesta, ei tilaajissa (katso linkki alla). Se on totta että Tietoa ei voi kritiikki osassa tosiaan suoraan syyttää mistään jos tarkempaa analyysia ei ole saatavilla. Fakta on kuitenkin että suuri osa projekteista joissa he ovat olleet pääosassa on epäonnistuneet, mutta Tieto lähtee silti tällaisiin valtiojohtoisiin projekteihin yhä uudelleen ja uudelleen. Kritiikin kohde, joka nähdäkseni on erittäin aiheellinen, on että tällainen liiketoiminta on tullut maksamaan satoja miljoonia veronmaksajille. http://www.ts.fi/online/kotimaa/259794.html --Yebbey 23. syyskuuta 2011 kello 10.20 (EEST)

Fakta? Kenen mukaan? Monessako projektissa Tieto on mukana ollut pääosassa ja moniko on epäonnistunut? Tieto lähtee, kun tilaaja ostaa. --Harriv 23. syyskuuta 2011 kello 10.55 (EEST)

Totta, olisi pitänyt sanoa että fakta on että moni projekti jossa he ovat olleet pääosassa on epäonnistunut. En tiedä mahdollisesti onnistuneista projekteista. Tieto on kuitenkin ollut kykenemätön tarjoamaan mitä asiakas tarvitsee. Tähän voi olla syynä nähdäkseni vain tietoinen tilaajan tyhmyyden hyväksi käyttö tai oman asiantuntemattomuuden puute. Oli syy kumpi tahansa, kuten valtiontalouden tarkastusviraston edustaja yllä olevassa artikkelissa totesi, vika on järjestelmäntoimittajassa eikä tilaajassa. --Yebbey 23. syyskuuta 2011 kello 15.14 (EEST)

Muutenkin yksittäisten projektien perusteella ei ole kovin asiallista kritisoida koko yritystä, jos ei ole mitään näkökulmaa kaikkiin projekteihin. Jos vaikka valtio lakkaisi tilaamasta Tiedolta niin se olisi jo merkittävää tietosanakirjan kannalta. --Harriv 23. syyskuuta 2011 kello 10.55 (EEST)

Ainakin Shell yhtiötä käsittelevä kritiikki koostuu pelkästään yksittäistapauksista. Minusta merkittävyyden puolesta puhuu se että tänään suurimmat uutislehdet (YLE, Hesari, jne.) uutisoivat kuinka suuri taakka epäonnistuneet IT-projektit ovat veronmaksajille. Merkittävyys on tietenkin aina vaikea määrittää, ehkä aluksi riittäisi yksi lause jossa viitataan tuohon Turun sanomien uutiseen ja listauttuihin epäonnistuneisiin projekteihin? --Yebbey 23. syyskuuta 2011 kello 15.14 (EEST)

Shellin kritiikkiin liittyy boikotteja ja jopa teloituksia joita on käsitelty julkisuudessa. Tiedosta ei taida olla paljon kuin epämääräistä huutelua blogeissa ja keskustelupalstoilla sekä joku uutisen tynkä jossa toimittaja ei ole jaksanut kaivella oikeasti, eli ei oikein ole vertailukelpoisia reaktioita. Lisäksi jos koko alalla on ongelma, niin yhden osallisen laajamittainen osoittelu on tarpeetonta. --Harriv 27. syyskuuta 2011 kello 01.25 (EEST)

Epäonnistuneet, suurta julkisuutta saaneet projektit on syytä mainita lyhyesti, kunhan niille löytyy muita lähteitä kuin yksittäisiä blogikirjoituksia. --Lax 23. syyskuuta 2011 kello 15.29 (EEST)

Aihe on edelleen ajankohtainen "Oikeusministeriö on pestannut konsulttifirma Kpmg:n pureutumaan siihen, miksi 4,4 miljoonan euron budjetti venähti kuuteen miljoonaan. Ensimmäiset vastaukset saataneen kuluvan viikon torstaina." --Custoo (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 15.49 (EET)

• Tieto kehitti tuomioistuimille sovelluksen - toiminta hidastui, budjetti ylittyi ja aikataulu venyi

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/tieto+kehitti+tuomioistuimille+sovelluksen++toiminta+hidastui+budjetti+ylittyi+ja+aikataulu+venyi/a957673?service=mobile

• Miksi tuomioistuinten sovellus tuli 1,6 miljoonaa budjettia kalliimmaksi? Konsultit pantiin töihin

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/miksi+tuomioistuinten+sovellus+tuli+16+miljoonaa+budjettia+kalliimmaksi+konsultit+pantiin+toihin/a958823?service=mobile

• It-hankkeen mokista otetaan opiksi - "toteutettiin liian tietojärjestelmälähtöisesti"

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/ithankkeen+mokista+otetaan+opiksi++quottoteutettiin+liian+tietojarjestelmalahtoisestiquot/a972803

• It-hanke epäonnistui täysin - Tiedolla oli "sisäisiä haasteita ja kommunikaatio-ongelma"

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/ithanke+epaonnistui+taysin++tiedolla+oli+quotsisaisia+haasteita+ja+kommunikaatioongelmaquot/a972899

Myös poliisin tietojärjestelmä Vitja myöhästyy. --Custoo (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 14.25 (EET)

• Poliisin tietojärjestelmäuudistus myöhästyy, luvassa puolen miljoonan euron lisäkustannukset

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisin+tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4uudistus+my%C3%B6h%C3%A4styy+luvassa+puolen+miljoonan+euron+lis%C3%A4kustannukset/a1390914543429

Reistaavasta potilastietojärjestelmästä paljastuu alkeellisia virheitä: rullahiiri sotkee laboratoriolähetteitä, vierityspalkin puuttuminen piilottaa tärkeitä potilastietoja

• Valviran äärikeinoina ovat uhkasakko järjestelmätoimittaja Tieto Oyj:lle tai potilastietojärjestelmän sulkeminen kokonaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10117720

 –Kommentin jätti 91.152.137.188 (keskustelu)

Potilastietojärjestelmässä ”satoja kriittisiä virheitä” – Tilaaja lopetti maksut ja harkitsi jopa rikosilmoitusta

• Toistaiseksi maksut Tiedolle on katkaistu. Emme maksa tuotteesta, joka sisältää satoja kriittisiä virheitä.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246557-potilastietojarjestelmassa-satoja-kriittisia-virheita-paijat-hameen

Järjestelmävika piinasi potilaita ja hoitohenkilöstöä koko kevään – Tieto Oyj joutuu hyvittämään vahingot, mutta summa pidetään salassa 86.50.147.214 6. marraskuuta 2018 kello 15.49 (EET)

• Viat potilastietojärjestelmä Lifecaressa aiheuttivat keväällä suuria ongelmia hyvinvointiyhtymälle.

https://yle.fi/uutiset/3-10494970

Mainosmainen aloituskappale

Aloituskappale nykyisellään on tönkkö ja muistuttaa lähinnä mainostekstiä. Tulin sivulle etsimään tietoa yhtiöstä ja sen toimialueesta ja toiminnasta, mutta aloituskappaleessa hehkutetaan kuinka Tieto on "johtava palveluintegraattori", luo "parhaita palvelukokemuksia" ja on "yksi Euroopan johtavista tietotekniikan palveluyrityksistä". Nähdäkseni tämä ei sovellu Wikipedian neutraaliin tyyliin, ja asettaa kyseenalaiseksi koko artikkelin näkökulman ja luotettavuuden.

Lähempi tarkastelu osoitti että tätä aloituskappaletta on jo aiemmin muokattu useaan otteeseen; se on kuitenkin edelleen tilassa, jossa parhaaseen lopputulokseen todennäköisesti päästään kirjoittamalla se uudelleen. Näyttää myös siltä, ettei aloituskappale ole tekstin ainoa osa, joka kärsii samoista ongelmista. 80.221.45.16 18. marraskuuta 2012 kello 20.08 (EET)

Tietomurto jota ei ole huomattu tai tapahtunut.

Muokkaussodan sijaan keskustelua tässä.--Htm (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 09.13 (EET)

Keskustelua jo YP-ilmoitustaululla, jos joku ei sattunut huomaamaan. --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 12.27 (EET)

Ja nyt täällä. --Lax (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 14.20 (EET)

Siirretty Ylläpitäjien ilmoitustaululta 16.1.2020 klo 14.20:

Jepse-niminen käyttäjä poistaa luotettavan lähteen julkaisemaa tietoa artikkelista TietoEVRY. Yritys ei tietenkään myönnä tietomurtoa, mutta vähäisempiäkin tietoja artikkeleihin on kirjattu, ja tämän on aika suuri asia juuri kyseisen yrityksen kohdalla. HS:n artikkelissa asiantuntija perustelee, että yritykset eivät edes välttämättä itse huomaa tietomurtoa,. --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 07.17 (EET)

Tämän keskustelun artikkelin sisällöstä voisi viritellä artikkelin keskustelusivulle, jos et nyt ihan vielä pyydetä artikkelin suojausta.--Htm (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 07.20 (EET)

Siinä on aika monta poistoa jo. Tiedon poistosta ei ole hyötyä, sen sijaan artikkelissa se tieto on sitä mitä artikkelista haetaan. Taseet ja käyrät tuskin Wikipedian lukijoita siinä määrin kiinnostavat. On selvää että TietoEVRY ei halua että asiasta kerrotaan julkisuudessa. --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 07.24 (EET)

Enemmänkin tuossa olisi kyse siitä, että murrosta ei ole kertonut alkuperäislähteenä oikeastaan kukaan muu kuin WSJ, mutta noin muuten niin kyllähän WSJ:n juttu noteerattiin laajasti eikä sen sisältöä sinänsä ole epäilty. Ja tosiaan WSJ kirjoitti suoraan, että Tieto oli yksi niistä yrityksistä joka oli tuossa kohdeyritysten joukossa. --Zache (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 07.54 (EET)

TietoEVRY vs. Tieto-Evry

Käyttäjä Matthäus Gehägeberg on käynyt siirtämässä TietoEVRY-artikkelin nimelle Tieto-Evry perustellen uutta nimeä Kotuksen suosituksen mukaiseksi. Mielestäni 20 vuotta vanhaa suositusta ei ole syytä noudattaa pilkuntarkasti, jos se johtaa muotoon, joka on useimmille kielenkäyttäjille vieras. Onhan meillä kyseisen suosituksen vastaisesti artikkelit myös esimerkiksi Stora Ensosta sekä Verkkokauppa.comista. Lisäksi Wikipedian ohjeen mukaan "Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä, pois lukien pörssilistaukset". Mielestäni artikkeli tulisikin palauttaa entiselle nimelleen. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla myös nimi TietoEvry. -Pullaharakka (keskustelu) 16. maaliskuuta 2021 kello 15.49 (EET)

Kotuksen kanta asiasta löytyy 20 vuoden takaisen sijaan niinkin tuoreeltaan kuin tältä vuodelta [2]. Eli tässä nimistöhuoltaja vastaa yrityksen yhdysnimen kirjoitusasua koskevaan kysymykseen: "Yritysnimi Astra Zeneca koostuu yhdistyneiden Astra- ja Zeneca-yritysten nimistä. Jos tällainen yrityksen yhdysnimi on suomenkielinen tai sisältää suomenkielisen nimenosan, se suositetaan kirjoittamaan yhdysmerkillä, kuten Tieto-Evry ja HOK-Elanto." Tieto-Evryä koskevan artikkelin lähdeluettelosta selviää, että esimerkiksi Helsingin Sanomien kaltainen suomen yleiskieltä käyttävä luotettava lähde käyttää tätä kirjoitusasua.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. maaliskuuta 2021 kello 16.06 (EET)

Samaan aikaan toinen suomen yleiskieltä käyttävä luotettava lähde Yle käyttää muotoa TietoEVRY ainakin täällä ja täällä, eli mistään vakiintuneesta käytännöstä ei voida puhua. Yhdyn Gronroosin ja Otrfanin näkemyksiin asiasta. -Pullaharakka (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 16.41 (EET)

Ja löytyy Tietoevryäkin. Yleisradio on arvostettu ääni- ja kuvaviestijä. Tekstimuotoisen uutistuotannon tekijän se on tuoreempi. Tällaisten tilanteiden takia Suomessa on viranomainen, jonka lakisääteisiin tehtäviin kielenhuolto ja neuvonta kuuluvat ja joka on sovittu wikipedian nimistölähteeksi. Kotuksen Kielikello 1/2021, jossa asia on Tieto-Evry-esimerkin kanssa avattu, ilmestyi viime tiistaina, ja viesti lienee tavoittanut osan toimittajista vasta siinä yhteydessä. Viittaamasi Gronroosin näkemys perustui asiavirheisiin, jotka korjasin. Otrfanin viesteistä en valitettavasti asiaperusteita tunnistanut. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 19.30 (EET)

Seuraavaksi kannattanee ruveta ottamaan selvää, mitä tarkoittaa "viranomainen". Vaikka Kotus on virasto, se ei missään asiassa ole viranomainen. Viranomainen on taho, jolla on toimivaltaa tehdä päätöksiä: esimerkiksi poliisi, aluehallintokeskus, kunnaneläinlääkäri, rehtori jne. Kuten laki kotimaisten kielten keskuksesta kertoo, viraston tehtävänä on neuvonta ja tutkimus. Mitä sitten PRH:hon tulee, se todellakin on auktoriteetti ja ainoa auktoriteetti yritysten nimien osalta, vaikka sen tehtävä ei olekaan kielenhuolto. Jos PRH:n kaupparekisterissä lukee yrityksen nimeksi jotain, yrityksen nimi on juuri se, eikä yhtään mitään muuta. Jos Wikipedian ensisijainen tehtävä on kielenhuolto eikä faktojen esittäminen, keskustelu toki muuttuu ymmärrettävämmäksi. Tietysti odottaa voi myös konsistenssia, semminkin kun suomenkielinen Wikipedia on täynnä Kotuksen mielestä virheellisesti kirjoitettuja yritysnimiä, Nordea Bank, HKScan, LähiTapiola, jne. --Gronroos (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 22.39 (EET)

Kannustan pyrkimyksessäsi selvittää, mitä viranomainen tarkoittaa. Kotus tosiaan on virasto, jolla on lakisääteisiä viranomaistehtäviä ja joka voi asettaa toimielimiä kuten lautakuntia. Neuvonta on yksi sen laissa säädetyistä tehtävistä. Virastolla ei ole käytössään pakkokeinoja eikä se voi määrätä sanktioita huonosta kielestä. Tämä ei ole viranomaistoiminnassa poikkeuksellista. Wikipedian artikkeleiden nimeäminen ei pohjaudu pakkoon vaan yhteisesti hyväksyttyyn nimeämiskäytäntöön, jossa on ennalta määritellyt sanastolähteet. Puolusteluna virheelliselle toimintatavalla esitetään aika usein sitä, että vastaava virhe on jossain muussakin artikkelissa. Yleensä tällöin kehotetaan korjaamaan asia itse tai keskustelemaan asiasta kyseisen artikkelin keskustelusivulla. Esimerkeistäsi Nordea on suomenkielisessä Wikipediassa todellisuudessa jo nimellä Nordea. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä kaupparekisterissä se on nimellä Nordea Bank.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 09.41 (EET)

Jos Yle ei kelpaa "suomen yleiskieltä käyttäväksi luotettavaksi lähteeksi", niin mitkä mielestäsi ovat sellaisia jo aiemmin mainitun Helsingin Sanomien lisäksi? -Pullaharakka (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 13.16 (EET)

Ohje ei ole vanhentunut vaan pätee edelleen. Versaalit muutetaan gemenaksi. Yritykset haluavat versaaleilla näkyvyyttä, mutta Wikipedia on väärä foorumi. Ja sitten jos mennään asian juuriin, niin no.wikipedian mukaan entisen Evryn virallinen nimi oli pienellä: tietolaatikossa. Versaalimuoto on siis tarkoitettu markkinointikäyttöön. --Abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2021 kello 16.13 (EET)

Mennäänkö sitten samaan hengenvetoon korjaamaan Verkkokauppa.com muotoon Verkkokauppa ja Stora Enso muotoon Stora-Enso? Molemmat kun ovat tuon linkkaamani suosituksen vastaisia. -Pullaharakka (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 07.37 (EET)

Asia etenee parhaiten, kun aloitat keskustelun niiden artikkelien keskustelusivulla. --Abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 08.03 (EET)

Kotus yrittää tässä ottaa sellaista valtaa, jota sillä ei ole. TietoEVRYn tapauksessa ohjeessa saattaisi olla järjen hiven, jos EVRY olisi jonkin kielen jotain tarkoittava sana. Todellisuudessa ainoa faktalähde asiassa on kaupparekisteri, jonne yksikäsitteisesti on tallennettu yrityksen nimi. Patentti- ja rekisterihallitus on asiassa viranomainen, ei Kotus. --Gronroos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 08.57 (EET)

PRH ei ole kielenhuollon viranomainen. Wikipediassa on joitakin käytäntöjä, ja niitä kannattaa noudattaa, että ei mennä riemunkirjavalle linjalle. Vrt. YLE > Yle, NOKIA > Nokia etc. --Abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 09.08 (EET)

Kaupparekisterissä on Yleisradio ja Nokia. --PtG (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 17.45 (EET)

Ei tähän nimen mitään väliviivaa ainakaan kuulu. Asia ei liity Kotukseen tai kielenhuoltoon mitenkään. --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 09.40 (EET)

Kuuluu ja liittyy, kun Kotuksen julkaisut ja neuvonta on erikseen sovittu wikipedian artikkelien nimeämiskäytännön sanastolähteiksi. Ja kyllä, kyseessä on Kotuksen viranomaistehtävä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jolla on lakisääteinen viranomaistehtävä. Lain mukaan sen tehtävänä on mm. suomen ja ruotsin kielten huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus. Suosituksen kieliyhteisön oikeudesta poiketa yrityksen itsensä suosimasta vakiintuneiden oikeinkirjoitussuositusten vastaisesta kirjoitusasusta on antanut keskuksen yhteydessä toimiva suomen kielen lautakunta, jonka lain mukaan kuuluu antaa kielenkäyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 09.48 (EET)

Ja Kotuksen mukaan mitä Evry on suomeksi? --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 09.51 (EET)

Mitä Yle on suomeksi? --Abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 09.54 (EET)

Meinaat, että siihenkin pitäisi laittaa väliviiva? --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 09.57 (EET)

Voit kokeilla sitäkin, mutta kun et halunnut ymmärtää mitä tarkoitin niin avaan: sekin noudattaa Kotuksen ohjeita. Toivottavasti tämä auttoi ymmärtämään. Rasti valitsemaasi ruutuun. --Abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 10.03 (EET)

Kirjoitelkaa isolla ja pienellä ihan niin paljon kuin haluatte, mutta ei tuohon mitään väliviivoja voi laittaa, sillä perusteella, että nimestä osa saattaa olla suomea ja osa saattaa olla olematta. --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 10.06 (EET)

Viittaamasi peruste on juuri se, miksi nimenosien välissä suositetaan käyttämään yhdysmerkkiä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 10.11 (EET)

Eli Monotype Imaging on Kotuksen ohjeiden mukaan Mono-type Imaging, kun on selvää suomea nimen alussa? --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 10.15 (EET)

Asiakeskustelu artikkelin nimeämisestä taisikin tulla käydyksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 10.22 (EET)

Ilmeisesti, jos siltä puolelta loppuivat argumentit. --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 10.31 (EET)

Ai niin: jos Kotus on kerran aina oikeassa, niin miksi tässä keskustelussa sanoit sen olevan väärässä:Keskustelu_käyttäjästä:Abc10/Arkisto_4#Yhdysmerkit? --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2021 kello 10.20 (EET)

Evry ei puheena olevassa yhdysnimessä ole se suomenkielinen nimenosa. Tieto on.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 19.38 (EET)

Jos yrityksen kotipaikka olisi muu kuin Suomi, niin olisiko "tieto" silti suomea, vai ainoastaan kirjainyhdistelmä, joka sattumalta on suomen kielen sana? --Otrfan (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 04.46 (EET)

Lukemalla yritystä koskevan artikkelin voi päätellä, että tässä tapauksessa kyseinen kirjainyhdistelmä ei melko todennäköisesti ole sattuma. Esittämäsi spekulaatio ei siten ilmeisesti liity artikkelin kehittämiseen. Ehkä sille sopisi joku muu foorumi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 09.47 (EET)

"Ei melko todennäköisesti"? Eli siis mahdollisesti kyseessä on yhteensattuma? --Otrfan (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 10.02 (EET)

Mikäli kysyt asiaa tosissasi, ehdotan, että kysyt sitä Kysy vapaasti -palstalla.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 10.09 (EET)

Kysyin, kun sanoit, että niin ei välttämättä olisi. Mutta minua tosiaan kiinnostaisi, että jos yritys olisi siirtänyt fuusion yhteydessä kotipaikkansa Norjaan, tungettaisiinko nimeen silti väliviivaa? --Otrfan (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 11.32 (EET)

Jos kirjoitamme yhtiön nimen, niinkuin se on kaupparekisterissä, niin emme ainakaan ole pahasti väärässä. Yhtiö ei ole noudattanut Kotuksen suosituksia, mutta sille Kotus ei voi mitään ja yhtiön nimi pysyy sellaisena kun se haluaa. --Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 04.24 (EET)

Kotuksen ohjeistus, vaikka onkin lakisääteistä, ei ole pakottavaa. Wikipediassa artikkelien nimeämiskäytäntö on muiden käytäntöjen kuten vaikkapa kirjakielen noudattamisen tavoin sopimuksen varaista. Nimien kielenvastaista kirjoitusasua käytetään muun muassa yritys-, tuote- ja artistinimissä toisinaan huomionherättämistarkoituksessa. Tämä on omiaan hämärtämään käsitystä oikeinkirjoituksesta, mikä tässäkin keskustelussa on mielestäni käynyt ilmi. Kieliyhteisöllä on oikeus julkisessa viestinnässä poiketa yrityksen omasta kannasta ja noudattaa yleiskielisiä ohjeita.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 10.06 (EET)

Kannatetaan. Ei ole meidän tai Kotuksen tehtävä oikolukea yritysten nimiä. Seuraavaksi varmaan Atriasta tehdään Ateria. Ja mitenkäs Konecranes? Siitä varmaan tulisi Kone-cranes Kotus-logiikalla? --Otrfan (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 11.38 (EET)

Kielenhuolto ja neuvonta ovat Kotuksen lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Patentti- ja rekisterihallitus suosittaa yritystä perustavia yritysnimeä harkitessaan perehtymään Kotuksen ohjeisiin ja noudattamaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Se ei kuitenkaan edellytä yrittäjiltä kirjakielen osaamista edes oman yrityksensä nimeämisen vertaa. Wikipedia on vapaaehtoisprojekti, jossa ei samassa mielessä ole kenelläkään tehtäviä mutta jonka osanottajat voivat sellaisia kontolleen ottaa. Joidenkin periaatteiden kuten nimistölähteiden ja käytettävän kielen suhteen on laadittu sopimukseen perustuvia käytäntöjä, jotta jokainen ei sähläisi omiaan. Seuraavaksi varmaan -alkuiset virkkeet pitävät sisällään yleensä ns. kaltevan pinnan argumenttivirheen eivätkä tunnu kovin aikuismaisilta tai vakuuttavilta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 12.51 (EET)

Kannatan Htm:n ehdotusta. -Pullaharakka (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 13.16 (EET)

Versaalit pois. Yritykset maksavat huikeita summia mainostoimistoille siitä että paluupostissa tulee versaalilogo. Mielestäni tämä versaaliasia on käsitelty jo aiemmin keskusteluissa, mutta näyttää taas tulevan tapetille. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 13.59 (EET)