Keskustelu:Friisilänaukio

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Merkittävyys

Mikä tekee tästä aukiosta tietosanakirjamerkittävän? --Msaynevirta (k · m) 7. elokuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

Se, että se on karttoihin merkitty paikka. Se esiintyy myös mm. HSL:n bussilinjan (pääte)pysäkkinä. –Kotivalo (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 16.18 (EEST)

Aiempi linjaus on, että esim. kaikki kadut ja tiet eivät ole merkittäviä, vaikka onkin paljon merkittäviä teitä ja katuja. Merkittäviä aukioita ja torejakin varmaan on, mutta ovatko kaikki aukiot merkittäviä? Ja missä menee aukion merkittävyyden raja?--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 20.00 (EEST)

"Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä." Tästä tuskin mikään luotettava riippumaton taho on kirjoittanut historiikkiä tai huomattavan laaja esittelyä. --Esamatti1 (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 22.14 (EEST)

Eipä löydy mitään aukiosta kertovia mainintoja tuon bussipysäkin lisäksi. Ei varmaankaan merkittävä. J.K Nakkila (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 15.30 (EEST)

Merkittävällä aukiolla on tapahtunut jotain merkittävää tai siellä on jotain merkittävää tai edes mainitsemisen arvoista. Artikkelin perusteellä Friisilänaukiolla ei ole. --Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 21.07 (EEST)

Tietoa aukioista voi löytyä myös suunnittelujulkaisuista, kaavakartoista, rakennusinventoinneista jne. Niin kauan kuin lähteitä ei ole esitetty, voi olla vaikea sanoa, miten lähteitä on jostain tietystä kohteesta (varsinkaan minun, kun en tunne aihepiiriä, kun itse kohdistan oman kotiseutuharrastukseni maaseudulle enkä kaupunkiin). --Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.17 (EEST)

Mietin vain kaupunkimaantieteen ja luonnonmaantieteen aiheiden merkittävyysrajojen eroja: Millä perusteella ovat vaikkapa Munalammi ja Paskolammi wikimerkittäviä, nimiensäkö perusteella? Tuskin on tämmöisiäkään käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa suolähteissä. –Kotivalo (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 22.01 (EEST)

Käytetyt lähteet noissa esimerkeissä ainakin ovat riippumattomia ja luotettavia. Noiden mainitsemiesi artikkelien aloittaja (ping Käyttäjä:J Hokkanen, ping myös Käyttäjä:Makele-90) on pyrkinyt yhdessä aihepiirissä kattavuuteen, ja käytännössä eri aihepiireissä muutenkin merkittävyyskynnykset ovat asettuneet vähän eri tavoin. Esim. joku merikartassa ollut kivi kai aikoinaan poistettiin (ehkä harkitsemattomasti), mutta joitain vedessä olevia kiviä (esim. Kukkarokivi) on käsitelty jopa Maamme kirjassa. Joskus näistä on myös ollut keskustelua jossain kahvihuoneessa, kun joku peruskoululainen lähteisti tieartikkeleita google street view'lla. Nyt siis taas matematiikan lehtori puolestaan lähteistää järviartikkeleita kansalaisen karttapaikalla ja Oivalla (ja itse käytän lisäksi usein Vanhat painetut kartat -palvelua). Sinällään Friisilänaukionkin kohdalla ei ole lainkaan sanottu, etteikö lähteitä olisi, yhtä lailla kuin lähteitä on monista eduskuntaehdokkaina olleista kunnallisvaltuustojen puheenjohtajista tai keskisuurista yrityksistä, ja erot eri aihepiirien välillä ovat mitä ovat (eventualistisesti voisi ajatella, että kun wikipedia on valmis, niin erot tasaantuvat). Se mitä nyt tiedetään Friisilänaukiosta, voi olla ettei lähteitä ole osoitettu, ja hyvin mahdollinen tilanne on, että artikkeli poistetaan kun lähteitä ei ole osoitettu mutta saatetaan säilyttää myöhemmin jos lähteitä osoitetaan. Toisaalta voi olla mahdollinen positio (jos se saa kannatusta) että kaikki aukiot olisivatkin merkittäviä, vaikka esim. kaikki asuntokadut eivät nykyisten suuntaviivojen tai merkittävyyskeskustelujen perusteella olekaan. Tässäkin wikipedia voi olla kesken, kun monia aiheita on käsitelty vasta hajanaisesti ja satunnaisesti. --Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.12 (EEST)

Täydentäen Urjanhain vastausta: en ole maantiedeasiantuntija, mutta ainakin nimistöntutkimuksessa luonnonmaantieteelliset kohteet korostuivat tutkimushistorian ensimmäisten vuosikymmenien aikana asutusnimistön ja kaupunkinimistön kustannuksella: vielä 1980-luvulla tutkittiin yleisemmin sata vuotta aiemmin annettuja luonto- ja maaseutukohteitten nimiä kuin silloin jo kuitenkin varsin olemassaolevaa urbaanimpaa nimistöä. Voisin kuvitella että maantieteen puolella samoin vasta viime vuosikymmeninä on alettu tuottaa lähteitä urbaanista ympäristöstä ja siksi (merkittävyyteen kantaa ottamatta) vähäisemmistäkin luonnonmaantieteenkohteista saattaa olla lähteitä runsaammin tarjolla kuin olennaisistakaan kaupunkimaantieteen kohteista. Iivarius (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 01.41 (EEST)

Mitä nimistöön tulee, niin varsinkin luonnonkohteiden nimet voivat olla usein enemmän kuin sata vuotta vanhoja, vrt. esim. Jouko Vahtolan tutkimukset Tornio-tyyppisistä nimistä (en tiedä pitävätkö nimistöntutkijat niitä enää valideina, mutta joka tapauksessa luontonimistön monien nimien vanhuudesta ei liene epäilystä).--Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 08.19 (EEST)

Ainakin Vaasanpuistikosta on artikkeli. --Hartz (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 08.57 (EEST)

Tuo piritorina tunnettu aukio taitaa tosin olla suuren yleisön paljon paremmin tuntema juuri maineensa takia. Friisilänaukiolla ei taida hirveästi olla mainetta, kun aukiolla ei oikein ole mitää erityistä bussien päätepysäkin ja muutaman liikkeen lisäksi. --Msaynevirta (k · m) 10. elokuuta 2015 kello 11.18 (EEST)

Tein tästä ohjaussivun. Asiaan voi palata, jos muuta ilmenee. --Höyhens (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 15.16 (EEST)