Keskustelu:Esivalta
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Esivalta&diff=4988393&oldid=4988371
- Moderoinnissa kannattaisi huomata, ettei kuolemaantuomittuja haudattu kirkkomaahan 1918, vaan heitä ruvettiin siirtämään kirkkomaihin Suomessa vasta 1944 jälkeen pääasiassa.
http://www.murros.net/index.php?option=com_content&task=view&id=294&Itemid=67
- Sisällissota on ihan oma tapauksensa. Teksti väittää, että kuolemaantuomittuja ei yleisestikään ole haudattu kirkkomaahan. --ML 23. kesäkuuta 2008 kello 13.20 (UTC)
Arkipyhät tulivat 1960-luvulla, kun siirryttiin vapaisiin lauantaihin. Näin ollen niin STK kuin SAK:kin haluaivat eheän työviikon siirrättämällä kirkkolain muutoksella kirkollisia pyhiä viikonlopuiksi kompensaatioksi vapaista lauantaista. Auru Aro 23. kesäkuuta 2008 kello 12.34 (UTC)
Hieman tarkempi historiikki[muokkaa wikitekstiä]
ML poisti tästä eräiden pyhäpäivien siirtoa koskevan kappaleen ja kirjoitti muutoskommentin: "(ymmärtääkseni tuolla tavalla siirrettyjä pyhiä ei ole yhtään, ja asiasta puuttuu logiikka. Miksi ihmeessä ay tahtoisi pyhät paikkaan, joka on muutenkin vapaapäivä??)"
Vastaus: On kyllä vähintäänkin kyseenalaista, kuuluuko asia tämän artikkelin aiheeseen, varsinkaan kun tämä vielä on näinkin lyhyt tynkä. Mutta Suomessa pyhäpäiviä on kyllä siirretty työmarkkinajärjestöjen aloitteesta. Yksi sellainenhan oli vastikään, juhannus, joka samoin kuin pyhäinpäiväkin siirrettiin 1950-luvulla lauantaihin. Sitä ennen juhannus oli ollut viikonpäivästä riippumatta 24. kesäkuuta, kuten mm. Virossa vieläkin. Siihen aikaan lauantait olivat normaalisti vielä työpäiviä, joskin lyhennettyjä kuten juhlapäivien aatotkin, joten järjestelyllä oli kyllä työntekijäpuolenkin kannalta se etu, että kaksi (tai kaksi ja puoli) vapaapäivää saatiin edes joskus peräkkäin.
Myöhemmin, 1970-luvulla myös loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaihin. Kun sillä välin oli siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon, työnantajapuoli ei asiasta käydyissä neuvotteluissa ilmeisesti katsonut olevan mahdollista lyhentää vuosityöaikaa aivan niin paljon, että muutamat työviikot olisikin tehty nelipäiväisiksi. Sen vuoksi sovittiin, että lauantait olivat nyt täysipituisia työpäiviä niillä viikoilla, jolloin sunnuntain lisäksi oli jokin muu pyhäpäivä. Tämä järjestely herätti kuitenkin arvostelua ja aiheutti ongelmia palkkaneuvotteluissa, minkä vuoksi työmarkkinajärjestöjen aloitteesta eräät pyhät siirrettiin lauantaiksi, mikä siis ei muuttanut yhteenlasketun vuosityöajan pituutta. Jäljelle jääneet työlauantaitkin saatiin myöhemmin sovituksi vapaapäiviksi. Kun nämä pyhät vuonna 1992 palautettiin vanhoille ajankohdilleen, päästiin kyllä joskaan ei aivan suosiolla sopimukseen niiden järjestämisestä vapaapäiviksi. -KLS 23. kesäkuuta 2008 kello 12.47 (UTC)
- Jussi tuli mieleen, mutta se siirrettiin jo 50-luvulla ja ilmeisesti Ruotsin mallin mukaan. Sitä en tiennytkään, että loppiainen ja helatorstai ovat joskus olleet lauantaina. :-o No, tuo todistaa sen, että kirkkopyhiä tosiaan on siirretty lauantaihin. Liittyykö se esivaltaan, ja eikö samaa ole tapahtunut muualla, on sitten kyllä vieläkin todistamatta. --ML 23. kesäkuuta 2008 kello 13.23 (UTC)
- Tässä artikkelissa maininta pyhäpäivien siirrosta ja sen taustasta vaikuttaa kyllä aika kaukaa haetulta, varsinkin kun artikkeli muuten on jokseenkin suppea. Mainittuja pyhäpäiviä käsitteleviin artikkeleihin se tietysti kuuluukin, ja ehkä siitä pitäisi käsitellä hieman laajemminkin, kirkon, työmarkkinajärjestöjen ja eduskunnan piirissä esitettyine mielipiteineen, vaikkapa artikkelissa pyhäpäivä, kirkkovuosi tai suomalaiset juhlapäivät, johon pitäisi olla linkki myös jostakin työmarkkinajärjestöjä ja -politiikkaa käsittelevästä artikkelista. -KLS 23. kesäkuuta 2008 kello 16.29 (UTC)
Käsite[muokkaa wikitekstiä]
Onko kyseessä nimenomaan luterilainen käsite? Epäilemättä Lutherillakin oli asiasta sanottavaa ja hänen käsityksillään on ollut vaikutuksensa, mutta ei kai itse käsite hänen aikanaankaan ollut uusi. Jo se seikka, että sana esiintyy Raamatussa, osoittaa, että kyllä termillä on ollut jo Paavalin aikana vastineensa kreikan kielessä. Nykysuomen sanakirjassa se määritellään: "Julkinen (valtio)valta, jonka alainen yksilö on, hallitukselle kuuluvaa valtaa käyttävät virkamiehet." Siellä oli myös muutama käyttöesimerkki, mutta ne eivät juuri viitanneet siihen, että sanalla olisi erityisesti uskonnollinen sävy. Katsoin myös kirjastossa asian parista tietosanakirjasta, ja jos niissä koko hakusana ylipäänsä esiintyi, se määriteltiin jokseenkin samoin, lisähuomautuksena termin vanhahtavuus. Ehkä sana on juuri vanhahtavuutensa vuoksi jälkeenpäin saanut uskonnollisen vivahteen, kuten monet muutkin harvinaistuvat sanat. Nykyisin sen asemesta käytetään tavallisimmin sanaa viranomaiset, mutta sana esivalta tuonee ensimmäiseksi mieleen nimenomaan poliisi- ja täytäntöönpanoviranomaiset. -KLS 23. kesäkuuta 2008 kello 16.30 (UTC)
- Eiköhän esivalta ole aina ollut kristillinen käsite: viittaa Jumalan valtaan nähden toissijaiseen valtaan eli esivaltaan, tjsp. Se, onko se nimenomaan luterilainen käsite, on toinen juttu.--ML 23. kesäkuuta 2008 kello 16.31 (UTC)