Keskustelu:Edvard Gylling

Tiedot Gyllingin kuolemasta

Neuvosto-Karjala sivulla esitetään että Gylling olisi teloitettu 1938, tässä taas että kuoli 1944. Onko lähteitä tai parempaa tietoa ? --Scapade 4. marraskuuta 2006 kello 08.00 (UTC)

"Edward Gylling oli Suomen kansanvaltuuskunnan jäsen ja raha-asiainvaltuutettu sekä punakaartin esikuntapäällikkö. Hän oleskeli Ruotsissa sisällissodan jälkeen pari vuotta ja oli siellä SKP:n Ruotsin toimiston johtaja. Venäjälle hän siirtyi 1920 ja toimi siellä aktiivinen poliittinen toimija. Hänet pidätettiin 1937 ja hän kuoli sodan lopussa 1944." [1]

Mutta:

"Gyllingin kohtalo oli traaginen - hänet teloitettiin 1938 Moskovassa." [2].

Omituinen juttu. --ML 4. marraskuuta 2006 kello 08.05 (UTC)

Tässä Gyllingin tapauksessa on nähdäkseni syytä esittää erilaiset versiot kuolinpäivämäärästä. Entinen Neuvostoliitto ei ollut kaikkein uskollisimpia tootuuden torvia, ei ainkaan poliittisten teloitusten osalta. Olen ottanut alkuun eduskunnan matrikkelissa olevan tiedon. Artikkelissa käsittelen omassa luvussaan eri päivämääriä ja lisää on varmaan vielä tulossa. Vain dokumentoitut päivämäärät esitetään viitteiden kanssa. --Alexius Manfelt 5. marraskuuta 2006 kello 08.40 (UTC)

Vuodesta 1935 Moskovan Maailmantalouden instituutissa työskennellyt Edvard Gylling vangittiin 17. heinäkuuta 1937. SNTL:n Korkeimman oikeuden sotilaskollegio tuomitsi Gyllingin 14. kesäkuuta 1938 rikoslain kohtien §58/1a, §58/2, §58/7, §58/8 ja §58/11 nojalla ammuttavaksi. Tuomio pantiin toimeen samana päivänä Kommunarka-teloituspaikalla, Moskovassa. Gyllingin maine palautettiin (rehabilitoitiin) 15. heinäkuuta 1955.(Eila Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vaan [Siirtolaisuusinstituutti 2001], s. 95.)... Kannattaisi varmaan muotoilla Gyllingin kuolemasta kertova kohta jotenkin tyyliin: "Tiedot Gyllingin kuolemasta olivat aiemmin ristiriitaisia. Neuvostoliiton virallisen ilmoituksen mukaan Gylling olisi kuollut elokuussa 1944. Sittemmin on kuitenkin selvinnyt, että mies ammuttiin jo kesäkuussa 1938." --Ap4k 6. marraskuuta 2006 kello 08.38 (UTC)

Tuota, tuota, en halua kiistää Lahti-Arguntinan esitämää näkökantaa, siksi olen sen kirjoittanut tekstiin. Kuitenkin tuo eduskunnan matrikkeli on meillä virallisin mahdollinen tietolähde. Kun sinne tulee korjaus, niin sitten voidaan muut spekulaatiot jättää pois. Mutta niin kauan kuin Kansanedustajamatrikkelissa on moinen tieto, niin se Lahti-Arguntinan tieto on spekulaatio muiden joukossa. En ole itse valitettavasti tustunut ko. kirjan tieteelliseen luotettavuuteen ja lähteistöön, niin en voi ottaa kantaa puolesta tai vastaan. Olisiko, ystävä hyvä, suutä palauttaa aiemin tekstimuoto, vaikka korostaen Lahti-Arguntinan tiedon merkitystä. --Alexius Manfelt 29. marraskuuta 2006 kello 23.16 (UTC)

Edustajamatrikkeli ei ole mikään auktoriteetti Neuvostoliitossa kuolleiden suomalaiskommunistien kuolinpäivissä. Monien kohdalla ei yksinkertaisesti lue mitään, kun tietoja ei ole ollut. Matrikkelia ei myöskään päivitetä "toistaiseksi". Lahti-Argutinan teos on kattavin ja perusteellisin asiasta tehty selvitys (ks. esim. [3]) ja luottaisin lähinnä siihen. Se ei kerro kaikkien kohtaloita, mutta kirjan voisi olettaa sisältävän uusimman tiedon käsittelemistään tapauksista. En poistanut artikkelista mitään spekulaatioita kuolinajasta, mutta oikaisin sanontoja.--Ap4k 30. marraskuuta 2006 kello 03.21 (UTC)

Kunhan toivon tältä tautivuoteeltani, niin täytyy hankkia kirja ja tutustua sen tutkimusmenetelmiin, lähteisiin ja luetettavuuteen. Ajattelin ääneen, sillä olemme varmaan samanmielisiä Gyllingin merkittävästä roolista Karjalan rakentamisessa? --Alexius Manfelt 30. marraskuuta 2006 kello 06.48 (UTC)

Jos on kiinnostunut Gyllingin roolista Karjalan rakentamisessa, kannattaisi varmaankin tutustua Markku Kangaspuron teokseen Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–1939. Bibliotheca historica 60 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000) (ks. arvostelu). Kangaspuro on kirjoittanut aiheesta useassa muussakin yhteydessä.--Ap4k 30. marraskuuta 2006 kello 14.28 (UTC)

Gyllingin kuolema

Unto Parvilahti (Boman) sanoo kirjassaan Berijan Tarhat, Otava 1957, näin;

• Vuonna 1939 vangittiin Edward Gylling ja hän katosi pitkiksi ajoiksi jäljettömiin. Miodollista oikeudenkäyntiä häntä vastaan ei koskaan lavastettu, mutta jälkeenpäin on ollut liikeellä huhuja, joiden mukaan häntä olisi syytetty leväperäisyydestä virkansa hoidossa. Hän oli muka huonosti valvonut adjutanttiansa, joka oli luovuttanut tärkeitä asiakirjoja Suomen tiedustelupalvelulle. Vasta 1948 oli Gylling tuotu jostain vankilasta Hiipinän vankilerille, jossa hän oli ollut vuoteen 1949, jolloun hänet kertoman mukaan oli teloitettu. Viimeiset vuotensa oli tämä entinen Neuvosto Karjalan presidentti ja diktaattori saanut työskennellä leirialueen käymälöiden puhdistajana, koska häntä jalkainvaliidina ei voitu käytää raskaimpiin töihin.

Vaikuttaa aika uskottavalta. Tuohon aikaan Kuolan alueella toimi kolme GULAG leiriä joista yksi oli Kolosjoen - Muurmannin yhdysradan rakennusleiri. Toinen leiri oli perustettu rakentamaan uutta rautatietä Hiipinästä itään. Kolmas leiri sijaitsi Hiipinän kaupungin liepeillä ja sen vankeja käytettiin Hiipinän apatiittikaivosten työvoimana. Viimemainittu on mitä todennäköisemmin ollut myös hänen sijoituspaikkansa ja hänet on mitä luultavammin ammuttu muiden vankien kanssa leirin läheisyydessä ja haudattu vielä toistaiseksi löytämättömään yhteishautaan. Ei se MVD:n teloittajajoukko pitkälle jaksanut vankejaan viedä. Joten Tri Edward Gyllingin viimeinen leposija on Kuolan karuilla rannoilla aika lähellä entistä GULAG Apatiitin tai Hiipinän leiriä.

Neuvostoliiton "totuuksiin" edes virallisissa GPU:n ja NKVD:n raporteissa ei voida luottaa. Niihinhän kirjattiin vaikka mitä jotta alaista ei voitu esimiesten taholta panna teoistaan tilille, mitä tuskin siellä koskaan tapahtuikaan.  –Kommentin jätti 88.112.187.166 (keskustelu) 8. syyskuuta 2008 kello 20.47‎

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Gopase+f (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 23.47 (EET)

Muillekin tiedoksi, että olen kommentoinut tämän artikkelin sisältöä ja nykytilaa omalla keskustelusivullani. Lisään tuohon vielä, että ihan lähiaikoina en ole tätä kehittämässä eteenpäin, koska tämä ei ole tällä hetkellä kiirellisyyslistani kärkipäässä. Itse en vielä kannattaisi lupaavaksi, kun osa käytetyistä lähteistä on merkitsemättä. --Risukarhi (keskustelu) 21. joulukuuta 2012 kello 13.04 (EET)

Otetaan pikaisesti pois arvioinnista. Jostain syystä tää näytti tutulta, mutta kun keskustelussivu oli "tyhjä", niin en heti keksinyt miksi. Gopase+f (keskustelu) 21. joulukuuta 2012 kello 14.57 (EET)