Keskustelu:Bengt Laurikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Kirjataan tiedoksi, että merkittävyyden kyseenalaistanut malline poistettiin tässä muokkauksessa, jossa artikkelin aihe todettiin keskustelun perusteella merkittäväksi. --Pxos (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 11.05 (EEST)Vastaa[vastaa]

Nimen muoto?[muokkaa wikitekstiä]

Pitääkö muuten käyttää nimestä muotoa "Bengt" vai "Pentti"? Jos sekundäärilähteitä kuten historiantutkimuskmirjallisuutta, niin missä muodossa nimi siellä esiintyy? --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 19.14 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kahdessa 11.6. lisäämässäni lähteessä käytetään Penttiä. Lähteistä Yrjö-Koskisen kirja 1880-luvulta ja näin ollen lähes tulkoon aikalaisteos ja luotettava. Ruotsinkielisessä Yrjö-Koskisen teokessa on Bengt Laurikainen.--Huhdanjo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 15.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kansallisbiografiakin taitaa käyttää oletettavasti suomenkielisistä henkilöistä suomenkielisiä nimimuotoja, esim. Erkki Jaakonpoika Haka. Oletettavasti ruotsinkielisistä henkilöistä kasallisbiografia sen sijaan näyttää käyttävän muotoja tyyliin Mickel Pålinpoika Munck, vaikka vanhempi kirjallisuus olisikin käyttänyt muotoja tyyliin "Mikael Paavalinpoika Munck". Tämän mallin mukaan Pentti vaikuttaisi selvemmältä, mutta en ole varsiunaisesti tämän aihepiirin asiantuntija. Nimenomainen lähde antaa lisävarmuutta.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 21.10 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kirkkonkirjoihin (papinkirjoihin) papit merkitsivät ennen omiaan, Pentistä tuli Bengt. Tunsin 1900-luvun alusssa syntuneen sukulaiseni Erkkinä, kunnes hautajaisissa paljastui että hän olikin "oikeasti" Erik. Kumpi sitten on oikea, henkilöstä koko elämän käytetty vai papin määräämä hienompi. --Abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 21.27 (EEST)Vastaa[vastaa]

Sattui tulemaan vastaan artikkeli henkilöstä Pietari Niilonpoika Kylliäinen. Se on vastaava kuin tämä, eli jos henkilön äidinkieli on suomi (niin kuin voidaan tietää pääsääntöisesti olleen, jos henkilö on kuulunut rahvaaseen ja asunut suomenkielisellä alueella, ellei nimenomaisesti ole muuta tietoa), niin silloin kuuluu nykyisten historiankirjoituksen käytäntöjen mukaan käyttää suomenkieliseksi normaalistettua nimeä. Kylliäisen artikkelin lähteenä olleessa Kansallisbiografian artikkelissa on näin tehty. Se on siis tapa nykyisessä historiankirjoituiksessa, ja noin on saman artikkelin kahdessa muussakin vanhemmassa lähteessä. Vain jos on tieto, että henkilön äidinkieli onkin ollut ruotsi, on nykyään tapana käyttää etunimen ruotsinmkielistä muotoa, esim. tuo yllä mainitsemani Mickel Pålinpoika Munck, vaikka vanhemmassa kirjallisuudessa näitäkin on saatettu normaalistaa suomeksi esim. Mikael Paavalinpoika Munck. Kirkonkirjojen mukaisia muotoja tyyliin Bengt käyttävät lähinnä harrastajasukututkijat (jollainen tosin olen itsekin, mutta en ole koskaan tainnut julkaista mitään). Tällaisia muotoja käyttävät harrastajien julkaisut eivät kuitenkaan ole luotettavia lähteitä. EDIT: eivät siis luotettavia ohjemielessä sen suhteen, mikä on nykyään suositeltava tapa käyttää etunimiä suonenkielisessä asiatekstissä, asiakirjoissa esiintyvä muoto vai normaalistettu muoto. Sukututkijoiden tiedonvaihdossa asiakirjamuodot ovat käteviä, mutta nyt on siis kysymys asiatekstin tyylistä. (Netissä muistan kyllä nähneeni sukututkijoiden tästä verisesti kiistelleen, mutta historiantutkijoiden valtavirran kanta lienee selvä.) Jos tuostakin etsisi ao. pitäjänhistorian, niin voisin lyödä vetoa, että siellä lukisi "Pentti". Itse asiassa jos joskus tulee mentyä kirjastoon, jossa on avokokokelma, niin pitää melkein katsoa.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 21.10 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tähän artikkeliin merkityissä lähteissä esiintyvät Bengtin ja Pentin lisäksi vielä muodot Pietari ja Petteri, joten älä kovin isosta summasta lyö. -Ochs (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 21.32 (EEST)Vastaa[vastaa]
No kun kossupullosta yleensä lyödään vetoa, niin vaihdan sen sitten litrasta 10 senttilitraan.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 22.28 (EEST)Vastaa[vastaa]
Outoa sinänsä, miten kuolinaika ei ole tiedossa. Olisiko tuolla kirkonarkistoja tuhoutunut? --Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 22.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kun vähän selasin, niin luotettavimmat suomenkieliset lähteet (yksi vanha ja yksi uusi) taisivat olla nimen ja nimimuodon Pentti kannalla. Nimeä Bengt esiintyi ruotsinkielissä lähteissä ja sukututkijoiden julkaisuissa, joissa on usein tapana käyttää asiakirjanimiä suomentamattomina. Muita nimiä esiintyi vähenmmän luotettavissa lähteissä, joissa todennäköisemmin voi olla juuri tämäntapaisi pikkuvirheitä .--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 22.56 (EEST)Vastaa[vastaa]

Artikkeli on kahdesti silmäilty, mutta siinä ei ole mitään wikiluokkaa, joka kytkisi sen tietosanakirjan rakenteisiin. Ehkäpä artikkelin luoja parhaiten saisi siihen luokituksen pantua? --Pxos (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 09.54 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eikös kerran? Ja siinäkin on kerta liikaa, jos ei ole mitenkään luokiteltu.--MAQuire (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 11.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kaksi arviointikertaa lokissa. Ensiarviointi ja sen jälkeen tulleiden odottavien muutosten arviointi. --Pxos (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 11.59 (EEST)Vastaa[vastaa]
Juu. En huomannut toista sivullista muokkauksia.--MAQuire (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 12.16 (EEST)Vastaa[vastaa]
Lisäsin sivullisena pari luokkaa artikkelissa kerrotun sisällön perusteella. --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 12.11 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos artikkelissa ei ole vandalismia niin onko se silloin kunnossa? --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 12.15 (EEST)Vastaa[vastaa]
Minultako kysyt? Asiasta on selkeät ohjeet. En ottanut kantaa tasoluokitukseen, totesin vain, että joku on kaksi kertaa silmäillyt artikkelin eikä ole huomannut, että siinä ei ole sisältöluokitusta. Silmäily on nopeaa, joskus niin nopeaa, että ei silmä erota. --Pxos (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 12.30 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ohjeen mukaan silmäilty = "Artikkeli tai siihen tehty muokkaus vaikuttaa asialliselta, ja tämä versio ei sisällä vandalismia tai sotkuja." Kunnossa = "Artikkeli näyttää normaalilta Wikipedia-artikkelilta. Tämä versio on muodoltaan ja rakenteeltaan kunnossa eli pääosin tyylioppaan mukainen." Eli siinä luki silmäilty ja se täytti silmäillyn kritterin. Se ei täyttänyt kriteeriä kunnossa mutta siinä ei myöskään lukenut kunnossa. Mitä silmäilijä siis teki väärin jos ohje kerran on tuo?--Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 13.33 (EEST)Vastaa[vastaa]
Unohda se silmäily. Kirjoitan toisin: Artikkelin on ensiarvioinut vakiokäyttäjä ja sen lisäksi toinen vakiokäyttäjä on tehnyt siihen kielenhuoltoa ja myöhemmin poistanut merkittävyysmallineen. Artikkeli on edelleen ilman luokkaa, joten siihen voisi joku panna kunnon luokituksen, kun aihe on merkittävä. --Pxos (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 13.45 (EEST)Vastaa[vastaa]
@Pxos laittoi näköjään keskustelusivulleni asiasta viestiä. Sieltä löytyy perustelut toiminnalleni.--IdzSJL2 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 20.08 (EEST)Vastaa[vastaa]

Ehdotus jatkotoimista[muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa artikkelista on lähetyskuntaa ym. ja Laurikaisen osuus on kenties viidennes. Lähetyskunta ym. asiat pitää siirtää ko. artikkeliin ja vain selkeästi henkilöasiat jättää tähän. Käytännössä voisi Laurikais-artikkelin karsia reippaalla otteella ja kaivaa sitten kelvollinen aineisto myöhemmin Lähetyskunta- ym. artikkeleihin. --Huhdanjo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 10.25 (EEST)Vastaa[vastaa]

Teen tästä Laurikainen-artikkelin hyväksymällä kaikki muutokset ja poistamalla Lähetyskuntaa koskevan artikkelin loppuosan. Sitten etsin lähteistä Laurikaiseen viittaavat lähteet ja kopioin ne Laurikainen-artikkeliin. Poistetut osat löytyvät maailmantappiin asti artikkelihistoriasta. --Huhdanjo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 14.56 (EEST)Vastaa[vastaa]
Hyvä ajatus. Useimmissa niissäkin lähteissä, joissa Laurikainen mainitaan, on hänestä olemattomasti tietoa. -Ochs (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 23.06 (EEST)Vastaa[vastaa]

Pitäisikö lähetyskunnan mitaliin merkityt viitteet poistaa, koska niissä ei todenneta Laurikaiselle annettua mitalia. Ne ovat enemmänkin yleislähteitä mitalin olemassaolosta.--Kippari1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 18.18 (EET)Vastaa[vastaa]

Ruotutaloon liittyvä kappale antaa väärän kuvan ruotulaitoksesta ja talollisen vastuusta.--Kippari1 (keskustelu) 20. tammikuuta 2023 kello 08.48 (EET)Vastaa[vastaa]

Toinen kummallisuus on torpparin pojasta yhden manttaalin tilan omistajaksi ei liene mikään helppo asia tuonakaan aikana eli onko lähteet ymmärretty oikein vai kuinka tämä on tapahtunut?--Kippari1 (keskustelu) 25. tammikuuta 2023 kello 08.24 (EET)Vastaa[vastaa]