Keisarinmänty
Keisarinmänty on Hämeenlinnassa Pikku-Parolassa sijaitseva rauhoitettu mänty. Puun iäksi on arvioitu jopa 400 vuotta ja se on rungon paksuudella mitattuna Suomen suurin metsämänty. Puun ympärysmitta on 548 senttimetriä.
Dendrologian Seuran tietojen mukaan puun ympärysmitta 0,7 metrin korkeudelta on 496 senttimetriä, latvuksen halkaisija on mittaussuunnasta riippuen 17–20 metriä ja männyn korkeus on 11,5 metriä[1].
Perimätiedon mukaan Parolannummen kentällä joukkoja katselmoineet Ruotsin kuninkaat Kustaa III ja Kustaa IV Aadolf ovat aterioineet puun varjossa ja tällä perusteella puuta alettiin kutsua Kuninkaanmännyksi. Kustaa III kävi Parolannummella kesäkuussa 1783 ja Kustaa IV Aadolf kesällä 1802. Suomen sodan aikana 1808 kerrotaan erään rakuunan piilottaneen yksikkönsä lipun puussa olleeseen koloon ja tämän vuoksi puuta kutsuttiin myös Rakuunanmännyksi.
Nykyisen nimensä puu sai 1800-luvulla kun Venäjän keisarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II ruokailivat Parolassa käydessään puun juurella. Aleksanteri I kävi Parolassa 1819 ja Aleksanteri II 29. heinäkuuta 1863. Aleksanteri II:n vierailun aikana puun juurella pidettiin suuret juhlat ja samalla mänty sai nimensä.
Pikku-Parolassa sijainneen Kiltin tilan isäntä Väinö Kiltti teki 1900-luvun alussa puun ympärille suoja-aidan. Puu rauhoitettiin 1957[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yle uutiset 29.7.2013 : Mistä löytyvät Suomen suurimmat puut?
- Häme-Wiki : Pikku-Parolan Keisarinmänty[vanhentunut linkki]
- Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia 20.8.2008 : Keisarinmänty: esoteerisen maantieteen retkiraportti
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keisarinmänty Wikimedia Commonsissa
- "Jos kielin voisi kertoa..." niin mitä tietäisi Parolan "Keisarimänty"?, Hakkapeliitta, 03.10.1933, nro 40, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot