Kattilajärvi (Espoo)

Kattilajärvi
Näkymä järvelle elokuussa 2019.
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Uusimaa
Kunnat	Espoo
Koordinaatit	60°18′04″N, 24°37′07″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Vantaanjoen vesistö (21)
Valuma-alue	Lepsämänjoen v−a (21.04)
Tulo-oja	oja Hauklammesta
Laskuoja	oja Vääräjärveen
Järvinumero	21.044.1.019
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	62,4 m (N2000)
Pituus	980 m
Leveys	730 m
Rantaviiva	3,6224 km
Pinta-ala	33,9441 ha
Tilavuus	0,00157513 km³
Keskisyvyys	4,64 m
Suurin syvyys	9,43 m
Valuma-alue	2 km²
Saaria	ei saaria
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Kattilajärvi (ruots. Kattilträsk) on Uudellamaalla Espoossa pääosin Nuuksion, mutta pohjoisosastaan Velskolan, kaupunginosassa sijaitseva järvi.

Maantietoa

Kattilajärvi on 950 metriä pitkä, 750 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 34 hehtaaria. Se sijaitsee metsäisellä kallioylängöllä mäkisen maaston painaumassa. Monet rannat ovat alavaa ja soistunutta metsämaata, mutta paikoin mäet kohoavat 28–37 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Korkeiden mäkien alla ovat rantaan laskevat rinteet jyrkkiä. Näin on varsinkin itä- ja länsirannoilla. Järven rantaviiva on melko selkeänmuotoinen, mutta etelärannasta työntyy esille 300 metriä pitkä Kattilaniemi, joka jakaa järven kahdeksi järvialtaaksi. Niemen kärjen edustalla on vettä noin kaksi metriä. Järven kolmella ilmansuunnalla on saman kokoluokan järviä: pohjoisessa on Vääräjärvi, lännessä Urja ja idässä Velskolan Pitkäjärvi. Näiden vedenpinnat ovat samalla tasolla, mutta Pitkäjärven vedenpinta on kymmenen metriä alempana.

Järvessä ei ole saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 1,58 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 4,6 metriä. Sillä on länsiosassa yhtenäinen syvännealue, jonka syvin kohta sijaitsee sen keskiosassa. Siinä on 9,4 metriä syvää. Järven itäosassa on 6,7 metriä syvää.

Kattilajärven rantaviivan pituus on 3,6 kilometriä. Rannassa sijaitsevia vapaa-ajan asuntoja sijaitsee vain itäpään lahtimaisessa laajentumassa, jossa niitä on kolme, ja Kattilaniemen kannaksen länsipuolella. Lisäksi on muutama rakennus Kallioniemen leirikeskuksessa järven ainoalla niemellä. Niille tulee tiet Nuuksion kylältä.

• 
  Kattilaniemi lokakuussa 2020
• 
  Kattilaniemen uimarantaa
• 
  Näkymä pohjoisrannalle

Luonto- ja virkistysarvoja

Noin kolme neljäsosa järven ranta-alueista ja vähintään puolet sen vesialueista kuuluvat valtiolle. Valtion maiden suojelualueet sisältyvät Natura 2000-hankkeen Nuuksion kansallispuistoon (FI0100040, 56,43 km²). Järven etelärannassa sijaitsee Kattilajärven tulipaikka, jonka yhteydessä on Espoon yleinen uimaranta. Nuotiojärvellä voi yöpyä ja vettä saa kaivosta. Suuremmalla ryhmällä liikuttaessa on Kattilaniemen leirikeskus hyvä vaihtoehto. Se sijaitsee järven Kattilaniemessä.

Järven vesikasvillisuus on vähäistä. Järven rantoja kiertää kapea kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvaa lähinnä järviruokoa. Ulpukkaa, lummetta ja siimapalpakkoa esiintyy paikoittain. Vesikasvikartoituksessa on tavattu lisäksi vaaleanuottaruohoa, tummanuottaruohoa, nuottaruohoa, ruskoärviää ja lännenvesihernettä.

Kattilajärven itärannalta löytyy kallion laen sivussa halkaisijaltaan 70 senttimetrinen hiidenkirnu, jolla on syvyyttä 20–70 senttimetriä. Lippukalliolla Kilpilammen eteläpuolella sijaitsee luolamainen kalliolippa, jonka seinästä ja katosta erottuu hieno diabaasijuonne. Lippukalliolla on myös Espoon komeampia jyrkänteitä ja sen alla on huomattava lohkareikko.

Vedenlaatu

Kattilajärven käyttökelpoisuusluokitus on vuoden 2008 vedenlaatututkimukseen mennessä ollut erinomainen vuosina 1984–1986, 1989–1992, 1994–1997 ja 2000–2003. Järven vesi olikin vuonna 2008 hyvin kirkasta ja lievästi humuksista. Veden sameus vaihteli välillä 0,5–1,1 FNU ja näkösyvyys välillä 3,5–4,9 metriä elokuussa vuosina 2001–2007. Vedenväri vaihteli välillä 10–30 mg Pt/l. Järven veden happamuustaso oli pH 5,5–6,0 eli alhainen ja veden alkaliteetti eli puskurikyky happamoitumista vastaan oli maaliskuussa vuosina 2001–2007 0,03–0,06 mmol/l. Veden hygieeninen taso on ollut hyvä, sillä kolibakteereja ja fekaalisten streptokokkien määrä on ollut vähäinen. Veden ravinnetasot ovat hyviä. Järvi luokitellaan karuksi, sillä kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleen 4–7 mikrogrammaa litrassa vettä. Kattilajärvi on lähes kymmenmetrinen ja se lämpötilakerrostuu kesäisin pysyvästi. Loppukesällä päällysvesi on alle 5 metrin syvyydessä ollut hyvä, mutta pohjanläheisen vesikerroksen happitaso on ollut heikohko. Se on ollut vuosina 2005–2007 2–3 milligrammaa litrassa vettä. Talvisin on järven happitasot pysytelleet hyvinä kaikissa syvyyksissä.

Vesistösuhteet

Kattilajärvi sijaitsee Vantaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 21) Lepsämänjoen valuma-alueella (21.04), jonka Lakistonjoen valuma-alueeseen (21.044) järvi kuuluu. Siihen laskee lounaasta Hauklampi, jonka valuma-alueella sijaitsee pieni Häränsilmä. Kattilajärven valuma-alueella on lisäksi pieni Kilpilampi. Kattilajärvi laskee 370 metriä pitkää laskuojaa myöten Vääräjärveen. Vesistöreitti jatkuu Vääräjärven jälkeen Myllyjärveen, jonka laskuoja yhtyy Raasillanojaan ja joka muuttuu alajuoksulla Lakistonjoeksi. Kattilajärven vedenpinnan korkeus on 62,4 metriä (N2000, ennen se oli 61,9 m (N60)) ja Vääräjärvellä 61,4 metriä mpy. Laskuojalle kertyy pudotusta noin yksi metriä.

Historiaa

Vuonna 1919 julkaistussa Helsingin seudun taloudellisessa kartassa on järven karttanimesi merkitty ”Kattojärvi” ja vuoden 1936 talouskartassa ”Katteljärvi”. Molemmissa kartoissa järvi on autio eikä sinne tule tietä. Vasta vuoden 1958 peruskartassa on nimenä ”Kattilajärvi”. Tähän karttaan on järven kaakkoiskulmaan piirretty Erä-Mattilan maille ranta-asumus, jonne tulee Erä-Mattilasta polku. Itäpuolella sijaitsevaa pikkulampea kutsutaan tässä ”Lippulammeksi”, vaikka se on nykyään ”Kilpilampi”. Vaikka järvi on muuten autio vuonna 1961, alkaa siellä tapahtua vuoteen 1972 karttaan mennessä. Järvelle on rakennettu Nuuksiosta alkavan tien jatkoksi loppuosuus Kattilajärvelle asti. Niemelle on rakennettu viisi mökkiä ja niemen lähelle vielä kaksi lisää. Erä-Mattilan mökin lähelle on rakennettu yksi uusi lisää. Lippulammen nimi on uusissa kartoissa ”Kilpilampi”. Niemen viidestä mökistä on kolme purettu vuoden 1984 karttaan mennessä. Niemen viereen on tullut yksi mökki lisää. Erä-Mattilaan on tehty tieyhteys Nuuksiontielle. Järvelle tulee sähköt vastaa 1990-luvulla ja niemelle on tarkoitus rakentaa uusi talo lisää. Etelärannoilta puretaan kaksi mökkiä pois, mutta niemelle tulee vielä yksi rakennus lisää.

Kattilajärven nimi on ilmeisesti tullut itärannassa sijaitsevasta hiidenkirnusta - eli paikallisesti ”kattilasta”. Järven nimi on esiintynyt suomenkielisillä muodossa ”Kattiljärvi” ja ”Katteljärvi”. 1900-luvulla yleistyi ”Kattilajärvi”. Ruotsinkielisillä on ollut käytössä nimiä ”Kattiljärvi”, ”Katteljärv” ja ”Kattilträsk”. Kilpilammen nimi ”kilpi” voisi hämäläismurteiden mukaisesti tarkoittaa lummetta tai lumpeenlehteä ja siten myös ulpukanlehteä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kattilajärvi Wikimedia Commonsissa

Vantaan(joen) vesistö (21)

Rajautuvat vesistöt:	Mustijoen vesistö (19), Sipoonjoen vesistö (20), Siuntionjoen vesistö (22), Karjaanjoen vesistö (23), Kokemäenjoen vesistö (35)
Vantaan alaosan alue (21.01)	alle 10 kohdetta Vantaan suualue (21.011) Vantaanjoki • Silvolan tekojärvi Seutulan alue (21.012) Vantaanjoki • Hiekkakuoppa
Vantaan yläosan alue (21.02)	yli 10 kohdetta Metsäkylän-Nummenniityn alue (21.021) Vantaanjoki • Longinoja • Sorsalammi Nukarin-Hyvinkään alue (21.022) Vantaanjoki Vantaan-Herajoen valuma-alue (21.023) Vantaanjoki • Arolammi • Erkylänjärvi • Erkylän lampi • Lallujärvi • Rutikka • Kalatonlammi • Myllylammi Viitastenojan valuma-alue (21.024) (ei vesistöjä) Paalijoen valuma-alue (21.025) Paalijärvi • Vähäjärvi • Iso-Kypärä • Kaksoslammit
Kytäjärven alue (21.03)	noin 50 kohdetta Kytäjoen alaosan alue (21.031) Kytäjoki • Urojärvi • Mätälammi • Jauholammi • Usminjärvi • Piilolammi • Mäkiperänlampi • Kiiskilampi • Iso-Haiskari • Vähä-Haiskari • Sikalanlampi • Pohjalampi • Kolmiperslammi Kytäjärven alue (21.032) Kytäjoki • Kytäjärvi • Myllärinlammi Suolijärven-Hirvijärven valuma-alue (21.033) Suolijärvi • Puolivälinlampi • Hepolammi • Suolampi • Suonpäänlampi • Iso-Kypärä • Vatsianjärvi • Pojanjärvi • Hirvijärvi • Myllylammi • Kalatonlammi • Vähäjärvi • Pahanojanlammi • Kaveton • Kirjava (i) • Kirjava (l) • Rautajalanlammi • Palvalammi • Vehkalammi • Pitkäjärvi • Urikanlammi Koirajoen valuma-alue (21.034) Koirajoki • Inhantammi • Patojantammi • Likolammi • Voilammi • Levoilammi • Eslammi • Pyykkilammi Kupparojan valuma-alue (21.035) Mustajoki • Hietalammi • Ahvenlammi
Lepsämänjoen valuma-alue (21.04)	noin 50 kohdetta Lepsämänjoen alaosan alue (21.041) Lepsämänjoki • Korpilampi • Myllyjärvi • Hauklampi • Hepolampi • Käärlampi • Halkolampi Lepsämänjoen keskiosan alue (21.042) Lepsämänjoki Lepsämänjoen yläosan valuma-alue (21.043) Lepsämänjoki • Nummenpäänlampi • Lehmälampi Lakistonjoen valuma-alue (21.044) Väärälampi • Mustalampi • Lullampi • Tuhkuri • Kalatoin • Kaitalampi • Saarijärvi • Väärä-Musta • Vaakkoi • Iso Lehmälampi • Pieni Lehmälampi • Velskolan Pitkäjärvi • Myllyjärvi • Vääräjärvi • Hauklampi • Urja • Orajärvi • Valkialampi • Kattilajärvi • Hauklampi • Sorvalampi • Häkläjärvi • Hepolampi • Hynkänlampi Härkälänjoen valuma-alue (21.045) Majalampi • Mylly-Majalampi • Vähä Majalampi • Saaren Musta • Kuikunlampi • Pihkalampi • Salmijärvi • Pyyslampi • Iso-Sammakko • Otalampi • Tuohilampi Hangasjoen valuma-alue (21.046) Räyhälampi • Patolampi Lallinsuon valuma-alue (21.047) (ei vesistöjä) Isosuon valuma-alue (21.048) (ei vesistöjä)
Luhtajoen valuma-alue (21.05)	noin 10 kohdetta Luhtajoen-Ylisjoen alue (21.051) Luhtajoki Kyläjoen alue (21.052) Luhtajoki Koiransuolenojan-Hirmunojan valuma-alue (21.053) Luhtajoki • Järvilammi Valkjärven valuma-alue (21.054) Valkjärvi Vaaksinojan valuma-alue (21.055) Vaaksinjärvi Matkunojan valuma-alue (21.056) Matkunlammi Heinojan valuma-alue (21.057) (ei vesistöjä)
Keihäsjoen valuma-alue (21.06)	noin 10 kohdetta Keihäsjoen alaosan alue (21.061) Keihäsjoki Keihäsjoen keskiosan alue (21.062) Keihäsjoki • Valkealammi • Aarlammi • Karjulammi • Herustenjärvi • Herustenjärvi Keihäsjoen yläosan valuma-alue (21.063) Keihäsjoki • Keihäsjärvi Petäysojan valuma-alue (21.064) (ei vesistöjä) Lastuksenojangon valuma-alue (21.065) Lastuksenojan Lammi • Heratus
Palojoen valuma-alue (21.07)	noin 10 kohdetta Palojoen alaosan alue (21.071) Palojoki Palojoen keskiosan alue (21.072) Palojoki • Hiekkakuoppa • Tekolampi • Tekolampi • Tekolampi Palojoen yläosan valuma-alue (21.073) Palojoki Männistönojan valuma-alue (21.074) (ei vesistöjä)
Tuusulanjoen valuma-alue (21.08)	alle 10 kohdetta Tuusulanjoen alaosan alue (21.081) Tuusulanjoki Tuusulanjärven alue (21.082) Tuusulanjoki • Tuusulanjärvi Haukkalanojan valuma-alue (21.083) Rusutjärvi Sarsalanojan valuma-alue (21.084) (ei vesistöjä) Mäyränojan valuma-alue (21.085) (ei vesistöjä) Piiliojan valuma-alue (21.086) (ei vesistöjä)
Keravanjoen valuma-alue (21.09)	yli 10 kohdetta Keravanjoen alaosan alue (21.091) Keravanjoki • Kylmäoja • Hiekkakuoppa Keravanjoen keskiosan alue (21.092) Keravanjoki Keravanjoen yläosan alue (21.093) Keravanjoki Ridasjärven valuma-alue (21.094) Keravanjoki • Ridasjärvi • Sykäri • Tervalammi • Pitkästenjärvi • Tynnyrilampi Rekolanojan valuma-alue (21.095) Rekolanoja Ohkolanjoen valuma-alue (21.096) Ohkolanjoki • Selkäissuonlammi • Kakarlampi • Keravanjärvi