Siirry sisältöön

Katherine Grainger

Wikipediasta
Mitalit
Katherine Grainger vuonna 2012.
Katherine Grainger vuonna 2012.
Maa:  Iso-Britannia
Naisten soutu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaLontoo 2012pariairokaksikko
Hopeaa HopeaaSydney 2000pariaironelonen
Hopeaa HopeaaAteena 2004kaksikko i.p.
Hopeaa HopeaaPeking 2008pariaironelonen
Hopeaa HopeaaRio de Janeiro 2016pariairokaksikko
MM-kilpailut
Kultaa KultaaMilano 2003kaksikko i.p.
Kultaa KultaaGifu 2005pariaironelonen
Kultaa KultaaEton 2006pariaironelonen
Kultaa KultaaMünchen 2007pariaironelonen
Kultaa KultaaKarapiro 2010pariairokaksikko
Kultaa KultaaBled 2011pariairokaksikko
Hopeaa HopeaaPoznań 2009yksikkö
Pronssia PronssiaAiguebelette 1997kahdeksikko
EM-kilpailut
Pronssia PronssiaPoznań 2015pariairokaksikko

Katherine Grainger (s. 12. marraskuuta 1975 Glasgow, Skotlanti) on brittiläinen soutaja.[1][2] Hän voitti pariairokaksikossa Anna Watkinsin kanssa olympiakultaa Lontoossa 2012.[1][3] Hän on saavuttanut myös neljä olympiahopeaa: Sydneyssä 2000 pariaironelosessa, Ateenassa 2004 perämiehettömässä kaksikossa, Pekingissä 2008 pariaironelosessa ja Rio de Janeirossa 2016 pariairokaksikossa.[1][4][5][6][7]

Grainger voitti kuusi maailmanmestaruutta: perämiehettömässä kaksikossa Milanossa 2003, pariaironelosessa Gifussa 2005, Etonissa 2006 ja Münchenissä 2007 sekä pariairokaksikossa Karapirossa 2010 ja Bledissä 2011. Yksikössä hän saavutti MM-hopeaa Poznańissa 2009. Ensimmäisen MM-mitalinsa hän saavutti Aiguebelettessa 1997 sijoittuessaan kahdeksikossa pronssille. Euroopan-mestaruuskilpailuissa hän saavutti pronssia pariairokaksikossa Poznańissa 2015.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 Katherine Grainger World Rowing. FISA. Arkistoitu 8.1.2021. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Katherine Grainger Team GB. British Olympic Association. Viitattu 2.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Siukonen, Markku & Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 34, s. 62, 146. Minerva Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-492-735-2
  4. ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 22, s. 84. Kustannus-Notariaatti Oy, 2001. ISBN 952-5106-14-4
  5. ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 26, s. 76. Minerva Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-5591-08-5
  6. ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 30, s. 81. Minerva Kustannus Oy, 2009. ISBN 978-952-492-254-8
  7. ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 38, s. 47. Urheilumuseo, 2017. ISBN 978-952-6644-11-0
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Katherine_Grainger&oldid=22776997”