Kateri Tekakwitha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kateri Tekakwitha
Kateri Tekakwitha isä Chauchetièren maalauksessa. Maalattu vuosien 1682–1693 välillä.
Kateri Tekakwitha isä Chauchetièren maalauksessa. Maalattu vuosien 1682–1693 välillä.
Henkilötiedot
Syntynyt1656
Ossernenon
Kuollut17. huhtikuuta 1680
Sault St. Louis (nyk. Kahnawake)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Kateri Tekakwitha tai Catharine Tekakwitha (165617. huhtikuuta 1680) oli katolilaisuuteen kääntynyt intiaani, jonka katolinen kirkko julisti hänen kuolemansa jälkeen autuaaksi ja lokakuussa 2012 pyhimykseksi. Hän on tärkeä henkilö etenkin katolilaisten intiaanien keskuudessa[1].

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joseph-Émile Brunetin tekemä Kateri Tekakwhitan patsas Sainte-Anne-de-Beauprén basilikassa, Quebecissä.

Kateri syntyi vuonna 1656 Ossernenonin mohawk-kylässä lähellä nykyistä Auriesvilleä New Yorkin osavaltiossa. Hänen isänsä oli mohawk-päällikkö ja hänen äitinsä kristinuskoon kääntynyt algonkini. Molemmat hänen vanhemmistaan ja hänen nuorempi veljensä kuolivat isorokkoon hänen ollessaan neljävuotias. Myös Kateri itse sairastui, ja sairaus jätti pahat rokonarvet ja huonon näön. Katerin vanhempien kuoleman jälkeen hän asui setänsä Ioweranon kanssa, joka oli hollantilaisten liittolainen ja katolisen kirkon vastustaja. Tästä huolimatta Kateri otti kasteen jesuiitta Jacques de Lambertvilleltä vuonna 1675. Kasteen myötä hän sai myös nimensä Kateri eli Catharine. Koska hänen sukunsa ei hyväksynyt kastetta, hän pakeni de Lambertvillen kehotuksesta Sault St. Louisin jesuiittalähetysasemalle lähelle Montrealia. Siellä hänestä tuli kristityn yhteisön keskipiste. Hän ei voinut ryhtyä nunnaksi intiaanitaustansa takia, mutta hän noudatti silti heidän elämäntapaansa. Hän teki myös lopulta ehkä ensimmäisenä irokeesina siveysvalan.[2] Katerine vei lopulta askeettisen elämäntapansa äärimmäisen pitkälle ja lopulta hänen konfessorinsa kehotti häntä lieventämään elämäntapaansa. Lopulta hän sairastui vakavasti ja kuoli 17. huhtikuuta 1680. Tarinan mukaan hänen rokonarpensa paranivat puoli tuntia hänen kuolemansa jälkeen.[1]

Kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katerinen kuoleman jälkeen hänen konfessorinsa kirjoittivat hänen elämäkertansa hagiografiana. Suurin osa siitä, mitä Katerinesta tiedetään, tiedetään näiden kirjoitusten kautta. Kirjoitusten kautta hänestä tehtiin myös jesuiittakäännytystyön menestyksekkyyden symboli. Hänen tarinansa kasvoi ja vuonna 1884 jesuiitat ehdottivat hänen kanonisointiaan. Katerinen tarina esiteltiin Vatikaanissa vuonna 1932, ja vuonna 1943 paavi Pius XII julisti hänet kunnianarvoisaksi. Vuonna 1980 Katerine julistettiin autuaaksi ja hänen pyhimyskalenteripäivänsä on 14. heinäkuuta.[1] Päivää juhlitaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kateri julistettiin pyhimykseksi 21.10.2012, häneen Yhdysvalloissa liitetyn ihmeen takia. Väittämän mukaan sairaalassa ollut poika parantui sairaudestaan sen jälkeen, kun hänen vanhempansa olivat rukoilleet Katerin väliintuloa sairaudessa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suzanne J. Crawford ja Dennis F. Kelley: American Indian Religious Traditions - An Encyclopedia. ABC Clio, 2005. ISBN 1-57607-517-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Crawford ja Kelley 2005, s. 1094
  2. Crawford ja Kelley 2005, s. 1093
  3. Kateri Tekakwitha, the first Native American woman to become a blessed, soon a saint Rome Reports. Viitattu 24.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]