Katerína Sakellaropoúlou
| Katerína Sakellaropoúlou | |
|---|---|
| Κατερίνα Σακελλαροπούλου | |
 Katerína Sakellaropoúlou vuonna 2021. |
|
| Kreikan presidentti | |
| Pääministeri | Kyriákos Mitsotákis |
| Edeltäjä | Prokópis Pavlópoulos |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. toukokuuta 1956 Thessaloniki, Kreikka |
| Ammatti | juristi |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
| Tutkinnot |
Ateenan yliopisto Université Panthéon-Assas |
 Nimikirjoitus |
|
Aikateríni ”Katerína” Sakellaropoúlou (kreik. Αικατερίνη ”Κατερίνα” Σακελλαροπούλου; s. 30. toukokuuta 1956 Thessaloniki, Kreikka) on kreikkalainen juristi ja tuomari sekä nykyinen Kreikan presidentti vuodesta 2020. Hän toimi vuosina 2018–2020 Kreikan korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä. Sakellaropoúlou astui presidentinvirkaan 13. maaliskuuta 2020.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sakellaropoúlou syntyi vuonna 1956, ja hän opiskeli Ateenan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnasta, mistä hän valmistui vuonna 1978.[2]
Sakellaropoúlou valittiin vuonna 1982 Kreikan korkeimman hallinto-oikeuden apulaistuomariksi. Hän oli sapattivapaalla 1989–1990, jolloin hän suoritti jatko-opintoja Panthéon-Assasin yliopistossa Ranskassa. Hän opiskeli Pariisissa perustuslaillista ja hallinnollista oikeutta. Sakellaropoúlou ylennettiin vuonna 2000 korkeimman hallinto-oikeuden viidennen kamarin tuomariksi.[3]
Sakellaropoúlou toimi vuosina 1993–1995 ja 2000–2001 hallinto-oikeuden tuomarien järjestön puheenjohtajana ja 2006–2008 sen varajohtajana. Hän opetti vuosina 2005–2014 ympäristöoikeutta kansallisessa tuomarien koulussa. Ulkoasiainministeriön valvontalautakunnan puheenjohtajana hän oli 2013–2015.[3]
Sakellaropoúlou valittiin vuonna 2018 korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi. Hän oli ensimmäinen nainen tehtävässä.[4] Pääministeri Kyriákos Mitsotákis ehdotti Sakellaropoúlouta presidentiksi tammikuussa 2020. Sakellaropoúlou sai tukea yli puoluerajojen, ja hänet valittiin tehtävään presidentinvaalissa 22. tammikuuta. Hän on ensimmäinen nainen Kreikan presidenttinä, joka on kuitenkin pitkälti seremoniallinen virka.[5] Parlamenttiäänestyksessä Sakellaropoúloun taakse tuli parlamentin 300:sta jäsenestä 261 kansanedustajaa. Kannatus parlamentissa oli historiallisen suuri.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Πρόεδρος της Δημοκρατίας εξελέγη η Αικατερίνη Σακελλαροπούλου Η Καθημερινή. 22.1.2020. Viitattu 22.1.2020.
- ↑ Greece elects Ekaterini Sakellaropoulou to be first woman president The Week. 22.1.2020. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Head of Greece's top administrative court nominated for next president Ekathimerini.com. 15.1.2020. Η Καθημερινή. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Maukonen, Riikka: Kreikka sai historiansa ensimmäisen naispuolisen presidentin HS.fi. 22.1.2020. Sanoma company. Viitattu 22.1.2020.
- ↑ Greece elects Katerina Sakellaropoulou as first woman president DW.com. 15.1.2020. Deutsche Welle. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katerína Sakellaropoúlou Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Η Πρόεδρος Κατερίνα Ν. Σακελλαροπούλου. Προεδρία της Ελληνικής Δημοκρατίας. (kreikaksi)
Michaíl Stasinópoulos (1974–1975) · Konstantínos Tsátsos (1975–1980) · Konstantínos Karamanlís (1980–1985) · Ioánnis Alevrás (1985) · Chrístos Sartzetákis (1985–1990) · Konstantínos Karamanlís (1990–1995) · Konstantínos Stefanópoulos (1995–2005) · Károlos Papoúlias (2005–2015) · Prokópis Pavlópoulos (2015–2020) · Katerína Sakellaropoúlou (2020–)
|