Karukaya (1923)
| Karukaya / 刈萱 | |
|---|---|
 Karukaya |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Fujinagata |
| Kölinlasku | 16. toukokuuta 1922 |
| Laskettu vesille | 19. maaliskuuta 1923 |
| Palveluskäyttöön | 20. elokuuta 1923 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
910 t (normaali) 1 100 t (kuormattu) |
| Pituus | 85,3 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 7,9 m |
| Syväys | 2,5 m |
| Koneteho | 21 500 ihp |
| Nopeus | 36 solmua |
| Miehistöä | 110 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
3 × 120 mm/45 type 3 2 × 7,7 mm type 92 4 × 533 mm torpedoputkea 20 × miinaa |
Karukaya (jap. 刈萱) oli keisarillisen Japanin laivaston Wakatake-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa, jonka alkaessa alus oli vanhentunut ja soveltui lähinnä toisarvoisiin saattajatehtäviin.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Wakatake-luokka
Alus tilattiin Fujinagatan telakalta, missä köli laskettiin 16. toukokuuta 1922. Se laskettiin vesille 19. maaliskuuta 1923 ja otettiin palvelukseen vielä samana vuonna 20. elokuuta.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyynenmeren sodan alkaessa alus kuului Chinkai kaartin laivastoalueen 32. hävittäjäviirikköön, jonka muut alukset olivat Asagao ja Fuyō. Viirikön tehtävänä oli saattueiden suojaaminen Tsushimansalmen alueella. Alus liitettiin 10. huhtikuuta 1942 viirikön mukana vasta muodostettuun Lounaisen alueen laivaston 1. pinta-alussaattajaviirikköön, jossa se suojasi saattueita laivaston alueella.[2]
Alus teki laivaston ennätyksen suojattuaan 54 saattuetta onnistuneesti päämääriinsä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy, 1869–1945. Lontoo: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Whitley 1987, s. 190.
- ↑ a b They Also Served: The Second-Class Destroyers CombinedFleet.com. (englanniksi)