Karl Lindberg (metsäneuvos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Emil Lindberg (31. maaliskuuta 1869 Vaasa4. helmikuuta 1940 Eurajoki) oli suomalainen metsänhoitaja ja metsäneuvos.[1][2][3][4]

Karl Lindbergin vanhemmat olivat varatuomari, pankinkomissaari Carl Henrik Lindberg (1820–1885) ja Betty Antoinette Granqvist. Hän valmistui ylioppilaaksi Kuopion yksityislyseosta 1889 ja suoritti metsänhoitajatutkinnon Evon metsäopistossa 1892.[1][5][2]

Lindberg oli 1903–1912 Suomusjärven hoitoalueen metsänhoitajana ja metsähallituksessa 1912–1918 metsäinsinöörinä ja 1918–1920 metsäneuvoksena. Sen jälkeen hän toimi yksityisenä neuvonantajana metsä- ja uittoasioissa ja oli mukana useissa valtion ja yksityisissä toimikunnissa. Lindberg oli Suomen Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana 1912–1918 ja Suomen Uittajainyhdistyksen puheenjohtajana 1918–1928 ja hänestä tuli Suomen Uittajainyhdistyksen kunniajäsen vuonna 1930. Lindberg oli mukana perustamassa vuonna 1918 puutavaran uitossa tarvittavien koneiden, tarpeiden, työkalujen ja raaka-aineiden sekä metsätyökalujen ja metsänhoidollisten koneiden kauppaa harjoittanutta Uittokalusto Oy:tä ja oli eräiden puunjalostusyhtiöiden, muun muassa Kemi-yhtiön hallituksen jäsenenä. Hän kirjoitti omasta alastaan ammatti- ja päivälehtiin.[2][6][7]

Karl Lindberg oli naimisissa vuodesta 1900 Milma Maria (Mary) Borgin (k. 1940) kanssa.[1]

  1. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Karl Emil Lindberg
  2. a b c 70-vuotias. Metsäneuvos Karl Lindberg, Helsingin Sanomat, 31.03.1939, nro 87, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Karl Lindberg död, Åbo Underrättelser, 11.02.1940, nro 40, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Dödsfall, Hufvudstadsbladet, 09.02.1940, nro 38, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Henrik Lindberg. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 31.3.2024.
  6. Uittokalusto : Keitä me olemme
  7. Täydentäviä yhtiötietoja : Uittokalusto Oy - Ab Flottningsmaterial, Pörssitieto G. Kock